{"id":22,"date":"2015-12-18T13:54:39","date_gmt":"2015-12-18T10:54:39","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/?p=22"},"modified":"2016-02-16T11:17:01","modified_gmt":"2016-02-16T08:17:01","slug":"katinhannan-jalkeen-kinhastgatan-keskiaikaisen-turun-salaperaisista-kadunnimista","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/2015\/12\/18\/katinhannan-jalkeen-kinhastgatan-keskiaikaisen-turun-salaperaisista-kadunnimista\/","title":{"rendered":"Katinh\u00e4nn\u00e4n j\u00e4lkeen Kinh\u00e4stgatan \u2013 Keskiaikaisen Turun salaper\u00e4isist\u00e4 kadunnimist\u00e4"},"content":{"rendered":"

TUCEMEMSin kuukausiesitelm\u00e4 25.9.2015, Kirsi-Maria Nummila<\/strong>
\nKatinh\u00e4nn\u00e4n j\u00e4lkeen Kinh\u00e4stgatan \u2013 Keskiaikaisen Turun salaper\u00e4isist\u00e4 kadunnimist\u00e4<\/strong><\/p>\n

Keskiajan tutkijat, kuten kaikki muutkin tutkijat, t\u00f6rm\u00e4\u00e4v\u00e4t joka k\u00e4\u00e4nteess\u00e4 asioihin, joita pit\u00e4isi tutkia, mutta siihen ei ole juuri silloin aikaa. N\u00e4m\u00e4 asiat j\u00e4\u00e4v\u00e4t muille k\u00e4sitelt\u00e4viksi tai unohtuvat kokonaan. On olemassa kuitenkin asioita, joita ei ole unohdettu mutta ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n tutkittu. Tietyt vanhat tutkimustulokset tai hypoteesit kiert\u00e4v\u00e4t vuosikymmeni\u00e4 tutkijalta tutkijalle ja kirjasta kirjaan, eik\u00e4 kukaan koske niihin erilaisista syist\u00e4.<\/p>\n

Kirsi-Maria Nummila ei Turun yliopiston suomen kielen oppiaineen vanhan kirjakielen tutkijana hyv\u00e4ksynyt t\u00e4t\u00e4 kollektiivista tapaa ja alkoi innokkaasti tutkia Turun kaupungin keskiaikaisista kadunnimist\u00e4 niit\u00e4, joiden merkitys, etymologia ja sijainti ovat j\u00e4\u00e4neet h\u00e4m\u00e4r\u00e4ksi tutkijoille.<\/p>\n

Vuonna 2011 TUCEMEMSin Turun keskiaikaisten markkinoiden yhteydess\u00e4 j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4ss\u00e4 esitelm\u00e4tilaisuudessa Kirsi-Maria Nummila puhui Katinh\u00e4nt\u00e4-kadunnimest\u00e4, ja t\u00e4n\u00e4 syksyn\u00e4 h\u00e4n palasi samaan teemaan tarjoamalla TUCEMEMSin ensimm\u00e4isess\u00e4 kuukausiesitelm\u00e4ss\u00e4 25.9.2015 selityksi\u00e4 keskiaikaiselle kadunnimelle Kinh\u00e4stgatan<\/em>.<\/p>\n

Aihe liittyy nimist\u00f6ntutkimuksen lis\u00e4ksi kielihistorialliseen tutkimukseen ja keskiajan historian tutkimukseen. Kirsi-Maria Nummilan l\u00e4ht\u00f6kohta keskiajan Suomen kaupunkien kadunnimi\u00e4 tutkiessa oli se, ett\u00e4 It\u00e4meren alueella sijaitsevien keskiaikaisten kaupunkien muodostamia yhteisi\u00e4 perinteit\u00e4 pit\u00e4\u00e4 tutkia, jotta saisimme lis\u00e4tietoja nykyisin viel\u00e4<\/p>\n

ratkaisematta olevien kadunnimien tutkimusta varten. It\u00e4meren alueella sijaitsevien keskiaikaisten kaupunkien kadunnimien kulttuurikontekstit ovat kesken\u00e4\u00e4n samankaltaiset, joten laajan kontekstin tutkiminen auttaisi my\u00f6s Turun kadunnimist\u00f6n selvitt\u00e4mist\u00e4.<\/p>\n

\"Turkukartta\"<\/a>

Vanhin kartta Turusta. T\u00e4ss\u00e4 kartassa ei viel\u00e4 n\u00e4y kadunnimi\u00e4.<\/p><\/div>\n

Vanhinta kaupunkinimist\u00f6\u00e4 on nimist\u00f6ntutkimuksessa pidetty perinteisesti spontaanisti muodostettuna. Toisin sanoen on ajateltu, ett\u00e4 kirkolle viev\u00e4 tie on nimetty Kirkkokaduksi<\/em> ilman, ett\u00e4 muiden kaupunkien Kirkkokadut<\/em> olisivat mitenk\u00e4\u00e4n vaikuttaneet asiaan. Kirsi-Maria Nummila on kyseenalaistanut t\u00e4m\u00e4n n\u00e4kemyksen, sill\u00e4 on syyt\u00e4 olettaa yhten\u00e4isen It\u00e4meren keskiaikaisen kaupunkikulttuurin vaikuttaneen my\u00f6s kaupunkinimist\u00f6\u00f6n.<\/p>\n

Kirsi-Maria Nummila sek\u00e4 tilaisuuteen osallistunut kaupunkiarkeologi Liisa Sepp\u00e4nen kertoivat Turun Kinh\u00e4stgatan<\/em>in oletetusta sijainnista ja yleisesti keskiaikaisten katujen sijoittamisen ongelmista. Perinteisesti Kinh\u00e4stgatan<\/em>in on ajateltu olleen tuomiokirkkoon viev\u00e4 katu. Uusimman tutkimuksen mukaan katu olisi kuitenkin saattanut sijaita l\u00e4hell\u00e4 luostaria. Onkin huomattava, ett\u00e4 rekonstruoidut keskiajan Turun kartat perustuvat pitk\u00e4lti oletuksiin, joten Kinh\u00e4stgatan<\/em>in sijainti on edelleen kyseenalainen.<\/p>\n

Kirsi-Maria Nummila puhui katujen nime\u00e4misperiaatteista, eli katujen ulkon\u00e4\u00f6n ja rakenteen suhteista kadunnimiin ja katujen nime\u00e4miseen. Katu voi saada nimens\u00e4 ulkon\u00e4k\u00f6ns\u00e4, siell\u00e4 olevien talojen, niiden asukkaiden ja siell\u00e4 sattuneiden tapahtumien perusteella. Kirsi-Maria Nummila oli koonnut n\u00e4it\u00e4 mahdollisia nime\u00e4misperusteita nimiasujen tutkimisen yhteydess\u00e4.<\/p>\n

H\u00e4n sulki pois vanhoja nimenselityksi\u00e4, esimerkiksi selityksen, ett\u00e4 -kin<\/em><\/strong>-elementti viittaisi sanaan King<\/em> eli tarkoittaisi kuningasta. Koska miss\u00e4\u00e4n esiintymist\u00e4 ei ole tavattu g:t\u00e4 kielenaineksen lopussa, t\u00e4m\u00e4n v\u00e4itteen paikkansapit\u00e4vyyteen on vaikea uskoa. Kyseenalainen on my\u00f6s yleinen selitys, ett\u00e4 nimi perustuisi ruotsin sanaan kinh\u00e4st<\/em> (suom. korvapuusti<\/em>, korvatillikka<\/em>), koska on vaikea l\u00f6yt\u00e4\u00e4 merkityksen kannalta uskottavaa yhteytt\u00e4 sen ja nimen v\u00e4lill\u00e4. Oliko kadulla ehk\u00e4 aikanaan tappelu? Kadun l\u00e4heisyydess\u00e4 sijaitsi ilmeisesti kauppiaiden kiltarakennus. Saiko joku sakkorangaistuksen siell\u00e4 tappelemisen takia, ja nimi juontaisi juurensa siit\u00e4? Vai oliko kenties kysymys jonkun siell\u00e4 asuvan ihmisen liikanimest\u00e4? Nykyisin on vaikea sanoa, mik\u00e4 olisi j\u00e4rkevin selitys, joten Kirsi-Maria Nummila etsi uusia mahdollisia selityksi\u00e4.<\/p>\n

\"Hevonen\"<\/a>

Viittaisiko Kinh\u00e4stgatan-nimi hevosiin tai tervaan?<\/p><\/div>\n

Moniosaisen kadunnimen merkityst\u00e4 selvitett\u00e4ess\u00e4 sen rakennetta on hyv\u00e4 tarkastella eri tavoin: Kin-h\u00e4st-gatan<\/em>, Kin-h\u00e4stgatan<\/em>, Kinh\u00e4st-gatan<\/em>. Potentiaalisia selityksi\u00e4 voi etsi\u00e4 kin<\/em>-alkuosaa tai yhdyssanoja kinh\u00e4st<\/em> tai h\u00e4stgatan<\/em> tarkastelemalla. Esimerkiksi elementin –kin<\/em><\/strong> tai sen varianttien –kim<\/em><\/strong> ja –kien<\/strong><\/em> voidaan n\u00e4hd\u00e4 viittaavan esimerkiksi tervaan (kuljetettavana tavarana, kadun katteen k\u00e4sittelyaineena tai v\u00e4rin luonnehtijana) tai puuhun\/puuainekseen (kadun pintamateriaalina). Kiinnostavalta vaikuttava yhtym\u00e4kohta l\u00f6ytyy my\u00f6s tammikuussa pidettyjen markkinoiden nimityksest\u00e4 kimimarkkinat<\/em>.<\/p>\n

Uusien selityksien rinnalla ja avulla pit\u00e4\u00e4 aina tarkastella uudestaan my\u00f6s vanhoja nimenselityksi\u00e4, t\u00e4ss\u00e4 tapauksessa esimerkiksi sit\u00e4, mink\u00e4lainen yhteys korvapuustin<\/em> (kinh\u00e4st<\/em>) ja hevosen<\/em> (h\u00e4st<\/em>) v\u00e4lill\u00e4 voisi olla. Kirsi-Maria Nummila kertoi my\u00f6s tulevaisuuden tutkimussuunnitelmistaan, joihin kuuluu nimietymologioiden selvityksen lis\u00e4ksi It\u00e4meren alueen keskiaikaisen kaupunkinimist\u00f6n kokonaisvaltainen vertaileva tutkimus.<\/p>\n

Kirsi-Maria Nummila viittasi esityksiss\u00e4\u00e4n vanhan ajan tutkijoiden yleisongelmiin mutta toisaalta yritti esitt\u00e4\u00e4 niiden ongelmien ratkaisemisen vaiheita ja ratkaisuun viev\u00e4\u00e4 tiet\u00e4, joten oli hy\u00f6dyllist\u00e4 kuunnella h\u00e4nt\u00e4 my\u00f6s t\u00e4st\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmasta. Esitelm\u00e4n j\u00e4lkeen oli kiinnostavaa osallistua erilaisten vaihtoehtoisten selityksien pohdiskelemiseen ja keskusteluun yleis\u00f6ss\u00e4 istuvien tutkijoiden kanssa.<\/p>\n

Regina B\u00fcdi
\nKirjoittaja valmistelee v\u00e4it\u00f6skirjaansa suomen kielen oppiaineessa Ericus Erici Sorolaisen (n.1546-1625) Postillan erisnimist\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

TUCEMEMSin kuukausiesitelm\u00e4 25.9.2015, Kirsi-Maria Nummila Katinh\u00e4nn\u00e4n j\u00e4lkeen Kinh\u00e4stgatan \u2013 Keskiaikaisen Turun salaper\u00e4isist\u00e4 kadunnimist\u00e4 Keskiajan tutkijat, kuten kaikki muutkin tutkijat, t\u00f6rm\u00e4\u00e4v\u00e4t joka k\u00e4\u00e4nteess\u00e4 asioihin, joita pit\u00e4isi tutkia, mutta siihen ei ole juuri silloin aikaa. N\u00e4m\u00e4 asiat j\u00e4\u00e4v\u00e4t muille k\u00e4sitelt\u00e4viksi tai unohtuvat … Continue reading →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":127,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-22","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/22","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/wp-json\/wp\/v2\/users\/127"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=22"}],"version-history":[{"count":18,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/22\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":87,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/22\/revisions\/87"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=22"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=22"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=22"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}