{"id":162,"date":"2016-08-11T12:52:22","date_gmt":"2016-08-11T09:52:22","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/?p=162"},"modified":"2016-08-11T12:52:22","modified_gmt":"2016-08-11T09:52:22","slug":"juonittelua-avalonissa-korttipelin-keskiaikainen-symboliikka","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/2016\/08\/11\/juonittelua-avalonissa-korttipelin-keskiaikainen-symboliikka\/","title":{"rendered":"Juonittelua Avalonissa: korttipelin keskiaikainen symboliikka"},"content":{"rendered":"

Keskiaikaa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n jatkuvasti innoituksen ja inspiraation l\u00e4hteen\u00e4 populaarikulttuurissa. T\u00e4t\u00e4 ilmi\u00f6it\u00e4 kutsutaan usein medievalismiksi. Ilmi\u00f6 ei ole sin\u00e4ll\u00e4\u00e4n uusi, jo 1800-luvulla innostuttiin romantiikan my\u00f6t\u00e4 keskiajasta, klassisena esimerkkin\u00e4 voi mainita vaikkapa aikakauden suositut romaanit, kuten Sir Walter Scottin Ivanhoe<\/em> (1820) ja Victor Hugon Pariisin Notre-Dame<\/em> (1831). Nykyaikana medievalismia edustavat esimerkiksi erilaiset keskiaikatapahtumat, kuten vaikkapa Turun keskiaikamarkkinat<\/a>\u00a0(Keskiaikamarkkinoiden medievalismista l\u00f6ytyy mielenkiintoisia arvioita Ennen ja nyt -lehdest\u00e4<\/a>\u00a0ja Glossae-lehdest\u00e4<\/a>\u00a0),\u00a0elokuvat ja sarjat (Lue Triviumin blogista esimerkiksi\u00a0Game of Thrones<\/a>\u00a0-sarjasta ja vammaisuudesta keskiajalla)\u00a0sek\u00e4 tietysti my\u00f6s monet tietokone- ja lautapelit.<\/p>\n

Keskiaika kiehtoo nykyaikaisia pelintekij\u00f6it\u00e4. Monet suositut lautapelit, kuten Carcassonne, Dominion tai Citadels sijoittuvat enemm\u00e4n tai v\u00e4hemm\u00e4n \u201dkeskiaikaiseksi\u201d miellett\u00e4v\u00e4\u00e4n ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n. Pelit toimivat tietysti osana medievalismin laajempaa kentt\u00e4\u00e4, eli ne k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t hyv\u00e4kseen keskiaikaan liitettyj\u00e4 kliseit\u00e4 ja mielikuvia luodakseen pelaajille kokemuksen keskiajan salaper\u00e4isyydest\u00e4, juonitteluista ja j\u00e4nnitt\u00e4vyydest\u00e4. T\u00e4m\u00e4 mielikuva on tietysti omiaan lis\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n pelaamisen j\u00e4nnityst\u00e4 ja kiinnostavuutta pelaajille.<\/p>\n

Yksi itselleni kiinnostavimmista medievalistisista lautapeleist\u00e4 on The Resistance: Avalon<\/a>, l\u00e4hinn\u00e4 siksi, ett\u00e4 se sijoittuu kuningas Arthurin ja py\u00f6re\u00e4n p\u00f6yd\u00e4n ritareiden maailmaan, jota olen itse tutkinut keskiaikaisen artturiaanisen kirjallisuuden n\u00e4k\u00f6kulmasta.<\/p>\n

\"WP_20160429_014\"<\/a>

Kuvassa pelin keskeisi\u00e4 hahmoja, Merlin, Mordred, Percival ja Morgana.<\/p><\/div>\n

Avalon rakentuu bluffaamisen ja p\u00e4\u00e4ttelyn varaan, ja sen tarina liittyy hyv\u00e4n ja pahan v\u00e4liseen taisteluun. Sin\u00e4ll\u00e4\u00e4n pelin tekniikka ei tietenk\u00e4\u00e4n liity syv\u00e4llisemmin Arthurin tarinaan, mist\u00e4 kertoo jo se, ett\u00e4 pelin ensimm\u00e4inen versio sijoittuu futuristiseen sci-fi maailmaan. On kuitenkin mielenkiintoista, ett\u00e4 tietyt Arthurin legendan elementit on onnistuttu ottamaan hyvin osaksi pelin kokonaisuutta. Erityisesti pelin hahmokortit luovat selkeit\u00e4 yhtym\u00e4kohtia keskiaikaisiin tarinoihin kuningas Arthurista ja h\u00e4nen ritareistaan. Esimerkiksi kuningas Arthurin vastaisen taistelun johtaja on Mordred, joka on my\u00f6s keskiaikaisessa Historia Regum Britanniae<\/em> -teoksessa Arthurin poika, joka kapinoi is\u00e4\u00e4ns\u00e4 vastaan ja lopulta tuhoaa t\u00e4m\u00e4n valtakunnan.<\/p>\n

\"WP_20160429_009\"<\/a>

Teht\u00e4v\u00e4korteissa kuvattu malja viittaa Graalin maljaan ja sen etsint\u00e4\u00e4n.<\/p><\/div>\n

Peliss\u00e4 on my\u00f6s selke\u00e4 viittaus er\u00e4\u00e4seen keskeiseen artturiaanisen legendan keskeisimmist\u00e4 esineist\u00e4, nimitt\u00e4in Graalin maljaan. Peliss\u00e4 olevissa teht\u00e4v\u00e4korteissa on nimitt\u00e4in kuvattuna kultainen tai tummunut hopeinen malja, sen mukaan haluaako pelaaja teht\u00e4v\u00e4n onnistuvan vai ep\u00e4onnistuvan. Samalla malja tietysti viittaa kuitenkin my\u00f6s Graalin maljaan, jonka etsiminen oli ritareiden t\u00e4rkein teht\u00e4v\u00e4 monissa artturiaanisissa kirjoissa. N\u00e4in kortti luo peliin tunnnelman t\u00e4rke\u00e4st\u00e4 ja merkityksellisest\u00e4 teht\u00e4v\u00e4st\u00e4, jonka ep\u00e4onnistumisella on vakavat seuraukset.<\/p>\n

Avalonissa kiinnostavaa on my\u00f6s keskiaikaisen symboliikan k\u00e4ytt\u00e4minen osana pelin kuvitusta. Tai ehk\u00e4 oikeastaan on kyseess\u00e4 nykyajan symboliikka, joka periytyy jo keskiajalta. Tietenk\u00e4\u00e4n pelin symboliikka ja keskiajan symboliikka eiv\u00e4t ole yhten\u00e4iset, sill\u00e4 vaikka tietyt symbolit periytyv\u00e4tkin kulttuurissa aikakaudelta toiselle, tapahtuu yksitt\u00e4isen symbolin kohdalla silti paljon muutoksia: osa merkityksist\u00e4 unohtuu ja toisaalta uusia merkityksi\u00e4 syntyy. Lis\u00e4ksi koko j\u00e4rjestelm\u00e4 muuttuu, ja yksitt\u00e4isten symbolien keskin\u00e4iset viittaussuhteet voivat muuttua.<\/p>\n

Eroista huolimatta, tai niiden ansiosta, Avalonin symboliikan vertaaminen syd\u00e4nkeskiaikaisen kirjallisuuden kanssa on mielenkiintoista, sill\u00e4 se paljastaa miten vanhat symbolit ovat l\u00e4sn\u00e4 kulttuurissamme, v\u00e4h\u00e4n samaan tapaan kuin keskiaikaiset kirkot seisovat edelleen n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4mme: monien historian vaiheiden muuttamina, eri historiallisten kerrosten mosaiikkina, joka kuitenkin kertoo meille jotain alkuper\u00e4isest\u00e4 ja ennen kaikkea jotain meid\u00e4n omasta kulttuuristamme, siit\u00e4 kuinka olemme p\u00e4\u00e4tyneet nykyiseen tilanteeseen.<\/p>\n

\"WP_20160429_003\"<\/a>

\u00c4\u00e4nest\u00e4miseen k\u00e4ytetyt kortit.<\/p><\/div>\n

Takaisin Avaloniin. Pelin symboliikassa ensimm\u00e4isen\u00e4 huomion kiinnitt\u00e4\u00e4 v\u00e4rikoodi, jolla merkit\u00e4\u00e4n tiettyj\u00e4 asioita. L\u00e4hdet\u00e4\u00e4n liikkeelle mustan ja valkoisen v\u00e4lisest\u00e4 symboliikasta. Syd\u00e4nkeskiajan ritariromaaneissa musta ja valkoinen tai tumma ja vaalea ovat vastinpari, jossa musta\/tumma viittaa pahuuteen, ep\u00e4ilytt\u00e4vyyteen ja muihin negatiivisiin asioihin, ja valkoinen puolestaan hyvyyteen, kauneuteen ja jalouteen. T\u00e4m\u00e4 symboliikka ei ole meille vierasta, jokainen l\u00e4nsimaisessa kulttuurissa kasvanut varmasti ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 t\u00e4m\u00e4n vastakkainasettelun kahden v\u00e4rin v\u00e4lill\u00e4. Niinp\u00e4 my\u00f6s Avalon-peliss\u00e4 v\u00e4rien symboliikkaa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n \u00e4\u00e4nestyskorteissa, joilla p\u00e4\u00e4tet\u00e4\u00e4n siit\u00e4, hyv\u00e4ksyt\u00e4\u00e4nk\u00f6 kuninkaan ehdottama joukkue vai ei. Samalla mustan ja valkoisen symboliikalla vahvistetaan ajatusta hyv\u00e4n ja pahan v\u00e4lisest\u00e4 taistelusta.<\/p>\n

\"WP_20160429_011\"<\/a>

Petollisen Mordedin kannattajien vaakuna, hopeinen kaksip\u00e4inen kotka punaisella pohjalla, ja Arthurille uskollisten vaakuna, kultainen lohik\u00e4\u00e4rme sinisell\u00e4 pohjalla.<\/p><\/div>\n

V\u00e4risymboliikka toimii my\u00f6s toisten v\u00e4rien kohdalla. Hyvien vaakuna on keltainen lohik\u00e4\u00e4rme sinisell\u00e4 pohjalla, kun taas pahojen vaakuna on hopeinen kaksip\u00e4inen kotka punaisella pohjalla. Vaikka keskiajan symboliikassa lohik\u00e4\u00e4rme onkin usein pahaksi mielletty el\u00e4in (lohik\u00e4\u00e4rme on Raamatussa Saatanan vertauskuva), niin senk\u00e4\u00e4n symboliikka ei ole yksiselitteinen. T\u00e4h\u00e4n peliin lohik\u00e4\u00e4rme on p\u00e4\u00e4tynyt todenn\u00e4k\u00f6isesti siksi, ett\u00e4 se on kuningas Arthurin suvun vaakunael\u00e4in (Arthurin is\u00e4n nimi oli Uther Pendragon).<\/span><\/p>\n

\"WP_20160429_004\"<\/a>

Kultainen lohik\u00e4\u00e4rme punaisen ristin p\u00e4\u00e4ll\u00e4 valkoisella taustalla, t\u00e4ss\u00e4 vaakunassa v\u00e4rien symboliikka (punainen, kultainen ja valkoinen) viittaa positiivisiin asioihin, samoin kuin risti, Kristuksen tunnus.<\/p><\/div>\n

T\u00e4ss\u00e4 lohik\u00e4\u00e4rmeen negatiivista symboliikkaa tasapainottaa vaakunan v\u00e4risymboliikka, kun lohik\u00e4\u00e4rme on kultaisen v\u00e4rinen. Kulta oli keskiajan symboliikassa pyhyyden ja kuninkuuden v\u00e4ri. Lis\u00e4ksi sininen tausta voidaan n\u00e4hd\u00e4 taivaan v\u00e4rin\u00e4, mik\u00e4 yhdistyy hyvinkin positiivisiin mielikuviin Jumalasta ja Neitsyt Mariasta. Lis\u00e4ksi toisessa vaakunassa lohik\u00e4\u00e4rme asetetaan yhteen punaisen ristin kanssa, mik\u00e4 taas viittaa tietysti suoraan Jeesukseen ja h\u00e4nen kuolemaansa, mik\u00e4 asettaa lohik\u00e4\u00e4rmeen positiiviseen valoon. Pahojen vaakunassa oleva punainen oli monitulkintainen v\u00e4ri, joka saattoi edustaa sek\u00e4 hyv\u00e4\u00e4 ett\u00e4 pahaa. Kun se peliss\u00e4 asetetaan vastakkain hyv\u00e4ksi tulkitun sinisen kanssa, punainen voi edustaa pahuutta, v\u00e4kivaltaa ja petollisuutta. Petollisuutta voisivat my\u00f6s kuvastaa kotkan kaksi p\u00e4\u00e4t\u00e4.<\/p>\n

Petollisuuden v\u00e4risymboliikkaan kuuluu my\u00f6s hahmokorttien taustan rusehtavan punainen, joka oli keskiajalla nimenomaan petoksen v\u00e4ri. Paras esimerkki on Juudas Iskariot, joka kavalsi Jeesuksen, ja on siten kuvattu hyvin usein punahiuksiseksi. Toinen kavala ja punainen hahmo on tietysti Jumalan pett\u00e4nyt paholainen\u2026<\/p>\n

Vaikka nykyaikaista peli\u00e4 ei voikaan suoraan tutkia keskiajan symboliikan avulla, osoittaa lyhyt aiheen tarkastelu, ett\u00e4 jotkin symbolit ovat jatkaneet el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 keskiajan j\u00e4lkeen aina meid\u00e4n aikaamme asti, vaikkakin muuttuen matkan varrella. N\u00e4m\u00e4 symbolit ovat edelleen t\u00e4rke\u00e4 osa kulttuuriamme. Vaikka peliss\u00e4 ne ovatkin harmittomia ja merkityksett\u00f6mi\u00e4, samoja symboleita k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n kuitenkin my\u00f6s esimerkiksi eri maiden vaakunoissa. Esimerkiksi Suomen valtion vaakunassa oleva leijona symboloi monille jaloutta, rohkeutta ja voimaa, asioita joita leijona edusti jo keskiajalla.<\/p>\n

Miika Norro<\/p>\n

Kirjoittaja ty\u00f6skentelee TUCEMEMS-keskuksessa ja tutkii v\u00e4it\u00f6skirjassaan ranskankielisi\u00e4 ritariromaaneja syd\u00e4nkeskiajalta.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Keskiaikaa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n jatkuvasti innoituksen ja inspiraation l\u00e4hteen\u00e4 populaarikulttuurissa. T\u00e4t\u00e4 ilmi\u00f6it\u00e4 kutsutaan usein medievalismiksi. Ilmi\u00f6 ei ole sin\u00e4ll\u00e4\u00e4n uusi, jo 1800-luvulla innostuttiin romantiikan my\u00f6t\u00e4 keskiajasta, klassisena esimerkkin\u00e4 voi mainita vaikkapa aikakauden suositut romaanit, kuten Sir Walter Scottin Ivanhoe (1820) ja Victor … Continue reading →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":127,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-162","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/162","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/wp-json\/wp\/v2\/users\/127"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=162"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/162\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":173,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/162\/revisions\/173"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=162"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=162"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=162"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}