![\"Kuusiston](\"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/wp-content\/uploads\/sites\/42\/2016\/11\/Kuusisto_castle_ruins_20050207.jpg\")
<\/a>Kuusiston linnan purkaminen oli konkreettinen osoitus kirkon vallan murenemisesta.
By Ekhoc – Oma teos, CC BY-SA 2.0, https:\/\/commons.wikimedia.org\/w\/index.php?curid=297121<\/p><\/div>\n
k\u00e4siin, samoin kuin Kuusiston piispanlinnan<\/a> purkaminen, osoittivat symbolisesti kirkon vallan v\u00e4henemisen ja siirtymisen kruunun alle.<\/p>\n Ilkka Leskel\u00e4n esitelm\u00e4 k\u00e4sitteli suomalaiskaupunkien yhteyksi\u00e4 It\u00e4meren piiriin, ja mahdollisia reformaation vaikutuksia, joita Suomeen levisi noiden yhteyksien avulla. Leskel\u00e4 on tutkinut tulliluetteloita ja kaupunginraatien ja kauppiaiden kirjeenvaihtoa, ja t\u00e4lt\u00e4 pohjalta h\u00e4n osoitti, ett\u00e4 suomalaisilla on ollut aktiiviset kontaktit Tallinnaan, Gdanskiin ja muihin hansakaupunkeihin. H\u00e4nen mukaansa kauppiaiden lis\u00e4ksi my\u00f6s talonpojat purjehtivat esimerkiksi Viipurista Tallinnaan. My\u00f6s pienest\u00e4 Rauman kaupungista ulkomaille purjehti vuosittain useampikin laiva miehist\u00f6ineen. Suomalaisia on siis k\u00e4ynyt vuosittain kaupungeissa, joissa reformaatio oli ehtinyt jo pitk\u00e4lle ennen kuin reformaatio tuli virallisesti Suomeen. Uudet ajatukset ovat siis voineet olla jollakin tapaa tuttuja suomalaisille kauppiaille ja talonpojille siin\u00e4 kohtaa, kun reformaatio k\u00e4ynnistettiin valtiovallan toimesta.<\/p>\n Reima V\u00e4lim\u00e4ki puhui T\u00fcbingenin yliopiston kreikan kielen professorin Martin Crusiuksen p\u00e4iv\u00e4kirjamerkinn\u00f6ist\u00e4 vuodelta 1585. Tuolloin yliopistossa vieraili Thomas Laurentii, kirkkoherra \u201dSuomen metropolista Turusta\u201d. P\u00e4iv\u00e4kirjamerkint\u00e4 kertoo Suomesta ja siit\u00e4 miten koko Pohjola miellettiin tuon ajan Saksassa.<\/p>\n Mikko Hiljanen puhuu seminaarissa.<\/p><\/div>\n Mikko Hiljasen esitelm\u00e4 puolestaan k\u00e4sitteli kirkkoherrojen taloudellista asemaa 1500-Ruotsin valtakunta oli velkaantunut sodassa Tanskaa vastaan, ja kuningas Kustaa Vaasa alkoi parantaa taloutta reformaation avulla peruuttamalla kirkon omaisuutta kruunun k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Hiljasen mukaan t\u00e4m\u00e4 vaikutti paitsi piispojen ja muiden kirkon suurmiesten asemaan, mutta my\u00f6s tavallisten paikallisseurakuntien kirkkoherrojen talouteen. Heid\u00e4n palkkansa pieneniv\u00e4t, mutta vaikutukset olivat joka puolella valtakuntaa samankaltaiset, joten reformaatio ei synnytt\u00e4nyt eriarvoisuutta papiston keskuudessa. T\u00e4m\u00e4 osoittaa my\u00f6s, ett\u00e4 reformaatio on hyvin voinut tapahtua eri puolilla Suomea kohtalaisen samanaikaisesti, tai ainakin palkkojen pienennykset ovat tuntuneet joka puolella samoihin aikoihin.<\/p>\n Janika Ahon esitelm\u00e4 Isonkyr\u00f6n kirkon sein\u00e4maalauksista esitteli yhden reformaatioajan kirkkoherran, Jakob Geetin<\/a>, joka oli hyvinkin varakas ja vaikutusvaltainen henkil\u00f6. H\u00e4n tilasi ja kustansi kirkkoon sein\u00e4maalaukset, jotka ovat reformaation oppien mukaisia. Sein\u00e4maalaukset tuolta ajalta ovat harvinainen poikkeus Suomessa, mutta Ruotsissa vastaavia kirkkoja l\u00f6ytyy muutamia.<\/p>\n Kaisa H\u00e4kkinen puhui Mikael Agricolan teosten sanaston it\u00e4isist\u00e4 lainoista. Mikael Agricola oli kotoisin Pernajasta, mutta muutti jo noin kymmenvuotiaana Viipuriin kouluun, miss\u00e4 kasvoi aikuiseksi. Viipuri oli monikielinen kaupunki, ja H\u00e4kkisen mukaan Agricolan teoksissa voikin olla joitakin sanoja esimerkiksi ven\u00e4j\u00e4n kielest\u00e4 ja suomen it\u00e4murteista,<\/p>\n Viipuri oli merkitt\u00e4v\u00e4 kaupunki reformaation varhaisvaiheessa. joita Viipurissa puhuttiin, vaikka kirjakielens\u00e4 pohjana Agricola tarkoituksellisesti k\u00e4ytti l\u00e4nsimurteita.<\/p>\n Tanja Toropaisen esitelm\u00e4 jatkoi samasta aihepiirist\u00e4 kuin edellinen esitelm\u00e4. Toropaisen aiheena olivat it\u00e4iset vaikutteet reformaatioajan varhaisissa teksteiss\u00e4, joita kirjoittivat my\u00f6s muut kuin Agricola. N\u00e4iss\u00e4 k\u00e4sikirjoituksissa esiintyy it\u00e4isi\u00e4 piirteit\u00e4, kuten monikon persoonamuotoja my\u00f6<\/em>, ty\u00f6<\/em> ja hy\u00f6<\/em>. N\u00e4m\u00e4 esiintym\u00e4t vahvistavat ajatusta siit\u00e4, ett\u00e4 Viipuri olisi ollut reformaation t\u00e4rke\u00e4 keskus uuden opin varhaisina vuosina Suomessa.<\/p>\n Tukholma 1570-luvulla. Av Koyos – Frans Hogenberg (1570). Civitates Orbis Terrarum., Public Domain, https:\/\/commons.wikimedia.org\/w\/index.php?curid=6238137<\/p><\/div>\n Jyrki Knuutila puhui Tukholmasta ja kaupungin suomalaisesta seurakunnasta, sek\u00e4 sen vaikutuksesta reformaation kehitykseen Suomessa. Tukholmassa oli suuri suomenkielinen v\u00e4hemmist\u00f6, joka eli kaupungissa pysyv\u00e4sti. Lis\u00e4ksi kaupungissa vieraili jatkuvasti suomalaisia kauppiaita, talonpoikia ja aatelisia, joten kaupunki on ollut hyvin merkitt\u00e4v\u00e4 uusien ajatusten levi\u00e4misen keskus my\u00f6s Suomen kannalta.<\/p>\n Viimeisen\u00e4 puhui Marja Hartola siit\u00e4, miten reformaatio muokkasi suomalaista ruokakulttuuria. T\u00e4rkeimm\u00e4t n\u00e4kyv\u00e4t muutokset olivat pakollisten paastoaikojen loppuminen, mutta lopulta suurta ja yht\u00e4kkist\u00e4 muutosta ruokailutavoissa ei kuitenkaan tapahtunut.<\/p>\n Miika Norro<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" TUCEMEMS j\u00e4rjesti perjantaina 11. marraskuuta seminaarin suomalaisen reformaation kansainv\u00e4lisist\u00e4 kytk\u00f6ksist\u00e4. Tarkoituksena oli nostaa my\u00f6s muiden suomalaisten paikkakuntien merkitys esiin osana reformaatiota, unohtamatta tietenk\u00e4\u00e4n my\u00f6s Turkua, Suomen tuolloista p\u00e4\u00e4kaupunkia ja kirkollisen el\u00e4m\u00e4n keskusta. P\u00e4iv\u00e4n aloitti arkeologi Liisa Sepp\u00e4sen esitelm\u00e4 Turun kaupunkikuvan … Continue reading <\/a><\/a>
By A.Savin (Wikimedia Commons \u00b7 WikiPhotoSpace) – Oma teos, CC BY-SA 3.0, https:\/\/commons.wikimedia.org\/w\/index.php?curid=21234206<\/p><\/div>\n<\/a>