{"id":201,"date":"2016-11-07T10:34:28","date_gmt":"2016-11-07T07:34:28","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/?p=201"},"modified":"2016-11-08T11:30:33","modified_gmt":"2016-11-08T08:30:33","slug":"reformaation-merkkivuoden-avajaiset-turun-tuomiokirkossa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/2016\/11\/07\/reformaation-merkkivuoden-avajaiset-turun-tuomiokirkossa\/","title":{"rendered":"Reformaation merkkivuoden avajaiset Turun tuomiokirkossa"},"content":{"rendered":"

Reformaation merkkivuosi 2017 on ollut jo pitk\u00e4\u00e4n TUCEMEMSin keskeinen ja t\u00e4rkein hanke<\/a>. Olemme jo vuodesta 2014 l\u00e4htien suunnitelleet ja valmistelleet erilaista ohjelmaa merkkivuotta varten. Sunnuntaina 30.10.2016, melkein p\u00e4iv\u00e4lleen 499 vuotta Martin Lutherin<\/a> 95 teesin <\/a>julkistamisen j\u00e4lkeen, merkkivuosi alkoi juhlallisesti ja monipuolisella ohjelmalla. My\u00f6s TUCEMEMS oli mukana avajaisp\u00e4iv\u00e4n ohjelmassa j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4ll\u00e4 Turun tuomiokirkossa avajaisseminaarin.<\/p>\n

Reformaation merkkivuoden valtakunnallista avajaisp\u00e4iv\u00e4\u00e4 vietettiin asianmukaisesti Turussa, Suomen kirkollisessa p\u00e4\u00e4kaupungissa ja reformaation keskeisess\u00e4 tapahtumapaikassa. P\u00e4iv\u00e4n ohjelma alkoi klo 10 avajaismessulla Tuomiokirkossa. Piispa Kaarlo Kalliala piti saarnan ja messussa kuultiin my\u00f6s musiikkia muun muassa Chorus Iucundusin ja Turku Cathedral Youth Choirin ja vaskikvintetin tulkitsemana.
\nMessun j\u00e4lkeen ohjelma jatkui vapaamuotoisemmin koko perheen Miss\u00e4 Mikael? -kaupunkiseikkailun merkeiss\u00e4. Seikkailussa lapset p\u00e4\u00e4siv\u00e4t tekem\u00e4\u00e4n teht\u00e4vi\u00e4 ja tutustumaan Mikael Agricolaan<\/a>, Pehr Kalmiin<\/a> ja muihin kiinnostaviin hahmoihin. Tarjolla oli my\u00f6s keittolounas osallistujille.<\/p>\n

Iltap\u00e4iv\u00e4ll\u00e4 ohjelma jatkui Turun tuomiokirkossa, miss\u00e4 syvennyttiin reformaation historiaan ja merkitykseen tarkemmin TUCEMEMSin j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4ss\u00e4 seminaarissa. Seminaarin avasi TUCEMEMSin johtaja professori Marjo Kaartinen. Tilaisuudessa kuultiin lauluyhtye Vox Silentiin<\/a> (Hilkka-Liisa Vuori ja Johanna Korhonen) ja MuT Jorma Hannikaisen tulkitsemana reformaation aikaisia lauluja.<\/p>\n

Ensimm\u00e4isen esitelm\u00e4n piti professori Matti Peikola, joka puhui kirjakulttuurin murroksesta. H\u00e4n kertoi kirjanpainotaidon kehityksest\u00e4, ja korosti, ett\u00e4 painettujen kirjojen rinnalla k\u00e4ytettiin viel\u00e4 pitk\u00e4\u00e4n k\u00e4sinkirjoitettuja kirjoja. Muutos ei siis ollut yht\u00e4kkinen,<\/p>\n

\"95<\/a>

95 teesi\u00e4. By Wittenberg: Melchior Lotter d.J., 1522 – Martin Luther, Public Domain, https:\/\/commons.wikimedia.org\/w\/index.php?curid=487234<\/p><\/div>\n

vaan v\u00e4hitt\u00e4inen, joskin painettujen kirjojen m\u00e4\u00e4r\u00e4 kasvoikin nopeaa tahtia. Painotaito mahdollisti ajatusten nopean ja edullisen levitt\u00e4misen, mik\u00e4 edesauttoi my\u00f6s Lutherin teesien levi\u00e4misen. Peikolan mukaan Luther ei ollut osannut itse edes varautua siihen, ett\u00e4 teesit<\/a> levi\u00e4isiv\u00e4t niin nopeasti niin suurelle yleis\u00f6lle. Luther kuitenkin piti kirjapainotaitoa hyv\u00e4n\u00e4 asiana, Jumalan lahjana kristikunnalle, jolla voitiin opettaa suuria joukkoja ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n kirjoituksia ja kristinoppia.<\/p>\n

Professori Kaisa H\u00e4kkinen puhui Suomen kirjakielen synnyst\u00e4. H\u00e4nen mukaansa Suomen kielen historiassa ei ole yht\u00e4\u00e4n toista niin suurta ja merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 tapahtumaa kuin reformaatio, sill\u00e4 tuolloin sai alkunsa Suomen kirjakielen kehitys. Suomea oli toki kirjoitettu jo aiemmin, esimerkiksi papit ovat todenn\u00e4k\u00f6isesti jo keskiajalla kirjoittaneet itselleen muistiin Is\u00e4 Meid\u00e4n -rukouksen ja muiden keskeisten rukousten suomenkielisi\u00e4 sanamuotoja, sill\u00e4 katolisen kirkon mielest\u00e4 jokaisen kristityn tuli osata n\u00e4m\u00e4 rukoukset omalla kielell\u00e4\u00e4n ulkoa. Sanamuodon piti s\u00e4ily\u00e4 samana, mink\u00e4 vuoksi rukouksia kirjoitettiin muistiin, mutta valitettavasti yht\u00e4\u00e4n t\u00e4llaista \u201dmuistilappua\u201d ei ole s\u00e4ilynyt keskiajalta. Reformaation ajatus kansankielen erityisasemasta oli kuitenkin t\u00e4rke\u00e4 muutos, sill\u00e4 nyt suomen kieli sai saman aseman kuin muut kielet, se oli kelpoinen pyhien toimitusten kieleksi ja sill\u00e4 alettiin kirjoittaa my\u00f6s pyhi\u00e4 tekstej\u00e4. H\u00e4kkinen korosti my\u00f6s sit\u00e4, ett\u00e4 vaikka Mikael Agricolan rooli kirjakielen kehitt\u00e4j\u00e4n\u00e4 onkin t\u00e4rke\u00e4, ei h\u00e4n kuitenkaan ollut ainut tai edes ensimm\u00e4inen, joka kirjoitti suomeksi tai piti messun suomeksi. H\u00e4n oli vain ainut, joka onnistui saamaan tekstins\u00e4 painettua, jolloin h\u00e4nen kirjoituksensa levisiv\u00e4t samanlaisina kappaleina laajalle ja saivat n\u00e4in suuren painoarvon kirjakielen pohjana.<\/p>\n

Musiikkiesityksen j\u00e4lkeen puhui apulaisprofessori Kirsi Salonen, joka kertoi oikeuslaitoksen hallinnon reformaatiosta. Suuri muutos tapahtui h\u00e4nen mukaansa hallinnon yl\u00e4tasolla, kun kirkon keskushallinto ei ollutkaan en\u00e4\u00e4 Roomassa Paavin kuuriassa, vaan Tukholmassa kuninkaan hovissa. Kuningas Kustaa Vaasa otti itselleen kirkon hallinnon, mik\u00e4 aluksi tarkoitti etenkin verotukseen ja taloudellisiin asioihin puuttumista. Kirkon verovarat ohjattiin kruunun k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n, ja kirkolle j\u00e4i aiempaa v\u00e4hemm\u00e4n tuloja. Toinen suuri muutos oli tietenkin se, ett\u00e4 papisto saattoi menn\u00e4 luvan kanssa naimisiin. Oikeuslaitos uudistui samaten. Ennen monia asioita oli k\u00e4sitelty Roomassa asti, mutta reformaation uudistusten my\u00f6t\u00e4 kirkollisen oikeuslaitoksen painopiste siirtyi hiippakuntatasolle, ja yksitt\u00e4isille piispoille tuli n\u00e4in ollen enemm\u00e4n oikeusk\u00e4sittelyj\u00e4 hoidettavaksi. Suuri muutos oli my\u00f6s se, ett\u00e4 reformaation aikana Suomen hiippakunta jaettiin l\u00e4ntiseen, Turun hiippakuntaan, jonka piispana toimi Mikael Agricola ja it\u00e4iseen Viipurin hiippakuntaan, jonka johdossa oli Paavali Juusten.<\/a><\/p>\n

Dosentti Riitta Laitinen puhui seuraavaksi kirkkotilan reformaatiosta. Laitinen korosti, ett\u00e4 kirkkotila ei muuttunut yht\u00e4kkisell\u00e4 ja nopealla tavalla, vaan ett\u00e4 muutokseen meni pitk\u00e4 aika. Muutos kesti pitk\u00e4\u00e4n, sill\u00e4 kirkko oli k\u00f6yhtynyt reformaation aikana, eik\u00e4 varoja ollut kirkkotilan uudistamiseen. Suurin yksitt\u00e4inen muutos kirkkotilassa lieneekin ollut aluksi juuri kalliiden ehtoollisastioiden ja muiden arvoesineiden puuttuminen, kun kruunu otti ne haltuunsa. Piispa Isaacus Rothovius<\/a> tuli Turkuun piispaksi vuonna 1627 ja alkoi uudistaa hiippakuntaansa ja tuomiokirkkoa. Kirkkoon hankittiin uudet penkit, jotta ihmiset istuisivat<\/p>\n

\"\u00c5ke<\/a>

\u00c5ke Tottin hautakammio Turun tuomiokirkossa.
By I, V\u00e4stg\u00f6ten, CC BY 2.5, https:\/\/commons.wikimedia.org\/w\/index.php?curid=2514922<\/p><\/div>\n

j\u00e4rjestyksess\u00e4 jumalanpalveluksen aikana ja keskittyisiv\u00e4t saarnaan. My\u00f6s uusi saarnatuoli hankittiin kirkkoon ja polvistumispenkit ehtoollista varten. Alttarin paikka siirrettiin kaikissa kirkoissa aivan kirkon it\u00e4sein\u00e4\u00e4n kiinni, kun ennen alttari oli ollut kuorin keskell\u00e4. Kirkkojen maalauskoristeluja ei reformaation aikana juurikaan peitetty, vaan vanhojen maalausten annettiin olla paikallaan. Kirkon sivulaivoissa olleet pyhimysalttarit muutettiin reformaation aikana v\u00e4hitellen hautakappeleiksi, jollaisina me ne nykyisess\u00e4 tuomiokirkossa tunnemme.<\/p>\n

Viimeisen\u00e4 puhui arkkipiispa Kari M\u00e4kinen, jonka aiheena oli reformaatio suomalaisessa kulttuurissa. H\u00e4n l\u00e4hestyi aihetta reformaation kahtalaisen \u201dkatseen\u201d kautta. Ensinn\u00e4kin reformaation katse oli Suomessa vallan katse, sill\u00e4 muutos oli kruunun alulle panema ja sen ehdoilla toteutettu. Reformaatio ei meill\u00e4 ollut kansanliike, vaan tuli ylh\u00e4\u00e4lt\u00e4 p\u00e4in. T\u00e4m\u00e4n katseen j\u00e4ljet n\u00e4kyv\u00e4t M\u00e4kisen mukaan kulttuurissamme edelleen esimerkiksi siin\u00e4, ett\u00e4 korostamme vahvan valtion merkityst\u00e4. Toisaalta reformaation katse oli my\u00f6s alas katsova: reformaattorit katsoivat tavalliseen kansaan, tavallisen kansan kieli nostettiin osaksi jumalanpalvelusel\u00e4m\u00e4\u00e4 ja luterilaisuudessa korostettiin almujen ja hyv\u00e4ntekev\u00e4isyyden sijaan yhteisvastuuta k\u00f6yhemmist\u00e4. T\u00e4m\u00e4n katseen j\u00e4ljet n\u00e4kyv\u00e4t esimerkiksi hyvinvointiyhteiskunta-ajattelussamme. Tilaisuuden p\u00e4\u00e4tti musiikkiesitys.
\nMerkkivuoden avajaisp\u00e4iv\u00e4n iltana kuultiin viel\u00e4 J.S. Bachin urkuteosten kokonaisesityksen<\/a> avauskonsertti tuomiokirkossa.<\/p>\n

Merkkivuosi on nyt siis virallisesti avattu, ja vuoden aikana on tarjolla paljon erilaista ohjelmaa, josta t\u00e4ss\u00e4 lyhyt yhteenveto ohjelmasta, jossa TUCEMEMS-keskus on tavalla tai toisella mukana:
\n\u2022 Pohjoinen reformaatio -tietokirja, joka julkaistiin syyskuussa 2016. Kirjaa voi ostaa esimerkiksi Tiedekirjan sivuilta<\/a> tai UTUShop-verkkokaupan<\/a> kautta.
\n\u2022 Lastenn\u00e4yttely “Kirkonrotta muistelee”<\/a> Turun tuomiokirkon Agricolan kappelissa 19.10.2016-5.11.2017.
\n\u2022 28.11.2016 klo 17.00 Yleis\u00f6luento Turun tuomiokirkossa. FT Mikko Kauko puhuu otsikolla J\u00f6ns Budde ja h\u00e4nen k\u00e4\u00e4nt\u00e4m\u00e4ns\u00e4 kirjallisuus.
\n\u2022 Studia generalia -luentosarja Turun tuomiokirkossa kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2017 (otsikot tulevat my\u00f6hemmin):
\n23.1.2017 klo 17.00 professori Mia Korpiola
\n20.2.2017 klo 17.00 professori Kirsi Salonen
\n20.3.2017 klo 17.00 dosentti Riitta Laitinen
\n24.4.2017 klo 17.00 dosentti Liisa Sepp\u00e4nen
\n15.5.2017 klo 17.00 FM Tanja Toropainen
\n\u2022 Luentosarja Turun linnassa helmikuusta huhtikuuhun 2017, sek\u00e4 Valtapeli\u00e4-n\u00e4yttely linnassa 17.2.2017-4.3.2018.
\n\u2022 Seminaari reformaation merkityksest\u00e4 suomalaiselle kulttuurille 15.-16.3.2017.
\n\u2022 Seminaari Turun Keskiaikaisilla markkinoilla 29.6.2017.<\/p>\n

Ajankohtaista ohjelmaa l\u00f6ytyy muun muassa TUCEMEMSin sivuilta<\/a> ja Reformaatio 2017 -sivustolta.\u00a0<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Reformaation merkkivuosi 2017 on ollut jo pitk\u00e4\u00e4n TUCEMEMSin keskeinen ja t\u00e4rkein hanke. Olemme jo vuodesta 2014 l\u00e4htien suunnitelleet ja valmistelleet erilaista ohjelmaa merkkivuotta varten. Sunnuntaina 30.10.2016, melkein p\u00e4iv\u00e4lleen 499 vuotta Martin Lutherin 95 teesin julkistamisen j\u00e4lkeen, merkkivuosi alkoi juhlallisesti ja … Continue reading →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":127,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-201","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/201","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/wp-json\/wp\/v2\/users\/127"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=201"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/201\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":209,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/201\/revisions\/209"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=201"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=201"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=201"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}