{"id":212,"date":"2016-11-09T17:45:50","date_gmt":"2016-11-09T14:45:50","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/?p=212"},"modified":"2016-11-09T17:45:50","modified_gmt":"2016-11-09T14:45:50","slug":"variantti-kollokvio-aineistona-kasikirjoitukset-4-11-2016","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/2016\/11\/09\/variantti-kollokvio-aineistona-kasikirjoitukset-4-11-2016\/","title":{"rendered":"Variantti-kollokvio Aineistona k\u00e4sikirjoitukset, 4.11.2016"},"content":{"rendered":"

Perjantaina 4.11. Variantti-verkosto ja TUCEMEMS j\u00e4rjestiv\u00e4t kollokvion Aineistona k\u00e4sikirjoitukset.<\/em> Aihe her\u00e4tti kiinnostusta, esitelm\u00e4ehdotuksia tuli runsaasti ja yleis\u00f6\u00e4kin oli paikalla nelisenkymment\u00e4 ihmist\u00e4.<\/p>\n

Ensimm\u00e4isen session teemana oli Tiedett\u00e4 ja oppineisuutta. P\u00e4iv\u00e4n aloitti Reima V\u00e4lim\u00e4en h\u00e4nen v\u00e4it\u00f6stutkimukseensa perustuva esitelm\u00e4 Saksalais-b\u00f6\u00f6mil\u00e4isten<\/p>\n

\"Reima<\/a>

Reima V\u00e4lim\u00e4ki pit\u00e4\u00e4 esitelm\u00e4\u00e4ns\u00e4.<\/p><\/div>\n

inkvisiittorimanuaalien muutoksesta 1400-luvulla. V\u00e4lim\u00e4en mukaan useimmat Petrus Zwickerin inkvisitiokuulusteluihin perustuvat kirjoitukset ovat k\u00e4sikirjoitustraditioltaan erilaisia kuin muut inkvisitiomanuaalit, sill\u00e4 niiss\u00e4 ei ole yht\u00e4 paljon juridisia kaavoja ja muita inkivisitioprosessiin kuuluvia osia. V\u00e4lim\u00e4en mukaan n\u00e4m\u00e4 kirjoitukset ovatkin olleet tavallisen seurakuntapapiston k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 heid\u00e4n valvoessaan harhaoppisten katumusharjoituksia ja opettaessaan seurakuntaa v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4\u00e4n harhaoppeja.<\/p>\n

Harri Uusitalo esitelm\u00f6i Aitolahden koodeksista. T\u00e4m\u00e4 1600-luvulla kirjoitettu tekstikokonaisuus l\u00f6ytyi vasta 1960-luvulla ja laajemmin sit\u00e4 on alettu tutkia vasta aivan viime vuosina. Koodeksi sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 suomennoksen kuningas Kristoferrin maanlaista<\/a>. Uusitalo esitteli koodeksia ja vertaili sen kielt\u00e4 kahteen muuhun tunnettuun suomennokseen samaisesta maanlaista. H\u00e4n my\u00f6s pohti k\u00e4sikirjoituksen kirjoittajan henkil\u00f6llisyytt\u00e4, ja kertoi ett\u00e4 yksi mahdollinen ehdokas tekstin kirjoittajaksi on lainlukija Hartvig Speitz<\/a>.<\/p>\n

Maria Lehtonen puolestaan puhui Pehr Kalmin talousopin luentojen luentomuistiinpanoista 1700-luvulta. Pehr Kalm<\/a> (1716-1779) oli tunnettu kasvitieteilij\u00e4 ja tutkimusmatkailija, joka piti useita luentokursseja Turun akatemiassa<\/a>, miss\u00e4 h\u00e4n toimi ensimm\u00e4isen\u00e4 talousopin professorina. Lehtonen esitteli erilaisia s\u00e4ilyneit\u00e4 luentomuistiinpanoja Kalmin luennoilta, jotka k\u00e4sitteliv\u00e4t muun muassa karjankasvatusta ja puutarhanhoitoa.<\/p>\n

Matti Peikolan esitelm\u00e4n aiheena oli turkulainen 1700-luvun kokoomak\u00e4sikirjoitus, joka on s\u00e4ilynyt Turun kaupunginkirjaston Vanhassa kokoelmassa<\/a>. Kokoelma sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 hyvin monenlaisia tekstej\u00e4. K\u00e4sikirjoituksen kokoamiseen ovat osallistuneet useat eri ihmiset, ja iso osa teksteist\u00e4 vaikuttaisi olevan kopioitu vanhemmista k\u00e4sikirjoituksista. Peikolan mukaan t\u00e4m\u00e4 kertoo aikakaudelle tyypillisest\u00e4 muinaismuistoharrastuksesta.<\/p>\n

Toisessa sessiossa aiheena oli Kielikysymyksi\u00e4, ja sessio olikin monikielinen, kun esitelmi\u00e4 kuultiin kolmella eri kielell\u00e4. Session ensimm\u00e4isen esitelm\u00e4n piti Juhani H\u00e4rm\u00e4, joka puhui suomalaisten kirjoittamista ranskankielisist\u00e4 kirjeist\u00e4 1700-luvulta. H\u00e4rm\u00e4 on tutkinut Kansallisarkiston kokoelmasta l\u00f6ytyvi\u00e4 kirjeit\u00e4 1700-luvulta, joissa vallitsevina kielin\u00e4 on ruotsi ja ranska. Kieli saattaa vaihtua usein kesken kirjeenkin ilman n\u00e4kyv\u00e4\u00e4 syyt\u00e4. Kirjeet osoittavat selv\u00e4sti ranskan olleen aateliston keskuudessa t\u00e4rke\u00e4 kieli ruotsin rinnalla 1700- ja 1800-luvuilla.<\/p>\n

Patricia Berg puhui otsikolla Arabiska p\u00e5 svenska – arabisk skrift i Georg August Wallins Skrifter. Berg on ollut mukana Svenska Litteraturs\u00e4llskapet i Finlandin hankkeessa, jossa on editoitu ja julkaistu Georg August Wallinin<\/a> k\u00e4sikirjoituksia. Wallin oli 1800-luvulla suomalainen tutkija, joka teki pitk\u00e4n tutkimusmatkan L\u00e4hi-it\u00e4\u00e4n. Wallin kirjoitti matkaltaan<\/p>\n

\"wp_20161104_053\"<\/a>

Patricia Berg esitelm\u00f6i Georg August Wallinin kirjoituksista.<\/p><\/div>\n

kirjeit\u00e4 ja piti p\u00e4iv\u00e4kirjaa. Berg kertoi esitelm\u00e4ss\u00e4\u00e4n erityisesti siit\u00e4, kuinka editioissa on ratkaistu k\u00e4sikirjoitusten monikielisyyteen ja erilaisiin kirjoitustapoihin liittyvi\u00e4 kysymyksi\u00e4, muun muassa kuinka latinalaisin aakkosin kirjoitettua arabialaista teksti\u00e4 tai arabialaisin aakkosin kirjoitettua ruotsinkielist\u00e4 teksti\u00e4 on k\u00e4sitelty editioissa.<\/p>\n

Samuli Kaislaniemi kertoi ERRATAS-hankkeesta, jonka tarkoituksena on selvitt\u00e4\u00e4 useiden englanninkielisten kirjeiden editiokokoelmien ortografista luotettavuutta. T\u00e4h\u00e4n menness\u00e4 hankkeessa on luotu kaavake, jonka avulla arviointi on mahdollista suorittaa. Sen lis\u00e4ksi on k\u00e4ynyt ilmi, etteiv\u00e4t editiot ole kovin usein t\u00e4ydellisen luotettavia ortografisesta n\u00e4k\u00f6kulmasta, sill\u00e4 sanojen kirjoitusasuja ja v\u00e4limerkityst\u00e4 on useimmiten muutettu tai yhdenmukaistettu.<\/p>\n

Kolmannen session otsikkona oli K\u00e4sikirjoitukset edition aineistona. Jens Grandell esitteli hanketta, jossa Zacharias Topeliuksen<\/a> yliopistoluennoista luodaan moderni tekstikriittinen digitaalinen editio. Topelius toimi Helsingin yliopistossa historian professorina 1854-1875, min\u00e4 aikana h\u00e4n piti my\u00f6s kyseess\u00e4 olevat luennot. Grandell kertoi editioty\u00f6st\u00e4 ja niist\u00e4 periaatteista, jotka ovat ty\u00f6t\u00e4 ohjanneet.<\/p>\n

Ruut Kataisto pohti esitelm\u00e4ss\u00e4\u00e4n, mik\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4 k\u00e4sikirjoituksia on riitt\u00e4v\u00e4 kriitiseen editioon. Kataisto tutkii kardinaali Domenico Capranican (1400-1458) el\u00e4m\u00e4kertoja ja tekee niist\u00e4 kriittisen edition. Kataisto pohti esitelm\u00e4ss\u00e4\u00e4n edition tekemiseen liittyvi\u00e4 kysymyksi\u00e4, kuten mit\u00e4 tehd\u00e4, jos uusia k\u00e4sikirjoituksia editoitavasta tekstist\u00e4 l\u00f6ytyisi monta uutta kappaletta?<\/p>\n

Sara Norja puhui esitelm\u00e4ss\u00e4\u00e4n The Mirror of Alchemy teoksesta. Norja tutkii kyseist\u00e4 teksti\u00e4 ja sen eri k\u00e4sikirjoitusversioita, joita on s\u00e4ilynyt yhteens\u00e4 seitsem\u00e4n kappaletta 1400\u20131600-luvuilta. Norja luo k\u00e4sikirjoituksista kaksi editiota, yhden dokumentaraisen TEI-XML -muotoisen tutkimustarkoitusta varten ja yhden lukijayst\u00e4v\u00e4llisemm\u00e4n best text -edition.<\/p>\n

Viimeisess\u00e4 sessiossa aiheena oli tekstin materiaalisuus ja sen tuomat haasteet. Anna Oja piti esitelm\u00e4n, jossa pohti faksimile-painosten asemaa osana tutkimusty\u00f6t\u00e4. Oja vertaili faksimile-painoksia ja digitaalisia j\u00e4ljenn\u00f6ksi\u00e4 k\u00e4sikirjoituksista ja pohti n\u00e4k\u00f6ispainoksen hy\u00f6tyj\u00e4 tutkimukselle.<\/p>\n

Viimeisen\u00e4 seminaarissa puhui Aino Liira, joka esitteli v\u00e4it\u00f6skirjansa aineistona toimivan Polychronicon-teoksen k\u00e4sikirjoituksia. Liira kertoi miten h\u00e4nen tutkimassaan aineistossa ilmenee eroja eri k\u00e4sikirjoitusversioiden v\u00e4lill\u00e4 tekstin paratekstielementeiss\u00e4, eli esimerkiksi otsikoissa, esipuheissa, hakemistoissa tai muissa sellaisissa elementeiss\u00e4, jotka ohjaavat tai auttavat teoksen lukemista. N\u00e4m\u00e4 elementit voivat kertoa kirjan k\u00e4yt\u00f6st\u00e4, tilaajista ja k\u00e4sikirjoitustuotannosta yhdess\u00e4 k\u00e4sikirjoitusten fyysisten piirteiden, kuten koon ja koristelun kanssa.<\/p>\n

 <\/p>\n

Miika Norro<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Perjantaina 4.11. Variantti-verkosto ja TUCEMEMS j\u00e4rjestiv\u00e4t kollokvion Aineistona k\u00e4sikirjoitukset. Aihe her\u00e4tti kiinnostusta, esitelm\u00e4ehdotuksia tuli runsaasti ja yleis\u00f6\u00e4kin oli paikalla nelisenkymment\u00e4 ihmist\u00e4. Ensimm\u00e4isen session teemana oli Tiedett\u00e4 ja oppineisuutta. P\u00e4iv\u00e4n aloitti Reima V\u00e4lim\u00e4en h\u00e4nen v\u00e4it\u00f6stutkimukseensa perustuva esitelm\u00e4 Saksalais-b\u00f6\u00f6mil\u00e4isten inkvisiittorimanuaalien muutoksesta 1400-luvulla. … Continue reading →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":127,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-212","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/212","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/wp-json\/wp\/v2\/users\/127"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=212"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/212\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":216,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/212\/revisions\/216"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=212"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=212"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=212"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}