{"id":228,"date":"2016-12-08T16:48:55","date_gmt":"2016-12-08T13:48:55","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/?p=228"},"modified":"2016-12-08T16:48:55","modified_gmt":"2016-12-08T13:48:55","slug":"esitelmatilaisuus-5-12-2016-elisa-pallottini-inscribing-sanctity","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/2016\/12\/08\/esitelmatilaisuus-5-12-2016-elisa-pallottini-inscribing-sanctity\/","title":{"rendered":"Esitelm\u00e4tilaisuus 5.12.2016, Elisa Pallottini: Inscribing sanctity"},"content":{"rendered":"

TUCEMEMS sai vieraakseen 5.12. Elisa Pallottinin. H\u00e4n esitteli omaa post-doc -tutkimusprojektiaan Inscribing sanctity<\/em>, joka on osa Janneke Raaijmaakersin johtamaa hanketta Mind over Matter. Debates about relics as sacred objects c.350-c.1150<\/em>. Hankkeessa tutkitaan reliikkej\u00e4 ja ihmisten suhtautumista niihin varhaiskeskiajalla.<\/p>\n

Pallottinin alahanke keskittyy kaiverruksiin ja muihin kirjoituksiin, joita reliikkien yhteydess\u00e4 on. Kirjoitus ja laajemminkin reliikin ymp\u00e4rill\u00e4 olevat esineet, kuten reliikkilippaat tai jopa itse kirkko, muodostavat reliikin merkityksen. Ilman niit\u00e4 reliikki\u00e4 olisi vaikea tai mahdoton erottaa tavallisesta materiaalista, luun, tekstiilien tai puun palasista. Reliikkien yhteydess\u00e4 oli paljon kirjoitusta, esimerkiksi pieni\u00e4 pergamenttilappuja, jotka<\/p>\n

\"Reliikin<\/a>

Reliikin yhteydess\u00e4 on usein pieni todistus reliikin aitoudesta. Kuvassa Pyh\u00e4n Hermann von Reichenaun kallon reliikki. Andreas Praefcke \u2014 Travail personnel (own photograph), CC BY 3.0, https:\/\/commons.wikimedia.org\/w\/index.php?curid=169912<\/p><\/div>\n

todistivat kyseess\u00e4 olevan oikean reliikin, kaiverruksia tai kirjailuja, jotka kertoivat mist\u00e4 reliikist\u00e4 on kyse tai kirkon seinille maalattuja tai kaiverrettuja luetteloita tai tietoja kirkossa olevista reliikeist\u00e4.<\/p>\n

N\u00e4m\u00e4 kirjoitukset eiv\u00e4t kuitenkaan v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 aina olleet tarkoitettu julkiseksi kommunikaatioksi. Esimerkiksi reliikin yhteydess\u00e4 ollut todistus sen oikeellisuudesta ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 juuri koskaan ollut kenenk\u00e4\u00e4n n\u00e4kyviss\u00e4. My\u00f6sk\u00e4\u00e4n kirjailut tai kaiverrukset eiv\u00e4t v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 olleet n\u00e4kyviss\u00e4, vaan piilossa suuren osan vuotta. Pallottinin mukaan onkin mahdollista, ett\u00e4 n\u00e4iden kirjoitusten kohdeyleis\u00f6 ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ollutkaan kukaan kuolevainen, vaan itse pyhimys ja Jumala.<\/p>\n

\"Alfa<\/a>

Alfa ja omega symboloivat Kristusta. T\u00e4ss\u00e4 ne yhdistyv\u00e4t lis\u00e4ksi khi-roo eli Kristus-monogrammin kanssa. By G.dallorto (modified: Dbachmann) – File:3260 – Milano, Duomo – Copia del Crismon Sancti Ambrosii – Foto Giovanni Dall’Orto – 11-Febr-2007.jpg, CC BY 4.0, https:\/\/commons.wikimedia.org\/w\/index.php?curid=50483677<\/p><\/div>\n

Kirjoituksella itsess\u00e4\u00e4n saattoi my\u00f6s olla pyhyytt\u00e4 v\u00e4litt\u00e4v\u00e4 merkitys. Kristinusko oli kirjoituksen uskonto, jonka keski\u00f6ss\u00e4 oli kirjoitettu ilmoitus, Raamattu. My\u00f6s aakkoset n\u00e4htiin joskus Jeesuksen symbolina, sill\u00e4 Raamatussa Jeesus sanoo olevansa alfa ja omega, mik\u00e4 viittaa kreikkalaisiin aakkosiin, joiden ensimm\u00e4inen kirjain oli alfa<\/em> \u03b1<\/em> ja viimeinen omega \u03c9.<\/em> Aakkosia saatettiin k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 my\u00f6s esimerkiksi kirkkojen pyhityksess\u00e4, mik\u00e4 viittaa siihen, ett\u00e4 aakkosissa ja kirjaimissa itsess\u00e4\u00e4n ajateltiin olevan jonkinlaista pyhyytt\u00e4.<\/p>\n

Pallottini k\u00e4vi esitelm\u00e4ss\u00e4\u00e4n l\u00e4pi muutamia esimerkkej\u00e4 inskriptioista, joita h\u00e4nen aineistostaan l\u00f6ytyy ja esitteli projektiaan.<\/p>\n

 <\/p>\n

Miika Norro<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

TUCEMEMS sai vieraakseen 5.12. Elisa Pallottinin. H\u00e4n esitteli omaa post-doc -tutkimusprojektiaan Inscribing sanctity, joka on osa Janneke Raaijmaakersin johtamaa hanketta Mind over Matter. Debates about relics as sacred objects c.350-c.1150. Hankkeessa tutkitaan reliikkej\u00e4 ja ihmisten suhtautumista niihin varhaiskeskiajalla. Pallottinin alahanke … Continue reading →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":127,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-228","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/228","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/wp-json\/wp\/v2\/users\/127"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=228"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/228\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":231,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/228\/revisions\/231"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=228"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=228"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=228"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}