{"id":224,"date":"2016-12-02T14:29:59","date_gmt":"2016-12-02T11:29:59","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/?p=224"},"modified":"2016-12-02T14:29:59","modified_gmt":"2016-12-02T11:29:59","slug":"jons-budde-ja-hanen-kaantamansa-kirjallisuus","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/2016\/12\/02\/jons-budde-ja-hanen-kaantamansa-kirjallisuus\/","title":{"rendered":"J\u00f6ns Budde ja h\u00e4nen k\u00e4\u00e4nt\u00e4m\u00e4ns\u00e4 kirjallisuus"},"content":{"rendered":"

TUCEMEMSin yleis\u00f6luentosarjan Kieli, kirjoitus ja pitk\u00e4 reformaatio<\/em> viimeinen luento pidettiin 28.11.2017 Turun tuomiokirkossa. Puhumassa oli FT Mikko Kauko, ja aiheena oli J\u00f6ns Budde ja h\u00e4nen k\u00e4\u00e4nt\u00e4m\u00e4ns\u00e4 kirjallisuus. Kauko on v\u00e4itellyt J\u00f6ns Buddesta ja h\u00e4nen k\u00e4\u00e4nn\u00f6ksist\u00e4\u00e4n Turun yliopiston Pohjoismaisten kielten oppiaineeseen.<\/p>\n

J\u00f6ns Buddesta tiedet\u00e4\u00e4n vain v\u00e4h\u00e4n mit\u00e4\u00e4n varmaa, mutta joitakin tietoja on s\u00e4ilynyt. Budde oli Naantalin birgittalaisluostarissa<\/a> toiminut munkki, joka oli aktiivinen 1400-luvun loppupuolella. H\u00e4nen tarkkaa synnyin- tai kuolinvuottaan ei tiedet\u00e4, mutta muutamien mainintojen perusteella voidaan olettaa h\u00e4nen syntyneen ennen vuotta 1437, ja viimeinen varma merkint\u00e4 h\u00e4nest\u00e4 on vuodelta 1491, joten h\u00e4n kuollut vasta tuon vuoden j\u00e4lkeen.<\/p>\n

\"Mikko<\/a>

Mikko Kauko pit\u00e4\u00e4 esitelm\u00e4\u00e4. Taustalla n\u00e4kyy my\u00f6s kuva J\u00f6ns Budden lahjoittamasta pateenista.<\/p><\/div>\n

Budden on arveltu olleen kotoisin esimerkiksi ruotsinkieliselt\u00e4 Pohjanmaalta, mutta varmaa tietoa ei ole, ja h\u00e4n on voinut olla my\u00f6s Varsinais-Suomesta tai jopa Ruotsin puolelta. Joka tapauksessa h\u00e4n on todenn\u00e4k\u00f6isesti ollut varakkaasta suvusta, sill\u00e4 h\u00e4nen tiedet\u00e4\u00e4n lahjoittaneen arvokkaan ehtoollismaljan ja pateenin luostarille. Pateeni on s\u00e4ilynyt meid\u00e4n p\u00e4iviimme asti, ja siin\u00e4 on kuva munkkiveljest\u00e4, joka voi olla Budde itse.<\/p>\n

Budde on my\u00f6s todenn\u00e4k\u00f6isesti opiskellut jossakin eurooppalaisessa yliopistossa, ja yksi vaihtoehto onkin Greifswaldin yliopisto<\/a>, jonka rekisterist\u00e4 l\u00f6ytyy tieto, ett\u00e4 Johannes Budde niminen henkil\u00f6 Suomesta on kirjautunut opiskelijaksi yliopistoon. T\u00e4h\u00e4n mainintaan sis\u00e4ltyy tosin joitakin ongelmia, joten varmaa ei ole ett\u00e4 h\u00e4n olisi opiskellut Greifswaldissa. Nimi Budde oli joka tapauksessa yleinen maatilan nimi, joten sit\u00e4 ei voida pit\u00e4\u00e4 varmana todisteena h\u00e4nen l\u00e4sn\u00e4olostaan Greifswaldissa. Varmaa on kuitenkin se, ett\u00e4 h\u00e4n on saanut koulutusta, sill\u00e4 h\u00e4nen latinankielen taitonsa on niin erinomaista. H\u00e4n my\u00f6s edusti luostariaan my\u00f6hemmin oikeudellisissa kiistoissa, mik\u00e4 viittaa vahvaan koulutustaustaan.<\/p>\n

Suurin osa Budden kirjoituksista on k\u00e4\u00e4nn\u00f6ksi\u00e4, h\u00e4nen omaa teksti\u00e4\u00e4n ei ole s\u00e4ilynyt kuin kaksi esipuhetta ja muutamia asiakirjoja. K\u00e4\u00e4nn\u00f6sten suhteen Budde on kuitenkin ollut eritt\u00e4in tuottelias, h\u00e4nen koko tuotantonsa kattaa noin 1350 modernia sivua. K\u00e4\u00e4nnetyt tekstit sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t muun muassa Raamatun kirjoja, erityisesti Vanhan Testamentin kirjoja ja apokryfikirjoja<\/a>, kuten Makkabealaiskirjat. T\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi muissa h\u00e4nen teksteiss\u00e4\u00e4n on paljon siteerauksia muualta Raamatusta. Raamatunkirjojen lis\u00e4ksi h\u00e4n k\u00e4\u00e4nsi muuta uskonnollista kirjallisuutta, muun muassa Mechtildin, saksalaisen naismystikon, ilmestyksi\u00e4 ja Suson<\/a> Jumalallisen viisauden mittaajan<\/em>. H\u00e4nen k\u00e4\u00e4nt\u00e4miss\u00e4\u00e4n teksteiss\u00e4 oli my\u00f6s paljon luostarin el\u00e4m\u00e4\u00e4n liittyvi\u00e4 ohjetekstej\u00e4, joissa annetaan konkreettisia ohjeita luostariel\u00e4m\u00e4\u00e4 varten. Muutenkin tekstien valinnassa on ajateltu birgittalaisluostarien tarpeita, esimerkiksi Raamatun kirjoista Budde k\u00e4\u00e4nsi monta naisiin keskittyv\u00e4\u00e4 kirjaa, kuten Juuditin, Esterin tai Ruutin kirjat.<\/p>\n

\"Kirkkois\u00e4<\/a>

Kirkkois\u00e4 Hieronymus k\u00e4\u00e4nsi Raamatun latinaksi. T\u00e4st\u00e4 \u00a0versio Vulgatasta tuli katolisen kirkon virallinen k\u00e4\u00e4nn\u00f6s. Keskiajalla kansankieliset k\u00e4\u00e4nn\u00f6kset olivat vain apuneuvoja virallisen Raamatun lukemiseen. By Domenico Ghirlandaio – http:\/\/www.artunframed.com\/, Public Domain, https:\/\/commons.wikimedia.org\/w\/index.php?curid=178941<\/p><\/div>\n

Budden kieli on suhteellisen hyv\u00e4\u00e4 ruotsia, vaikka h\u00e4n k\u00e4ytt\u00e4\u00e4kin latinaa monessa suhteessa mallinaan. Latina ei ollut h\u00e4nelle kuitenkaan kahle, vaan ennemminkin resurssi, jota h\u00e4n k\u00e4ytti luontevasti. H\u00e4nen k\u00e4\u00e4nn\u00f6speriaatteensa ovat monessa suhteessa samankaltaiset kuin my\u00f6hemmill\u00e4, reformaatioaikaisilla k\u00e4\u00e4nt\u00e4jill\u00e4, eik\u00e4 h\u00e4nen k\u00e4\u00e4nn\u00f6ksiss\u00e4\u00e4n ole juurikaan varsinaisia k\u00e4\u00e4nn\u00f6svirheit\u00e4. Budden k\u00e4\u00e4nn\u00f6speriaatteet eroavat kuitenkin my\u00f6hemmist\u00e4 periaatteista silt\u00e4 osin, ett\u00e4 h\u00e4nen k\u00e4\u00e4nn\u00f6ksens\u00e4 on tarkoitettu ennemminkin apuv\u00e4lineiksi virallisen, latinankielisen tekstin lukemiseen. K\u00e4\u00e4nn\u00f6ksiss\u00e4 on esimerkiksi paljon latinankielisi\u00e4 sitaatteja, joita selitet\u00e4\u00e4n j\u00e4lkeenp\u00e4in ruotsiksi. T\u00e4m\u00e4 voi kertoa siit\u00e4, ett\u00e4 tekstej\u00e4 on tarkoitettu k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4ksi sis\u00e4ll\u00f6n opetuksen lis\u00e4ksi my\u00f6s latinankielen opetukseen. Joka tapauksessa k\u00e4\u00e4nn\u00f6kset on selke\u00e4sti suunnattu henkil\u00f6ille, joiden latinankielen taito ei ollut riitt\u00e4v\u00e4 vaikeiden tekstien lukemiseen.<\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

TUCEMEMS j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 taas ensi kev\u00e4\u00e4n\u00e4 uuden luentosarjan, jonka aiheena on\u00a0Kirkko keskell\u00e4 muutosta. Reformaation vaikutus kulttuuriin ja kirkkoon<\/em>. Luentosarjan pidet\u00e4\u00e4n Turun tuomiokirkossa, kerran kuussa maanantaisin klo 17.00 alkaen. L\u00e4mpim\u00e4sti tervetuloa seuraamaan luentoja!<\/p>\n

Ohjelma:<\/strong><\/p>\n

23.1. Professori Mia Korpiola: ‘Sovintoon Jumalan ja seurakunnan kanssa’: kirkkokuri reformaatioajan Ruotsissa<\/em>
\n20.2. Apulaisprofessori Kirsi Salonen: Reformaation myytit<\/em>
\n20.3. Dosentti Riitta Laitinen: Turun 1600-luvun piispat kirkkotilan uudistajina<\/em>
\n24.4. Dosentti Liisa Sepp\u00e4nen: Kirkollisten kiinteist\u00f6jen ja kaupunkikuvan muutokset uuden ajan alussa<\/em>
\n15.5. Filosofian maisteri Tanja Toropainen:\u00a0Monipuolistuvat tekstilajit, yhdenmukaistuvat tekstit – kirkollisen kielen muutoksia reformaatioaikana<\/em><\/p>\n

Miika Norro<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

TUCEMEMSin yleis\u00f6luentosarjan Kieli, kirjoitus ja pitk\u00e4 reformaatio viimeinen luento pidettiin 28.11.2017 Turun tuomiokirkossa. Puhumassa oli FT Mikko Kauko, ja aiheena oli J\u00f6ns Budde ja h\u00e4nen k\u00e4\u00e4nt\u00e4m\u00e4ns\u00e4 kirjallisuus. Kauko on v\u00e4itellyt J\u00f6ns Buddesta ja h\u00e4nen k\u00e4\u00e4nn\u00f6ksist\u00e4\u00e4n Turun yliopiston Pohjoismaisten kielten oppiaineeseen. … Continue reading →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":127,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-224","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/224","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/wp-json\/wp\/v2\/users\/127"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=224"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/224\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":227,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/224\/revisions\/227"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=224"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=224"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=224"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}