{"id":205,"date":"2016-11-08T16:11:21","date_gmt":"2016-11-08T13:11:21","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/?p=205"},"modified":"2016-11-08T16:13:43","modified_gmt":"2016-11-08T13:13:43","slug":"yleisoluento-lutherin-virret-osana-eurooppalaista-kulttuuriperintoa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/2016\/11\/08\/yleisoluento-lutherin-virret-osana-eurooppalaista-kulttuuriperintoa\/","title":{"rendered":"Yleis\u00f6luento: Lutherin virret osana eurooppalaista kulttuuriperint\u00f6\u00e4"},"content":{"rendered":"

Professori emerita Irmeli Helin puhui TUCEMEMSin Kieli, kirjoitus ja pitk\u00e4 reformaatio<\/em>-luentosarjalla maanantaina 24.10. H\u00e4nen luentonsa aiheena oli Martin Lutherin virret \u2013 osa eurooppalaista kulttuuriperint\u00f6\u00e4<\/em>. Helin on tutkinut luterilaisten virsien k\u00e4\u00e4nn\u00f6ksi\u00e4 ja kirjoittanut Lutherin virsien pitk\u00e4st\u00e4 historiasta Suomessa my\u00f6s TUCEMEMSin uudessa Pohjoinen reformaatio -kirjassa.<\/a><\/p>\n

\"Professori<\/a>

Professori emerita Irmeli Helin<\/p><\/div>\n

Helin puhui aluksi siit\u00e4, kuinka reformaatio muutti my\u00f6s kirkon suhtautumista lauluihin. Katollisena aikana tavallinen seurakunta ei p\u00e4\u00e4ssyt osallistumaan kirkkolauluun kuin korkeintaan suurina juhlapyhin\u00e4, jolloin seurakunta saattoi laulaa jonkin latinankielisen laulun s\u00e4keist\u00f6n omalla kielell\u00e4\u00e4n. P\u00e4\u00e4asiassa laulaminen tapahtui kuitenkin latinaksi ja papit sek\u00e4 kuorot lauloivat koko liturgian. Muutos tapahtui kuitenkin reformaation my\u00f6t\u00e4, kun jumalanpalvelukset alettiin laulaa kokonaan kansankielell\u00e4. Liturgisten laulujen ohella alettiin my\u00f6s varhaisessa vaiheessa laulaa virsi\u00e4, joihin seurakunta saattoi osallistua, ja v\u00e4hitellen virren veisuusta kehittyikin yksi t\u00e4rkeimmist\u00e4 ja keskeisimmist\u00e4 luterilaisen jumalanpalveluksen piirteist\u00e4.<\/p>\n

Martin Luther oli tunnetusti itsekin musikaalinen henkil\u00f6, joka sanoitti ja s\u00e4velsi virsi\u00e4. Helin kertoi luennolla, ett\u00e4 Lutherin mainitaan joskus sanoneen musiikin olevan Jumalan huomenlahja ihmisille. T\u00e4m\u00e4 kuvastaa sit\u00e4, kuinka t\u00e4rke\u00e4\u00e4 musiikki Lutherille oli. Lutherin arvellaan sanoittaneen tai s\u00e4velt\u00e4neen yhteens\u00e4 noin 45 virtt\u00e4, joista suurin osa on s\u00e4ilynyt meid\u00e4n aikaamme ja ovat edelleen k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 eri kirkkojen virsikirjoissa tai laulukokoelmissa.<\/p>\n

Eniten Lutherin virsi\u00e4 on saksalaisissa virsikirjoissa, joissa niit\u00e4 on mukana 36 eli melkein kaikki s\u00e4ilyneet Lutherin virret. Nykyisess\u00e4 suomenkielisess\u00e4 virsikirjassakin Lutherin omia virsi\u00e4 on kahdeksantoista kappaletta. My\u00f6s muissa pohjoismaissa Lutherin virret ovat s\u00e4ilytt\u00e4neet suosiotaan. \u201dYhteispohjoismaisia virsi\u00e4\u201d on yhteens\u00e4 kahdeksan, niit\u00e4 ovat muun muassa virsi 222 \u201dJeesus Kristus, el\u00e4m\u00e4mme\u201d, virsi 170 \u201dJumala ompi linnamme\u201d ja virsi 21 \u201dEnkeli taivaan\u201d.<\/p>\n

Lutherin virsi \u201dEine feste Burg ist unser Gott<\/a>\u201d, eli Jumala ompi linnamme on varmasti Lutherin tunnetuimpia virsi\u00e4, ja sit\u00e4 lauletaan my\u00f6s muissa kuin luterilaisissa kirkkokunnissa.\u00a0 Suomalaisille virrell\u00e4 on aivan erityinen merkitys \u201dl\u00e4hes toisena<\/p>\n

\"Joulurauhan<\/a>

Joulurauhan julistuksessa lauletaan Jumala ompi linnamme -virsi.
By LPfi – Oma teos, CC BY-SA 3.0, https:\/\/commons.wikimedia.org\/w\/index.php?curid=12209768<\/p><\/div>\n

kansallislauluna\u201d, kuten Helin asian ilmaisi. Edelleen virtt\u00e4 lauletaan esimerkiksi joulurauhan julistamisen yhteydess\u00e4, ja sit\u00e4 on laulettu historian saatossa kansallisen, yhteisen vaaran aikoina.<\/p>\n

Toinen yht\u00e4 suosittu virsi on Enkeli taivaan, joka on kaikissa pohjoismaissa suosittu jouluvirsi. Luther teki virren alun perin omien lastensa joulukuvaelmaa varten, mutta nopeasti sit\u00e4 alettiin k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n my\u00f6s seurakunnan jumalanpalveluksissa. Virsi on s\u00e4ilytt\u00e4nyt suosionsa Suomessakin jouluvirten\u00e4, vaikka nyky\u00e4\u00e4n sit\u00e4 en\u00e4\u00e4 harvoin lauletaan t\u00e4ysipitk\u00e4n\u00e4. Virsien merkityksen suomalaiselle kulttuurille voi kuitenkin aistia siin\u00e4, kuinka yh\u00e4 edelleen ihmiset nousevat l\u00e4hes vaistomaisesti seisomaan virren viimeisen s\u00e4keist\u00f6n kohdalla.<\/p>\n

TUCEMEMSin luentosarja jatkuu marraskuussa viel\u00e4 yhdell\u00e4 luennolla, kun 28.11. klo 17.00 FT Mikko Kauko pit\u00e4\u00e4 luennon otsikolla J\u00f6ns Budde ja h\u00e4nen k\u00e4\u00e4nt\u00e4m\u00e4ns\u00e4 kirjallisuus<\/em>. Ensi kev\u00e4\u00e4n\u00e4 j\u00e4rjest\u00e4mme taas uuden luentosarjan, jonka p\u00e4iv\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4t ja puhujat l\u00f6ytyv\u00e4t alta. Luentojen otsikot p\u00e4ivitet\u00e4\u00e4n my\u00f6hemmin marraskuun aikana TUCEMEMSin nettisivuille.<\/a><\/p>\n

Kev\u00e4\u00e4n 2017 luentosarjan puhujat ja aikataulu (Turun tuomiokirkossa):<\/p>\n

23.1. klo 17.00 Mia Korpiola
\n20.2. klo 17.00 Kirsi Salonen
\n20.3. klo 17.00 Riitta Laitinen
\n24.4. klo 17.00 Liisa Sepp\u00e4nen
\n15.5. klo 17.00 Tanja Toropainen<\/p>\n

Miika Norro<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Professori emerita Irmeli Helin puhui TUCEMEMSin Kieli, kirjoitus ja pitk\u00e4 reformaatio-luentosarjalla maanantaina 24.10. H\u00e4nen luentonsa aiheena oli Martin Lutherin virret \u2013 osa eurooppalaista kulttuuriperint\u00f6\u00e4. Helin on tutkinut luterilaisten virsien k\u00e4\u00e4nn\u00f6ksi\u00e4 ja kirjoittanut Lutherin virsien pitk\u00e4st\u00e4 historiasta Suomessa my\u00f6s TUCEMEMSin uudessa … Continue reading →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":127,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-205","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/205","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/wp-json\/wp\/v2\/users\/127"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=205"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/205\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":211,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/205\/revisions\/211"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=205"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=205"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=205"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}