{"id":175,"date":"2016-07-01T09:50:06","date_gmt":"2016-07-01T06:50:06","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/?p=175"},"modified":"2016-07-01T09:50:06","modified_gmt":"2016-07-01T06:50:06","slug":"kriisi-vai-kukoistus-tucememsin-seminaari-turun-keskiaikamarkkinoilla","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/2016\/07\/01\/kriisi-vai-kukoistus-tucememsin-seminaari-turun-keskiaikamarkkinoilla\/","title":{"rendered":"Kriisi vai kukoistus? TUCEMEMSin seminaari Turun Keskiaikamarkkinoilla"},"content":{"rendered":"

Turun Keskiaikaiset markkinat<\/a> juhlivat t\u00e4n\u00e4 vuonna 20-vuoden mittaista historiaansa. Tapahtuma on kasvanut yhdeksi Turun suosituimmista kes\u00e4tapahtumista, tarjoten k\u00e4vij\u00f6ille el\u00e4myksen keskiaikaiseen Turkuun vierailemisesta. Tapahtuman tarjontaan kuuluu k\u00e4sity\u00f6l\u00e4ismarkkinat, jossa n\u00e4ytteilleasettajat panostavat vaatetuksen, kojun koristelun ja myymiens\u00e4 esineiden tai ruokien avulla keskiaikaisuuden mielikuvan luomiseen. Lis\u00e4ksi tapahtumassa on suuri joukko vapaaehtoisia n\u00e4yttelij\u00f6it\u00e4, jotka ovat pukeutuneet keskiaikaisesti ja n\u00e4yttelev\u00e4t markkinatapahtumia, jotka sijoittuvat johonkin historialliseen ajankohtaan, t\u00e4ll\u00e4 kertaa vuoteen 1509. Ohjelmaan kuuluu my\u00f6s musiikki- ja tanssiesityksi\u00e4, sek\u00e4 tieteellist\u00e4 ohjelmaa, kuten Turun yliopiston Turku Centre for Medieval and Early Modern Studies<\/a> -tutkimuskeskuksen j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4 avoin seminaari torstaina 30.6.<\/p>\n

\"TUCEMEMSin<\/a>

TUCEMEMSin seminaarin yleis\u00f6\u00e4.<\/p><\/div>\n

T\u00e4n\u00e4 vuonna seminaarin otsikkona oli Kriisi vai kukoistus? Kulttuurin murroksia ja\u00a0jatkumoita keskiajan lopussa ja uuden ajan alussa. Seminaarissa pidettiin kuusi esitelm\u00e4\u00e4, joissa kysymyst\u00e4 tarkasteltiin eri kulttuurin osa-alueiden n\u00e4k\u00f6kulmista.<\/p>\n

Ensimm\u00e4isen esitelm\u00e4n piti FT Mikko Kauko. H\u00e4nen aiheenaan oli Latinan kielen rooli ruotsin kielen mallina my\u00f6h\u00e4iskeskiajalta uuden ajan alkuun. Kahle vai resurssi? Latina oli keskiajalla sivistyneist\u00f6n kieli, ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 opiskelu tarkoitti hyvin pitk\u00e4lti latinan opiskelua. Samaan aikaan ruotsin kirjakieli oli hyvin vakiintumatonta, ja latina oli hyv\u00e4n kielen malli. Niinp\u00e4 kun kirjoja k\u00e4\u00e4nnettiin ruotsiksi, my\u00f6s k\u00e4\u00e4nn\u00f6ksiss\u00e4 on k\u00e4ytettiin latinan rakenteita. Kauko pohti oliko t\u00e4m\u00e4 latinan kielen vaikutus k\u00e4\u00e4nt\u00e4jille kahle vai resurssi. H\u00e4nen mukaansa k\u00e4\u00e4nt\u00e4minen ei kuitenkaan tapahtunut usein orjallisesti, esimerkiksi h\u00e4nen tutkimansa J\u00f6ns Budde<\/a>\u00a0k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 k\u00e4\u00e4nn\u00f6ksiss\u00e4\u00e4n latinaa luovalla tavalla. Kaukon mukaan latina voidaankin n\u00e4hd\u00e4 p\u00e4\u00e4asiallisesti resurssina kirjoittajille ja k\u00e4\u00e4nt\u00e4jille. Latinan kielen merkitt\u00e4v\u00e4 asema s\u00e4ilyi aina 1700-luvulle asti, Kaukon mielest\u00e4 t\u00e4m\u00e4 on selke\u00e4 jatkumo keskiajalta uudelle ajalle. My\u00f6s muutoksia tapahtui, esimerkiksi keskiajalla antiikin kirjallisuuteen viitattiin usein kontekstistaan irrotettujen pienten p\u00e4tkien avulla, kun taas 1700-luvulla kirjallisuutta tunnettiin laajempina kokonaisuuksina.<\/p>\n

Seuraavan esitelm\u00e4n piti FM Maria Kallio, joka puhui otsikolla Hallinnon kriisi vai murros? – Turun tuomiokapituli keskiajan lopulla. Kallio kertoi ett\u00e4 Turun tuomiokapituli oli perustettu todenn\u00e4k\u00f6isesti 1200-luvun loppupuolella. Sen teht\u00e4viin kuului piispan ja hiippakunnan kirkollinen hallinto ja tuomiokirkon jumalanpalvelusel\u00e4m\u00e4st\u00e4 huolehtiminen. Tuomiokapituliin kuului useita virkoja, joiden tulot tulivat prebendatiloilta<\/a>. T\u00e4rkein l\u00e4hde tuomiokapitulin toimintaan ovat kopiokirjat, kuten Turun tuomiokirkon Mustakirja<\/a>, joihin kopioitiin t\u00e4rkeit\u00e4 asiakirjoja, kuten tietoja lahjoituksista, kuninkaan my\u00f6nt\u00e4mist\u00e4 erioikeuksista tai muista t\u00e4rkeist\u00e4 asioista. Kallion mukaan kopiokirjojen teht\u00e4v\u00e4 oli siten suojella tuomiokapitulin omaisuutta osoittamalla lahjoitusten ja muun omaisuuden lainvoimaisuus. Samalla ne toimivat tuomiokapitulin yhteis\u00f6llisen\u00e4 muistina. Reformaation my\u00f6t\u00e4 kopiokirjat n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t toimineen t\u00e4ysin vastakkaisessa teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4, niit\u00e4 on nimitt\u00e4in mahdollisesti k\u00e4ytetty apuna kuningas Kustaa Vaasan<\/a>\u00a0takavarikoidessa kirkon omaisuutta kruunulle.<\/p>\n

FM Aino Liira puhui otsikolla Punav\u00e4rist\u00e4 puupiirroksiin: kirjat ja kirjatuotanto keskiajan ja uuden ajan taitteessa. H\u00e4nen mukaansa kirjapainotaito ei ollut ensimm\u00e4inen suuri muutos, jonka kirjantuotanto koki keskiajan kuluessa. Merkitykselt\u00e4\u00e4n ainakin yht\u00e4 t\u00e4rke\u00e4 oli siirtyminen papyrusrullien k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 koodeksien<\/a>, eli sidottujen kirjojen, k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Rullan muodossa olevia kirjoja luettiin alusta loppuun, mutta koodeksin sivujen k\u00e4\u00e4ntelemisen\u00a0helppous mahdollisti kirjan selailun ja tietyn tarkan kohdan nopean etsimisen. My\u00f6s yliopistojen kehitys<\/p>\n

\"Gutenbergin<\/a>

Gutenbergin painetussa Raamatussa on k\u00e4sin maalatut alkukirjaimet. By jmwk – Flickr: Gutenberg Bible 02, CC BY 2.0, https:\/\/commons.wikimedia.org\/w\/index.php?curid=16341113<\/p><\/div>\n

muutti kirjaa, kun selkeyteen, luettavuuteen ja nopeaan tiedon l\u00f6yt\u00e4miseen alettiin kiinnitt\u00e4\u00e4 aiempaa enemm\u00e4n huomiota, ja kirjoihin lis\u00e4ttiin ns. Paratekstuaalisia elementtej\u00e4, kuten sis\u00e4llysluetteloita, otsikoita, sivunumeroita ynn\u00e4 muita sellaisia. Kirjapainotaito ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n syrj\u00e4ytt\u00e4nyt heti k\u00e4sinkirjoitettuja kirjoja, vaan niit\u00e4 tuotettiin rinnakkain viel\u00e4 pitk\u00e4\u00e4n. Samalla painetuissa kirjoissa oli paljon k\u00e4sikirjoitusten piirteit\u00e4, kuten punaisella v\u00e4rill\u00e4 k\u00e4sinmaalattuja alkukirjaimia tai kappalemerkkej\u00e4. Vasta v\u00e4hitellen painettuihin kirjoihin kehitettiin uusia tapoja selkeytt\u00e4\u00e4 ja jakaa teksti\u00e4, kuten eri kokoiset kirjaimet tai puupiirrokset. Liira k\u00e4ytti esimerkkin\u00e4 h\u00e4nen tutkimaansa Polychronicon-teosta, josta on s\u00e4ilynyt sek\u00e4 k\u00e4sikirjoituksia ett\u00e4 painettuja kirjoja.<\/p>\n

HuK Janika Aho piti esitelm\u00e4n, jonka otsikko oli Isonkyr\u00f6n vanhan kirkon sein\u00e4maalaukset – murroksia ja jatkumoita 1500-luvun kirkkotaiteessa. Ahon mukaan Isonkyr\u00f6n kirkko\u00a0<\/a>on harvinainen poikkeus, sill\u00e4 Suomessa vastaavia 1500-luvun loppupuolella<\/p>\n

\"Isonkyr\u00f6n<\/a>

Isonkyr\u00f6n vanhan kirkon sis\u00e4tilat ja maalatut sein\u00e4t. By Htm – Oma teos, CC BY-SA 3.0, https:\/\/commons.wikimedia.org\/w\/index.php?curid=42172712<\/p><\/div>\n

maalattuja\u00a0kirkkoja ei ole muita. Sen sijaan Ruotsissa vastaavia kirkkoja on hieman enemm\u00e4n. Aikaisemmin, 1400-luvulla kirkkoja maalattiin taas hyvinkin ahkerasti. Ahon mukaan t\u00e4m\u00e4 kirkkotaiteen tilaamisen v\u00e4hentyminen onkin suurin muutos, mit\u00e4 reformaation my\u00f6t\u00e4 tuli Suomeen. Siihen vaikutti kirkon k\u00f6yhtyminen ja ep\u00e4varmat olot, mutta mahdollisesti my\u00f6s teologinen ep\u00e4varmuus siit\u00e4, oliko kirkkojen kuvittaminen ylip\u00e4\u00e4ns\u00e4 hyv\u00e4ksytt\u00e4v\u00e4\u00e4 luterilaisessa uskossa. Muilta osin Aho n\u00e4kee paljon jatkumoita keskiajalta uudelle ajalle: maalauksia tehtiin mallikuvien avulla osin samoista aiheista, vaikka kuvissa esimerkiksi vaatemuoti muuttuukin ajan tyyliin sopivaksi. Samaten teosten tilaajakunta pysyi samana, aateliset ja rikas papisto hankkivat kirkkoon taidetta, mutta my\u00f6s seurakunta kokonaisuutena saattoi hankkia taidetta.<\/p>\n

FM Mari V\u00e4lim\u00e4ki puhui otsikolla Paljon vanhaa, jotakin uutta: reformaation vaikutus kihlaukseen ja avioitumiseen. Kihlautuminen oli keskiajalla ja uuden aja alussa eritt\u00e4in t\u00e4rke\u00e4 sopimus, jolla oli juridistakin painoarvoa. Keskeisi\u00e4 elementtej\u00e4 kihlautumisessa olivat vapaaehtoisuus, lahjojen antaminen ja todistajien l\u00e4sn\u00e4olo sek\u00e4 liiton vahvistaminen avioliittoon vihkim\u00e4ll\u00e4. Kihlautumista ja avioliittoa s\u00e4\u00e4teliv\u00e4t sek\u00e4 kirkollinen ett\u00e4 maallinen laki. V\u00e4lim\u00e4en mukaan kihlautuminen ei muuttunut olennaisilta osiltaan keskiajalta uudelle ajalle tultaessa, vaan vapaaehtoisuus ja todistajien l\u00e4sn\u00e4olo olivat koko ajan eritt\u00e4in t\u00e4rkeit\u00e4. Muutoksia tapahtui erityisesti siin\u00e4, ett\u00e4 1600-luvulla vanhemmille tuli enemm\u00e4n mahdollisuuksia vaikuttaa lastensa avioitumiseen, esimerkiksi mahdollisuutta tehd\u00e4 perinn\u00f6tt\u00f6m\u00e4ksi vastoin vanhempien suostumusta tai heilt\u00e4 salaa kihlautunut lapsi laajennettiin naimattomista tytt\u00e4rist\u00e4 my\u00f6s poikiin. Lis\u00e4ksi kirkollisen avioitumisen t\u00e4rkeytt\u00e4 kihlautumisen j\u00e4lkeen korostettiin lis\u00e4\u00e4, ja vuoden 1734 valtakunnan lailla<\/a>\u00a0avioliiton kirkollisesta vihkimisest\u00e4 tuli lain mukaan pakollista.<\/p>\n

Viimeisen esitelm\u00e4n piti dosentti Liisa Sepp\u00e4nen otsikolla Keskiajan kukoistuksesta kohti uudenlaista aikakautta – Miten reformaatio ja sen vanavedess\u00e4 toteutetut uudistukset muuttivat Turun kaupunkia? Turussa oli keskiajan lopulla 31 kirkollista kiinteist\u00f6\u00e4, ja arviolta puolet kaupungin maa-alueesta oli kirkon omistuksessa. Sepp\u00e4sen mukaan suurin muutos kaupunkikuvassa reformaation my\u00f6t\u00e4 olikin kirkollisten rakennusten muuttuminen ei-kirkollisiksi. Kirkollisten rakennusten m\u00e4\u00e4r\u00e4 v\u00e4heni rajusti, 1630-luvulla niit\u00e4 oli en\u00e4\u00e4 nelj\u00e4 kappaletta. Muiden rakennuksien k\u00e4ytt\u00f6tarkoitus muuttui, kun ne siirtyiv\u00e4t kruunun haltuun ja niit\u00e4 myytiin porvareille. Piispantalo oli keskiajan Turun komeimpia rakennuksia, mutta reformaation aikana piispa joutui ilmeisesti muuttamaan vaatimattomampaan asuntoon, ja piispantalo siirtyi maallisen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Sen sijaan esimerkiksi hospitaalit ja muut laupeudenty\u00f6n rakennukset siirtyiv\u00e4t kuninkaan suojelukseen, eik\u00e4 niiden toiminta loppunut. Suuri muutos oli my\u00f6s 1580-luvulla kahden uuden kirkon rakentaminen, kun reformaation ajatusten mukaan jokaiselle tuli saarnata t\u00e4m\u00e4n omalla kielell\u00e4, ja niinp\u00e4 Turkuun rakennettiin oma kirkko saksankielisille ja suomenkielisille. Molemmat kirkot tosin j\u00e4iv\u00e4t suhteellisen pian pois k\u00e4yt\u00f6st\u00e4. Suoraan reformaation ajatuksiin liittyi my\u00f6s Turun dominikaanikonventin<\/a>\u00a0lakkauttaminen. Lakkautetun konventin isot ja komeat rakennukset tuhoutuivat lis\u00e4ksi tulipalossa, eik\u00e4 niit\u00e4 en\u00e4\u00e4 korjattu uudestaan. N\u00e4in reformaatio muutti hitaasti Turun kaupunkikuvaa. Muutoksella oli varmastikin suuri vaikutus ihmisten mielikuviin papiston ja kirkon vallasta.<\/p>\n

 <\/p>\n

Miika Norro<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Turun Keskiaikaiset markkinat juhlivat t\u00e4n\u00e4 vuonna 20-vuoden mittaista historiaansa. Tapahtuma on kasvanut yhdeksi Turun suosituimmista kes\u00e4tapahtumista, tarjoten k\u00e4vij\u00f6ille el\u00e4myksen keskiaikaiseen Turkuun vierailemisesta. Tapahtuman tarjontaan kuuluu k\u00e4sity\u00f6l\u00e4ismarkkinat, jossa n\u00e4ytteilleasettajat panostavat vaatetuksen, kojun koristelun ja myymiens\u00e4 esineiden tai ruokien avulla keskiaikaisuuden mielikuvan … Continue reading →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":127,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-175","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/175","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/wp-json\/wp\/v2\/users\/127"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=175"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/175\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":181,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/175\/revisions\/181"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=175"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=175"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=175"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}