{"id":195,"date":"2016-11-01T12:54:16","date_gmt":"2016-11-01T09:54:16","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/?p=195"},"modified":"2016-11-01T12:54:16","modified_gmt":"2016-11-01T09:54:16","slug":"digitaaliset-editiot-historiallisten-tekstien-valittajina","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/2016\/11\/01\/digitaaliset-editiot-historiallisten-tekstien-valittajina\/","title":{"rendered":"Digitaaliset editiot historiallisten tekstien v\u00e4litt\u00e4jin\u00e4"},"content":{"rendered":"<p>Keskiajan ja uuden ajan tekstien tutkimus perustuu valtaosin k\u00e4sikirjoitusten ja painettujen kirjojen muodostamaan aineistoon. Jotta ihmiset p\u00e4\u00e4sisiv\u00e4t k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n t\u00e4t\u00e4 aineistoa muutenkin kuin paikan p\u00e4\u00e4ll\u00e4 kirjastoissa, teksteist\u00e4 voidaan tehd\u00e4 tieteellisi\u00e4 editoita. Editiot tuovat tekstin saataville muodossa, joka on luettavaa nyky-yleis\u00f6lle. Niiss\u00e4 on my\u00f6s runsaasti taustoitusta tekstin historiasta ja sis\u00e4ll\u00f6st\u00e4. Painetut editiot ovat olleet t\u00e4rke\u00e4 v\u00e4line historiallisten tekstien v\u00e4litt\u00e4misess\u00e4. Nyky\u00e4\u00e4n kuitenkin digitaaliset editiot ovat nousseet t\u00e4rke\u00e4\u00e4n osaan muun muassa menneiden vuosisatojen kirjallisuuden ja kielen tutkimuksessa.<\/p>\n<p>Digitaalinen editio on monella tapaa k\u00e4tev\u00e4. Koska digitaalisella editiolla ei ole painetun<\/p>\n<div id=\"attachment_196\" style=\"width: 235px\" class=\"wp-caption alignright\"><a href=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/wp-content\/uploads\/sites\/42\/2016\/11\/Codex_Manesse_193r_-_Albrecht_von_Rapperswil.jpg\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" aria-describedby=\"caption-attachment-196\" class=\"size-medium wp-image-196\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/wp-content\/uploads\/sites\/42\/2016\/11\/Codex_Manesse_193r_-_Albrecht_von_Rapperswil-225x300.jpg\" alt=\"By Codex Manesse - Universit\u00e4t HeidelbergGro\u00dfe Heidelberger Liederhandschrift (Codex Manesse), Z\u00fcrich 1305 bis 1340, Kapitel 192v: Albrecht Marschall von Rapperswil, folio 193rDer Minnes\u00e4nger Albrecht war vermutlich Dienstmann der Grafen von Rapperswil und bekleidete das Hofamt des Marschalls, f\u00fchrte also die Aufsicht \u00fcber das berittene Gefolge. Rapperswil liegt am s\u00fcdlichen Ufer des Z\u00fcrichsees im Kanton St. Gallen. Personen, mit denen er identifiziert werden kann, sind 1272 und 1276 bzw. 1321 und 1336 beurkundet.Beschreibung aus Vollst\u00e4ndiges digitales Faksimile des Codex Manesse, Angebot der UB Heidelberg, Public Domain, https:\/\/commons.wikimedia.org\/w\/index.php?curid=4091172\" width=\"225\" height=\"300\" srcset=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/wp-content\/uploads\/sites\/42\/2016\/11\/Codex_Manesse_193r_-_Albrecht_von_Rapperswil-225x300.jpg 225w, https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/wp-content\/uploads\/sites\/42\/2016\/11\/Codex_Manesse_193r_-_Albrecht_von_Rapperswil.jpg 636w\" sizes=\"auto, (max-width: 225px) 100vw, 225px\" \/><\/a><p id=\"caption-attachment-196\" class=\"wp-caption-text\">Codex Manesse on keskiaikainen k\u00e4sikirjoitus, jota voi tarkastella netiss\u00e4 <a href=\"http:\/\/digi.ub.uni-heidelberg.de\/diglit\/cpg848\">faksimile editiona. <\/a>\u00a0Codex Manesse &#8211; Universit\u00e4t Heidelberg Gro\u00dfe Heidelberger Liederhandschrift (Codex Manesse), Angebot der UB Heidelberg, Public Domain, https:\/\/commons.wikimedia.org\/w\/index.php?curid=4091172<\/p><\/div>\n<p>edition fyysisi\u00e4 rajoitteita, se antaa mahdollisuuden esitt\u00e4\u00e4 vaikkapa kaikki tekstin eri versiot ilman huolia kasvavista sivum\u00e4\u00e4rist\u00e4. Lis\u00e4ksi digitaalinen editio mahdollistaa helposti k\u00e4sikirjoituksen materiaalisten piirteiden esitt\u00e4misen. T\u00e4llaisia piirteit\u00e4 ovat esimerkiksi tekstiin tehdyt korjaukset, marginaalihuomautukset ja eri k\u00e4sialat.<\/p>\n<p>Digitaalisten editioiden alkuaikana ne olivat usein tarjolla CD-ROM -muodossa, kuten esimerkiksi <a href=\"https:\/\/hridigital.shef.ac.uk\/canterbury-tales\/\"><em>Canterbury Tales<\/em> -projekti<\/a>. Nyky\u00e4\u00e4n kuitenkin digitaaliset editiot ovat useimmiten saatavilla internetiss\u00e4. N\u00e4in tekstit ovat heti kaikkien luettavissa. Digitaalisen edition k\u00e4ytt\u00f6liittym\u00e4 voi mahdollistaa erilaisia hakuja sek\u00e4 tapoja j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 editoituja tekstej\u00e4. Usein on my\u00f6s mahdollista valita, mink\u00e4tyyppist\u00e4 versiota editiosta tarkastelee: useissa digitaalisissa editioissa on mukana sek\u00e4 alkuper\u00e4ist\u00e4 mahdollisimman tarkasti v\u00e4litt\u00e4v\u00e4 versio ett\u00e4 lukijayst\u00e4v\u00e4llisempi, muokatumpi versio.<\/p>\n<p>Digitaalisissa editioissa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n erilaisia annotaatiokeinoja, joilla voidaan ilmaista tekstin eri piirteit\u00e4 ja tehd\u00e4 siit\u00e4 koneluettavaa. XML eli <em>eXtensible Markup Language<\/em> on yksi yleisimmist\u00e4 k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 olevista merkint\u00e4kielist\u00e4. XML:n avulla voi ilment\u00e4\u00e4 esimerkiksi k\u00e4sialan vaihdoksia, musteen v\u00e4rin vaihtelua, korjauksia tekstiin ja oikeastaan mit\u00e4 vaan editoija haluaa ilment\u00e4\u00e4. XML ja sen kaltaiset merkint\u00e4kielet ovat hy\u00f6dyllisi\u00e4, sill\u00e4 niiden avulla my\u00f6hempi k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4 voi esimerkiksi tehd\u00e4 hakuja jostain tietyst\u00e4 piirteest\u00e4, joka on annotoitu.<\/p>\n<div id=\"attachment_197\" style=\"width: 228px\" class=\"wp-caption alignleft\"><a href=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/wp-content\/uploads\/sites\/42\/2016\/11\/Aristotle_latin_manuscript.jpg\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" aria-describedby=\"caption-attachment-197\" class=\"size-medium wp-image-197\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/wp-content\/uploads\/sites\/42\/2016\/11\/Aristotle_latin_manuscript-218x300.jpg\" alt=\"http:\/\/digi.ub.uni-heidelberg.de\/diglit\/cpg848\" width=\"218\" height=\"300\" srcset=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/wp-content\/uploads\/sites\/42\/2016\/11\/Aristotle_latin_manuscript-218x300.jpg 218w, https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/wp-content\/uploads\/sites\/42\/2016\/11\/Aristotle_latin_manuscript-768x1058.jpg 768w, https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/wp-content\/uploads\/sites\/42\/2016\/11\/Aristotle_latin_manuscript-743x1024.jpg 743w, https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/wp-content\/uploads\/sites\/42\/2016\/11\/Aristotle_latin_manuscript.jpg 1093w\" sizes=\"auto, (max-width: 218px) 100vw, 218px\" \/><\/a><p id=\"caption-attachment-197\" class=\"wp-caption-text\">Vanhoissa k\u00e4sikirjoituksissa on usein paljon erilaisia elementtej\u00e4 varsinaisen tekstin lis\u00e4ksi, jotka voidaan ottaa huomioon editiota teht\u00e4ess\u00e4. Esimerkiksi t\u00e4ss\u00e4 Aristoteleen <em>Physican<\/em> k\u00e4sikirjoituksessa on eri v\u00e4risi\u00e4 tekstej\u00e4, useita eri k\u00e4sialoja ja koristeellinen alkukirjain. http:\/\/digi.ub.uni-heidelberg.de\/diglit\/cpg848<\/p><\/div>\n<p>Digitaalisista editioista on paljon hy\u00f6ty\u00e4 vanhojen aikojen tutkimukselle. Jos tutkimus ei edellyt\u00e4 k\u00e4sikirjoituksen fyysisten piirteiden tarkastelua, digitaalinen editio voi tarjota hyv\u00e4n vaihtoehdon kirjastomatkalle. Monissa digitaalisissa editioissa on tekstin lis\u00e4ksi kuvia k\u00e4sikirjoituksen tai painetun kirjan sivuista, joten k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4 voi itse esimerkiksi halutessaan tarkistaa edition tekstin oikeellisuuden. Jos digitaalisen edition pohjana olevat (usein XML-pohjaiset) tiedostot on mahdollista saada k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n, niit\u00e4 voi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 muun muassa kvantitatiivisen kielentutkimuksen aineistona.<\/p>\n<p>K\u00f6lnin yliopiston Patrick Sahlen kokoama <a href=\"http:\/\/www.digitale-edition.de\/\">digitaalisten tieteellisten editioiden katalogi<\/a> listaa l\u00e4hes 400 digitaalista editiota. Joukosta l\u00f6ytyy monta keskiajan ja uuden ajan tekstej\u00e4 k\u00e4sittelev\u00e4\u00e4 hanketta. Kyseisest\u00e4 katalogista l\u00f6ytyy esimerkiksi Isaac Newtonin alkemistiset k\u00e4sikirjoitustekstit yhteen kokoava <a href=\"http:\/\/webapp1.dlib.indiana.edu\/newton\/\"><em>Chymistry of Isaac Newton<\/em><\/a> -editio (Indianan yliopisto). Newton tunnetaan nykytieteen edell\u00e4k\u00e4vij\u00e4n\u00e4, mutta h\u00e4n oli kuitenkin my\u00f6s alkemian harjoittaja. Uuden ajan alussa alkemian ja kemian ero onkin veteen piirretty viiva. Editio sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 Newtonin laboratoriomuistiinpanoja, alkemististen aineiden listoja sek\u00e4 Newtonin k\u00e4sin kopioimia muiden kirjoittamia alkemistisia tekstej\u00e4. Edition k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4 voi tarkastella kahta versiota kustakin tekstist\u00e4. Ensimm\u00e4inen versioista on nk. diplomaattinen versio, jossa on s\u00e4ilytetty enemm\u00e4n k\u00e4sikirjoituksen visuaalisia piirteit\u00e4 ja korjauksia. Toinen on normalisoitu versio, jossa tekstist\u00e4 on tehty luettavampaa.<\/p>\n<p>Er\u00e4s toinen mielenkiintoinen editointihanke on <a href=\"https:\/\/www.bessofhardwick.org\/\"><em>Bess of Hardwick\u2019s Letters<\/em><\/a> (Glasgow\u2019n yliopisto). Se kokoaa yhteen Englannin kuningatar Elisabet I:n aikana el\u00e4neen Hardwickin Bessin kirjeenvaihtoa 1550\u20131600-luvuilta. Bess oli t\u00e4rke\u00e4 henkil\u00f6 1500-luvun Englannissa. H\u00e4nen kirjeenvaihtonsa kautta lukija voi tarkastella tuon ajan arkea ja politiikan kiemuroita. Editiossa voi tarkastella kirjeit\u00e4 monessa eri muodossa: diplomaattisen ja normalisoidun version lis\u00e4ksi niist\u00e4 on tarjolla tulostettavaksi tarkoitettu versio sek\u00e4 XML-versio. Kirjeist\u00e4 on my\u00f6s kuvat.<\/p>\n<p>Kaikilla digitaalisilla editioilla ei kuitenkaan ole kauniita verkkosivuja. Jos hankkeen puitteissa ei ole mahdollisuutta verkkoymp\u00e4rist\u00f6n luomiseen, digitaalinen editio voi olla l\u00e4hemp\u00e4n\u00e4 data-arkistoa. T\u00e4ll\u00f6in ei ole verkkoymp\u00e4rist\u00f6\u00e4, joka mahdollistaisi hakuja, mutta edition tekstit ovat ladattavissa ja luettavissa. T\u00e4llaisesta esimerkkin\u00e4 on Ville Marttilan v\u00e4it\u00f6skirjaansa (2014) varten kehitt\u00e4m\u00e4 <a href=\"https:\/\/helda.helsinki.fi\/handle\/10138\/135589\">editio keskiaikaisista ruokaresepteist\u00e4<\/a> (lataa tiedosto Marttila_DigitalAppendices.zip). Edition tiedostoissa on sek\u00e4 raakadatana toimivat XML-tiedostot ett\u00e4 lukijayst\u00e4v\u00e4llisempi\u00e4 versioita pdf- ja html-muodossa.<\/p>\n<p>Oma v\u00e4it\u00f6skirjaprojektini (englannin kielen oppiaineessa) tuottaa osaltaan digitaalisen tieteellisen edition varhaisesta tieteellisest\u00e4 tekstiaineistosta: editoin <em>The Mirror of Alchemy<\/em> -nimisen alkemistisen teoksen kaikki seitsem\u00e4n k\u00e4sikirjoituskopiota. Pyrin editiossa v\u00e4litt\u00e4m\u00e4\u00e4n mahdollisimman tarkasti 1400\u20131600-luvuilta per\u00e4isin olevien k\u00e4sikirjoitustekstien sis\u00e4ll\u00f6n sek\u00e4 niiden materiaalisia piirteit\u00e4. Valmistuttuaan XML-annotoitu open access -editioni tarjoaa aineistoa esimerkiksi kielentutkimukseen.<\/p>\n<p>Sara Norja<br \/>\nKirjoittaja tekee v\u00e4it\u00f6skirjaa englannin kielen oppiaineeseen.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Keskiajan ja uuden ajan tekstien tutkimus perustuu valtaosin k\u00e4sikirjoitusten ja painettujen kirjojen muodostamaan aineistoon. Jotta ihmiset p\u00e4\u00e4sisiv\u00e4t k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n t\u00e4t\u00e4 aineistoa muutenkin kuin paikan p\u00e4\u00e4ll\u00e4 kirjastoissa, teksteist\u00e4 voidaan tehd\u00e4 tieteellisi\u00e4 editoita. Editiot tuovat tekstin saataville muodossa, joka on luettavaa nyky-yleis\u00f6lle. Niiss\u00e4 &hellip; <a href=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/2016\/11\/01\/digitaaliset-editiot-historiallisten-tekstien-valittajina\/\">Continue reading <span class=\"meta-nav\">&rarr;<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":127,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-195","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/195","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/wp-json\/wp\/v2\/users\/127"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=195"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/195\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":200,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/195\/revisions\/200"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=195"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=195"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=195"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}