{"id":187,"date":"2016-10-27T15:38:48","date_gmt":"2016-10-27T12:38:48","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/?p=187"},"modified":"2016-10-27T15:38:48","modified_gmt":"2016-10-27T12:38:48","slug":"seminaari-englannin-normannivalloituksesta-950-vuotta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/2016\/10\/27\/seminaari-englannin-normannivalloituksesta-950-vuotta\/","title":{"rendered":"Seminaari: Englannin normannivalloituksesta 950 vuotta"},"content":{"rendered":"

Lokakuun 14. p\u00e4iv\u00e4 vuonna 1066 Vilhelm Valloittaja<\/a>, Normandian herttua, otti Hastingsin taistelussa<\/a> yhteen Harald Godwininpojan<\/a> kanssa. Taistelu p\u00e4\u00e4ttyi normanniherttuan voittoon, ja tapahtumasta alkoi Englannin normannivalloitus, joka huipentui 25. joulukuuta samana vuonna, kun Vilhelm kruunattiin Englannin kuninkaaksi. Valloituksesta alkoi pitk\u00e4llinen ja suurimittainen kulttuurinen ja kielellinen muutosprosessi, joka on luonut pohjan nykyiselle englannin kielelle. TUCEMEMS j\u00e4rjesti tapahtuman vuosip\u00e4iv\u00e4n\u00e4 puolip\u00e4iv\u00e4seminaarin, jonka tarkoituksena oli pohtia valloituksen merkityst\u00e4 ja vaikutusta Englannin historialle ja kielen kehitykselle. Seminaari alkoi l\u00e4hes tunnilleen 950 vuotta taistelun alkamisen j\u00e4lkeen.<\/p>\n

\"Janne<\/a>

Janne Skaffari pit\u00e4\u00e4 esitelm\u00e4\u00e4 seminaarissa.<\/p><\/div>\n

Janne Skaffari, seminaarip\u00e4iv\u00e4n ideoija ja suunnittelija, piti aluksi luennon, joka k\u00e4sitteli normannivalloituksen tapahtumahistoriaa ja valloituksen vaikutusta englanninkielen kehitykseen. Skaffari on tutkinut muinais- ja keskienglantia sek\u00e4 kielikontakteja ja koodinvaihtoa.<\/p>\n

Valloituksen tapahtumia ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4kseen on tutustuttava hieman my\u00f6s Englannin ja Normandian historiaan ennen varsinaista valloitusta. Vilhelm Valloittaja kuului Normandian herttuoiden dynastiaan, joka oli saanut alkunsa viikinkip\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Rollosta<\/a>. Rollo oli saanut Ranskan kuninkaalta luvan asettua Normandian<\/a> alueelle vuonna 911. T\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 alueen nimeksi on tullut Normandia, pohjoisen miest\u00e4 (frankin kielen nortman<\/em> tai muinaisnorjan nor\u00f0ma\u00f0r<\/em>) tarkoittavan sanan mukaan. Rollon seuraajat alkoivat puhua sen aikaista ranskaa, joskin normannien puhuma kieli erosi joiltain osin muualla Ranskan alueella puhutusta kielest\u00e4.<\/p>\n

Normannivalloituksen taustalla oli useita tekij\u00f6it\u00e4. Vuonna 1002 Englannin kuningas Ethelred II<\/a> meni naimisiin Emman<\/a> kanssa, joka oli Normandian herttuan Rikhard I:sen sisar. Ethelred ja Emma saivat pojan, josta tuli my\u00f6hemmin, vuonna 1042, kuningas Edvard Tunnustaja<\/a>. H\u00e4n oli viett\u00e4nyt useita vuosia<\/p>\n

\"Kuningas<\/a>

Kuningas Edvard Tunnustaja. Yksityiskohta Bayeux’n sein\u00e4vaatteesta.
Wikimedia Commons<\/a><\/p><\/div>\n

maanpaossa Normandiassa, mist\u00e4 johtuen h\u00e4n tukeutui valtaantulonsa j\u00e4lkeenkin viel\u00e4 vahvasti Normandian aatelistoon saadakseen tukea politiikalleen. Edward Tunnustaja kuoli lapsettomana vuonna 1066, j\u00e4tt\u00e4en Englannin kuninkuuden avoimeksi. Harold Godwinson, Englannin vaikutusvaltaisin aatelinen, kruunattiin kuolemaa seuranneena p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 Englannin uudeksi kuninkaaksi.<\/p>\n

Haroldin kuninkuus ei ollut kuitenkaan kaikkien mieleen. Kruunua vaati itselleen my\u00f6s Norjan kuningas Harald Hardrada ja Normandian herttua Vilhelm, joka v\u00e4itti edesmenneen kuninkaan luvanneen kruunun h\u00e4nelle. Molemmat kruunun tavoittelijat alkoivat valmistautua Englannin valtaamiseen Haroldilta. Kuningas Haroldin maasta karkotettu veli Tostig Godwinson<\/a> liittoutui Harald Hardradan kanssa, ja teki jo alkuvuodesta ry\u00f6st\u00f6matkan Lounais-Englannin rannikolle. Haroldin laivasto ajoi h\u00e4net kuitenkin pois, mutta h\u00e4n siirtyi pohjoiseen Skotlannin alueelle. Syyskuun alussa kuningas Harald valloitti Englannin pohjoisosia yhdess\u00e4 Tostigin kanssa, mutta syyskuun 25. p\u00e4iv\u00e4 he h\u00e4visiv\u00e4t Stamford Bridgen taistelun Haroldin joukkoja vastaan ja saivat molemmat surmansa. Taistelussa my\u00f6s Haroldin joukot k\u00e4rsiv\u00e4t tappioita, ja h\u00e4nen armeijansa palasi heikentyneen\u00e4 kohti Etel\u00e4-Englantia.<\/p>\n

Vain noin kolme viikkoa my\u00f6hemmin Harold joutui kohtaamaan Vilhelmin joukot etel\u00e4mp\u00e4n\u00e4 l\u00e4hell\u00e4 Hastingsia. Taistelu alkoi aamulla, ja jatkui koko p\u00e4iv\u00e4n. Ratkaiseva tapahtuma oli ilmeisesti kuningas Haroldin kuolema, ja normannit voittivat taistelun. Taistelun voitettuaan Vilhelm Valloittajan t\u00e4ytyi kuitenkin viel\u00e4 taistella ja alistaa valtansa alle viel\u00e4 loput Englannista. Pienempi\u00e4 taisteluja k\u00e4ytiin pitkin syksy\u00e4, kunnes Englannin johtavat aateliset viimein antautuivat h\u00e4nelle ja h\u00e4net kruunattiin jouluna kuninkaaksi.<\/p>\n

\"Yksityiskohta<\/a>

Yksityiskohta Haistingsin taistelusta Bayeux’n sein\u00e4vaatteesta. Wikimedia Commons<\/a><\/p><\/div>\n

Skaffarin luennon toinen osa k\u00e4sitteli kielen muutoksia, joita valloitus sai aikaan tai kiihdytti. Normannivalloittajat puhuivat normanniranskaa, ja heid\u00e4n kielens\u00e4 vaikutti laajasti englannin kehitykseen. Esimerkiksi uutta sanastoa lainattiin ranskasta valtavat m\u00e4\u00e4r\u00e4t. Ranskasta lainatut sanat muodostavat edelleen ison osan nykyenglannin sanastosta. Muutos ei tietenk\u00e4\u00e4n ollut yht\u00e4kkinen, vaan muinaisenglanti oli ollut jo muutoksen tilassa ennen valloitusta, jolloin valloitus k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 kiihdytti ja suuntasi muutosta eri tavoin. Esimerkiksi muinaisenglannissa k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 ollut sijaj\u00e4rjestelm\u00e4 j\u00e4i lopullisesti pois k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 keskienglannissa, mutta muutos oli ollut k\u00e4ynniss\u00e4 jo ennen valloitusta.<\/div>\n
\"wp_20161014_018\"<\/a>

Laura Ashe puhumassa TUCEMEMSin seminaarissa.<\/p><\/div>\n

Seminaarin toisen esitelm\u00e4n piti FT Laura Ashe Oxfordin yliopistosta. Ashe tutkii englantilaista normannivalloituksen j\u00e4lkeisen ajan kirjallisuutta ja h\u00e4nen uusi kirjansa Oxford English Literary History vol. 1: 1000\u20131350<\/em> ilmestyy ensi vuonna. H\u00e4nen esitelm\u00e4ns\u00e4 teemana oli kulttuurinen muutos, jonka valloitus sai aikaan.
\nL\u00e4ht\u00f6kohtana h\u00e4nen esitelm\u00e4ss\u00e4\u00e4n oli se n\u00e4kemys kuninkuudesta, joka oli vallalla Englannissa ennen valloitusta. Kuninkuus n\u00e4htiin pyh\u00e4n\u00e4 asiana, jolloin kuninkaan tuli olla hyv\u00e4 kristitty ja v\u00e4ltt\u00e4\u00e4 verenvuodatusta ja taistelua. Taistelussa kuolevan ritarin ajateltiin joutuvan helvettiin, koska h\u00e4n oli kuollut ripitt\u00e4ytym\u00e4tt\u00e4 pahoista teoistaan, eli taistelussa tapahtuneista tapoista. Ashen mukaan t\u00e4m\u00e4 ideologia ei ollut kovin hyv\u00e4\u00e4 reaalipolitiikkaa, sill\u00e4 kuninkaan ja ritarin teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 levottomana aikana oli tietenkin puolustaa maataan.<\/p>\n

Normannivalloituksen aikoihin kulttuuri kuitenkin muuttui, ja v\u00e4hitellen ritariudesta ja taistelemisesta tuli kristillinen hyve aatelisten omassa ajattelussa. Ashe k\u00e4sitteli useita kirjallisia l\u00e4hteit\u00e4, joissa t\u00e4t\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmaa tuodaan esille.
\nToinen t\u00e4rke\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulma Ashen esitelm\u00e4ss\u00e4 liittyi siihen, ett\u00e4 h\u00e4nen mukaansa Englannin kulttuurissa ajatus valtiosta oli t\u00e4rke\u00e4mpi kuin ajatus kuninkaasta. T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 kuninkaankin oli noudatettava lakeja ja s\u00e4\u00e4d\u00f6ksi\u00e4: h\u00e4nen valtansa ei ollut suoraan Jumalalta periytyv\u00e4\u00e4, vaan h\u00e4nelle ik\u00e4\u00e4n kuin valtion asioiden hoitoa varten uskottua. T\u00e4m\u00e4 asenne periytyi Ashen mukaan Englannin vuonna 1016 valloittaneelta Knuut II Suurelta<\/a>. Knuut nimitt\u00e4in lupasi pit\u00e4\u00e4 valloittamansa maan lait ja asetukset voimassa ja noudattavansa niit\u00e4, mist\u00e4 tuli perinne kuninkuuden siirtyess\u00e4 eteenp\u00e4in. K\u00e4yt\u00e4nt\u00f6 kiteytyi Ashen mukaan lopulta vuonna 1215 Magna Cartan<\/a> ajatuksiin kuninkaanvallan rajoittamisesta.<\/p>\n

Seminaari oli kokonaisuudessaan eritt\u00e4in onnistunut ja ker\u00e4si paikalle paljon kiinnostuneita kuulijoita.<\/p>\n

Miika Norro<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Lokakuun 14. p\u00e4iv\u00e4 vuonna 1066 Vilhelm Valloittaja, Normandian herttua, otti Hastingsin taistelussa yhteen Harald Godwininpojan kanssa. Taistelu p\u00e4\u00e4ttyi normanniherttuan voittoon, ja tapahtumasta alkoi Englannin normannivalloitus, joka huipentui 25. joulukuuta samana vuonna, kun Vilhelm kruunattiin Englannin kuninkaaksi. Valloituksesta alkoi pitk\u00e4llinen ja … Continue reading →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":127,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-187","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/187","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/wp-json\/wp\/v2\/users\/127"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=187"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/187\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":194,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/187\/revisions\/194"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=187"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=187"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=187"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}