{"id":183,"date":"2016-10-07T08:37:37","date_gmt":"2016-10-07T05:37:37","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/?p=183"},"modified":"2016-10-07T08:37:37","modified_gmt":"2016-10-07T05:37:37","slug":"keskiaikaiset-kopiokirjat-uusiokaytossa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/2016\/10\/07\/keskiaikaiset-kopiokirjat-uusiokaytossa\/","title":{"rendered":"Keskiaikaiset kopiokirjat uusiok\u00e4yt\u00f6ss\u00e4."},"content":{"rendered":"

TUCEMEMSin yleis\u00f6luentosarja Kieli, kirjoitus ja pitk\u00e4 reformaatio<\/em> jatkui kes\u00e4tauon j\u00e4lkeen maanantaina 26.9. Turun tuomiokirkossa. Tuolloin puhumassa oli FM Maria Kallio aiheesta Uudelleen k\u00e4ytetyt kirjat? Keskiaikaiset kopiokirjat reformaation py\u00f6rteiss\u00e4.<\/em> Luennolla k\u00e4siteltiin keskiaikaisia kopiokirjoja. Kallio tekee v\u00e4it\u00f6skirjaansa kopiokirjoista ja ty\u00f6skentelee Suomen Kansallisarkistossa.<\/p>\n

Kopiokirjojen perinne alkoi jo 800-luvulla luostareissa saksankielisell\u00e4 alueella, ja laajeni sitten maantieteellisesti muualle Eurooppaan, sek\u00e4 kaupunkien ja tuomiokapitulien \"wp_20160926_001\"<\/a>hallintoon. Luostareiden ulkopuolelta kopiokirjoja tiedet\u00e4\u00e4n 1200-luvulta eteenp\u00e4in. Kopiokirjat olivat nimens\u00e4 mukaisesti kirjoja, joihin kopioitiin t\u00e4rkeit\u00e4 asiakirjoja, kuten oikeuden p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4, lahjoituksia, tai muita hallinnollisia dokumentteja. Tarkoituksena oli tietysti varmistaa asiakirjojen s\u00e4ilyminen, mutta my\u00f6s helpottaa niiden k\u00e4ytett\u00e4vyytt\u00e4, kun asiakirjat voitiin kopioida suunnitelmallisesti esimerkiksi maantieteellisesti, aihealueittain ja\/tai kronologisesti.<\/p>\n

My\u00f6s Turussa on ollut k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 kopiokirjoja keskiajalla. Ainoat meille s\u00e4ilyneet kopiokirjat ovat Turun tuomiokapitulin k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 olleet Turun tuomiokirkon Mustakirja<\/a> (Registrum ecclesiae Aboensis) sek\u00e4 Codex S\u00e4rkilahti (Codex Aboensis skokloster). Kirjoja on alettu koostaa todenn\u00e4k\u00f6isesti 1400-luvun loppupuolella, mutta niiss\u00e4 on kopioitu asiakirjoja 1200-luvulta 1500-luvun alkupuolelle asti. Kirjoihin on koottu esimerkiksi tietoja tuomiokirkoille lahjoitetusta omaisuudesta, kirjeit\u00e4 ja muita asiakirjoja. Tuomiokapitulin lis\u00e4ksi my\u00f6s Turun kaupungilla on todenn\u00e4k\u00f6isesti ollut k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4\u00e4n kopiokirjoja, mutta n\u00e4m\u00e4 eiv\u00e4t ole s\u00e4ilyneet.<\/p>\n

Kallion mukaan kopiokirjoilla oli useita t\u00e4rkeit\u00e4 teht\u00e4vi\u00e4. Ilmeinen teht\u00e4v\u00e4 kopiokirjoilla oli tietysti suojella alkuper\u00e4isi\u00e4 asiakirjoja. Kopiokirjat olivat kuitenkin my\u00f6s tuomiokapitulin muistina, ne siis toimivat yhteis\u00f6n menneisyyden takeena. Kirjat kertoivat menneist\u00e4 tapahtumista, oikeuksista ja kunniallisesta asianhoidon kulttuurista, ne ik\u00e4\u00e4n kuin todistivat ett\u00e4 asiat hoidettiin hyvin ja hyv\u00e4n hallinnon s\u00e4\u00e4nt\u00f6jen mukaan. Asiakirjat ja kopiokirjat olivat eritt\u00e4in t\u00e4rkeit\u00e4 keskiaikaiselle kulttuurille, niiden merkitys oli hieman samankaltainen kuin reliikkien, jotka nekin olivat muistoja menneisyydest\u00e4. Samalla tavalla kuin reliikit asiakirjat ja kopiokirjat my\u00f6s suojelivat yhteis\u00f6\u00e4 ja yhteis\u00f6n oikeuksia. Niit\u00e4 my\u00f6s s\u00e4ilytettiin yht\u00e4 hyv\u00e4ss\u00e4 turvassa kuin arvoesineit\u00e4. Esimerkkin\u00e4 Kallio mainitsi kopioidun asiakirjan, jossa Kolmen Pyh\u00e4n Kuninkaan alttarin arkku oli tarkastettu, ja arkussa olevien arvoesineiden lis\u00e4ksi asiakirjassa mainitaan kuusi sinet\u00f6ity\u00e4 asiakirjaa.<\/p>\n

Reformaation melskeiss\u00e4 kopiokirjojen rooli muuttui ja niiden merkitys yhteis\u00f6n suojelemisessa k\u00e4\u00e4ntyi p\u00e4\u00e4laelleen. Esimerkiksi Mustakirjaa k\u00e4ytettiin apuna kirkon varallisuuden selvitt\u00e4misess\u00e4, kun kuningas Kustaa Vaasa peruutti kirkon tuloja kruunulle. Kopiokirjat menettiv\u00e4t arvostetun asemansa. Esimerkiksi Codex skokloster p\u00e4\u00e4tyi kaniikki Arvidus Nicolain (Arvid Nilsson S\u00e4rkilahti) yksityiseen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n, ja h\u00e4n k\u00e4ytti k\u00e4sikirjoitusta yksityisten muistiinpanojen tekemiseen. T\u00e4m\u00e4 osoittaa, ettei kyseinen kopiokirja en\u00e4\u00e4 ollut alkuper\u00e4isess\u00e4 teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4\u00e4n, ja ett\u00e4 sit\u00e4 ei en\u00e4\u00e4 arvostettu entiseen tapaan kirkon omaisuuden suojelijana. Codex Skokloster ja Mustakirja p\u00e4\u00e4tyiv\u00e4t moninaisten vaiheiden kautta Ruotsiin, ja molempia s\u00e4ilytet\u00e4\u00e4n t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 Ruotsin kansallisarkistossa<\/a>.<\/p>\n

Maria Kallion luennon voi katsoa Virtuaalikirkko.fi -sivustolla<\/a>. H\u00e4n on my\u00f6s kirjoittanut aiheesta TUCEMEMSin uudessa Pohjoinen reformaatio -kirjassa<\/a>, jota voi ostaa esimerkiksi UTUShopin<\/a> tai Turun Historiallisen Yhdistyksen<\/a> kautta. Luentosarja jatkuu lokakuun 24. p\u00e4iv\u00e4, jolloin puhumassa on professori Irmeli Helin aiheesta\u00a0Lutherin virret – osa eurooppalaista kulttuuriperint\u00f6\u00e4<\/em>. Luentosarja p\u00e4\u00e4ttyy marraskuun 28. p\u00e4iv\u00e4, jolloin FT Mikko Kauko puhuu otsikolla\u00a0J\u00f6ns Budde ja h\u00e4nen k\u00e4\u00e4nt\u00e4m\u00e4ns\u00e4 kirjallisuus. <\/em>L\u00e4mpim\u00e4sti tervetuloa seuraamaan luentoja!<\/p>\n

Miika Norro<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

TUCEMEMSin yleis\u00f6luentosarja Kieli, kirjoitus ja pitk\u00e4 reformaatio jatkui kes\u00e4tauon j\u00e4lkeen maanantaina 26.9. Turun tuomiokirkossa. Tuolloin puhumassa oli FM Maria Kallio aiheesta Uudelleen k\u00e4ytetyt kirjat? Keskiaikaiset kopiokirjat reformaation py\u00f6rteiss\u00e4. Luennolla k\u00e4siteltiin keskiaikaisia kopiokirjoja. Kallio tekee v\u00e4it\u00f6skirjaansa kopiokirjoista ja ty\u00f6skentelee Suomen Kansallisarkistossa. … Continue reading →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":127,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-183","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/183","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/wp-json\/wp\/v2\/users\/127"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=183"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/183\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":186,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/183\/revisions\/186"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=183"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=183"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=183"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}