![\"\"](\"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/wp-content\/uploads\/sites\/42\/2017\/01\/Babylonian_religion_and_mythology_1899_14779339561.jpg\")
<\/a>Uskonto ja valta ovat kietoutuneet yhteen ikimuistoisista ajoista l\u00e4htien. By King, L. W. (Leonard William), 1869-1919 [No restrictions], via Wikimedia Commons<\/p><\/div>kykeniv\u00e4t hienovaraiseen, kunnioittavaan ja hedelm\u00e4lliseen kanssak\u00e4ymiseen my\u00f6s herkki\u00e4 ja vaikeita asioita k\u00e4sitelt\u00e4ess\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 kirjoituksessa selvit\u00e4n kokemaani.<\/p>\n
Aloittakaamme John Steinbeckin<\/a> ajatuksista ihmisten erilaisuutta koskien. Steinbeck kuvaa seuraavin runollisin sanoin kotiseutuaan: \u201dCannery Row, Kalifornian Montereyn kaupungin katu, on runoelma, l\u00f6yhk\u00e4; se on kirskuva \u00e4\u00e4ni, valons\u00e4vy, s\u00e4vel, tottumus, kotikaipuun tunne, unelma. [\u2012] Siell\u00e4 asustaa, kuten muuan mies kerran sanoi, \u201dporttoja, suten\u00f6\u00f6rej\u00e4, pelureita ja suuria lurjuksia.\u201d N\u00e4in sanoessaan h\u00e4n tarkoitti Kaikkia Mahdollisia Ihmisi\u00e4.\u201d (Hyvien ihmisten juhla<\/em>, suom. Jouko Linturi.) Steinbeckin teoksen keski\u00f6ss\u00e4 on yksil\u00f6llisest\u00e4 erilaisuudesta syntyv\u00e4n monimuotoisen yhteis\u00f6n kuvaus. Cannery Rown ihmiset ovat toden totta hyvin erilaisia kesken\u00e4\u00e4n; teoksen p\u00e4\u00e4henkil\u00f6in\u00e4 ovat muun muassa arvostettu tohtori, ilotalon em\u00e4nt\u00e4, ilotalon ovimies, sekatavarakauppias, harrastetaidemaalari ja laiskojen mutta autuaiden nuorten miesten lauma. Suuren yksil\u00f6llisen erilaisuuden johdosta sosiaaliset yhteent\u00f6rm\u00e4ykset ovat Cannery Rowlla arkip\u00e4iv\u00e4\u00e4. N\u00e4ist\u00e4 ei kuitenkaan seuraa teoksessa yhteis\u00f6n lamaantuminen ja hajoaminen, sill\u00e4 erilaisuuden ja yhteent\u00f6rm\u00e4ysten<\/p>\n Cannery Row -kirjan ensimm\u00e4inen painos vuodelta 1945. vastavoimana toimivat viisaus, ymm\u00e4rrys ja anteeksianto. Tuloksena on Cannery Rown monimuotoisen yhteis\u00f6n hauras yhteiselo.<\/p>\n Erilaisuus ja eriarvoisuus aiheuttavat ristiriitoja yhteis\u00f6iss\u00e4, mit\u00e4 Steinbeck teoksessaan esimerkillisesti kuvaa. Hyvin moni on luultavasti t\u00f6rm\u00e4nnyt my\u00f6s omakohtaisesti ihmisyhteis\u00f6\u00e4 koskevaan problematiikkaan. N\u00e4in ollen seuraavat v\u00e4itteet lienev\u00e4t tuttuja: on ollut, on olemassa ja tulee olemaan lukuisia erilaisia ihmisyhteis\u00f6j\u00e4 ominaistapoineen; yksil\u00f6n voi olla hankala el\u00e4\u00e4 yhteis\u00f6ss\u00e4\u00e4n; yhteis\u00f6 on yksil\u00f6lle v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6n; yksil\u00f6n ja yhteis\u00f6n suhde on muutosaltis asia. T\u00e4ss\u00e4 kohden lankoja voidaan sitoa yhteen toteamalla, ett\u00e4 \u2012 paradoksaalisesti \u2012 yhteis\u00f6\u00f6n kuuluminen on ihmiselle tarpeellista ja osittain v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4, joka kuitenkin synnytt\u00e4\u00e4 usein yksil\u00f6llisi\u00e4 ja yhteis\u00f6llisi\u00e4 ongelmia.<\/p>\n Mit\u00e4 voidaan tehd\u00e4 erilaisuuden ja eriarvoisuuden maailmassa? Sosiologi Richard Sennett esitt\u00e4\u00e4 er\u00e4\u00e4n merkitt\u00e4v\u00e4n n\u00e4k\u00f6kulman. H\u00e4nen l\u00e4ht\u00f6kohtaisena huolenaan on seuraava ongelma: monimutkaisessa ja eriarvoisessa nykymaailmassa ei hallita riitt\u00e4v\u00e4sti kunnioituksen ja arvostuksen osoittamista. Sennettin mukaan t\u00e4t\u00e4 puutetta auttaa t\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n seuraavan asenteen omaksuminen: \u201dSellainen tasa-arvo, jota t\u00e4m\u00e4 kirja pyrkii edustamaan, perustuu autonomisuuden psykologiaan. [\u2012] [A]utonomia edellytt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 hyv\u00e4ksymme muissa sen mit\u00e4 emme heiss\u00e4 ymm\u00e4rr\u00e4. Silloin kohtelemme heid\u00e4n autonomisuuttaan samanarvoisena kuin omaamme. My\u00f6nt\u00e4ess\u00e4mme autonomian annamme arvostusta heikoille ja ulkopuolisille, ja samalla oma luonteemme vahvistuu.\u201d (Kunnioitus eriarvoisuuden maailmassa<\/em>, suom. Kaisa Koskinen.) N\u00e4in kunnioitusta ja arvonantoa tulisi osoittaa heikompien ohella my\u00f6s ulkopuolisille ja ylip\u00e4\u00e4ns\u00e4 kaikille erilaisille ihmisille. Eik\u00e4 t\u00e4m\u00e4 edes maksa mit\u00e4\u00e4n!<\/p>\n Budapestin konferenssissa sain todistaa onnistunutta yhteiseloa ja erilaisuuden sek\u00e4 eriarvoisuuden kunnioittamista ja arvostamista. Konferenssin t\u00e4m\u00e4nkertaisena teemana oli siis uskonnon ja vallan suhde, jota voi pit\u00e4\u00e4 hienovaraisuutta vaativana ja joiltakin osin herkk\u00e4n\u00e4 aihealueena. Luentojen ja esitelmien sis\u00e4lt\u00f6in\u00e4 olivat esimerkiksi Turkin nykyisen tilanteen historialliset taustatekij\u00e4t, Georgian uskonnollinen ja poliittinen kehitys, kiinalainen yhteiskunta ja dao, Budapestin monimutkainen ja monitulkintainen menneisyys, nykyajan uskonnollisesti motivoitunut v\u00e4kivalta ja jihadin historia. Vapaa-ajalla osallistuin keskusteluihin, jotka koskivat esimerkiksi nykypolitiikkaa ja -poliitikkoja, Mannerheimia, Walt Whitmania, suomen ja unkarin kielten yhteyksi\u00e4, l\u00e4nsimaalaisen ja kiinalaisen ruokailutottumuksen eroja, Yhdysvaltain tulevia vaaleja ja Euroopan tulevaisuutta. Kaiken aikaa oli aistitavissa hienotunteisuuden, varovaisuuden, kunnioituksen ja arvostuksen l\u00e4sn\u00e4olo. N\u00e4iden seikkojen seurauksena monenlaiset aiheet saivat havaintojeni mukaan hedelm\u00e4llisen, monipuolisen ja rehellisen k\u00e4sittelyn ilman osallistujien vakaumusten, n\u00e4kemysten ja tunteiden loukkaamista.<\/p>\n Miten k\u00e4y, kun yhteiselo ja erilaisuuden ja eriarvoisuuden kunnioittaminen eiv\u00e4t onnistu? Er\u00e4\u00e4n vastauksen t\u00e4lle kysymykselle tarjosi professori Carsten Wilken opastaman historiallisen kaupunkikierroksen er\u00e4s totaalisen pys\u00e4ytt\u00e4v\u00e4 kohde. Keng\u00e4t Tonavan rannalla -muistomerkin \u00e4\u00e4rell\u00e4 Wilke kertoi, miten Unkarin natsimielisen Nuoliristi-puolueen <\/a>j\u00e4senet pakottivat toisen maailmansodan aikana p\u00e4\u00e4osin Budapestin juutalaisista kootun ja alasti riisutun ihmisjoukon seisomaan riviin Tonavaan polviaan my\u00f6den. T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen jokainen seisoja teloitettiin raa\u2019asti ampumalla. Seurauksena t\u00e4m\u00e4 Tonavan kohta, jonka t\u00f6rm\u00e4ll\u00e4 siis seisoimme, oli yli puolivuosisataa sitten veren v\u00e4rj\u00e4\u00e4m\u00e4 ja t\u00e4ynn\u00e4 ajelehtivia, alastomia ja luodin ruhjomia ruumiita. Wilken lopetettua seurasi hiljainen, vakavoitunut ja<\/p>\n Keng\u00e4t Tonavan rannalla -muistomerkki. mietteli\u00e4s hetki. T\u00e4m\u00e4 murheellinen tapahtuma antoi n\u00e4in traagisen ja varoittavan opetuksensa siit\u00e4, kun yhteiselo ja erilaisuuden sek\u00e4 eriarvoisuuden kunnioittaminen ja arvostaminen eiv\u00e4t onnistu lainkaan.<\/p>\n Yhteiseloa ja sen ongelmallisuutta koskevat kysymykset johtavat yleisempiin ihmisluontoa, moraalia ja arvoja koskeviin pohdintoihin. Kysymme muun muassa seuraavia kysymyksi\u00e4: Onko ihmisell\u00e4 jokin muuttumaton perusolemus, joka m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 h\u00e4nen toimintaansa universaalisti? Onko olemassa ajasta ja paikasta riippumattomia arvoja? Voiko rauhanomainen ja laaja-alainen yhteiselo olla tulevaisuudessa mahdollista? Luulen, ett\u00e4 moni p\u00e4\u00e4tyy viimeksi mainitun kysymyksen kohdalla ep\u00e4ilyyn eik\u00e4 suinkaan suotta: maailma tuntuu olevan usein monimutkainen, hankala ja valitettavasti my\u00f6s vaarallinen paikka t\u00e4ynn\u00e4 inhimillist\u00e4 tragediaa. Er\u00e4\u00e4n\u00e4 mahdollisuutena on taipua ajattelemaan, ett\u00e4 yksil\u00f6iden ja yhteis\u00f6n eettiset k\u00e4sitykset ja arvot ovat aina perustavalla tavalla erilaisia ja ristiriidassa kesken\u00e4\u00e4n. Budapestin konferenssissa olleiden ihmisten kanssa toimiminen osoitti kuitenkin itselleni sen, ett\u00e4 erilaisuudesta huolimatta hedelm\u00e4llinen ja kunnioittava kanssak\u00e4yminen on t\u00e4ysin mahdollista ja my\u00f6s herkk\u00e4tunteisia aiheita koskevasti.<\/p>\n Pessimistiset ajatukset saattavat houkutella ihmisen yhteiselon onnistumista koskien. T\u00e4ss\u00e4 kirjoituksessa l\u00e4pik\u00e4ydyt asiat torjuvat kohdallani n\u00e4it\u00e4 ajatuksia. Yhteenveto on seuraava. Ensin\u00e4kin kunnioittavaan ja arvostavaan kanssak\u00e4ymiseen kykenevi\u00e4 ja haluavia ihmisi\u00e4 on todenn\u00e4k\u00f6isesti joka puolella. Toiseksi t\u00e4llaisten ihmisten olemassaolo antaa aihetta laajempaan toiveikkuuteen: yhteiselon, erilaisuuden ja eriarvoisuuden aiheuttaman problematiikan rinnalla tuntuu olevan sopuisaan yhteiseloon ja yhteiseen hyv\u00e4\u00e4n t\u00e4ht\u00e4\u00e4vi\u00e4 vahvoja voimia.<\/p>\n Visa Helenius<\/p>\n Kirjoittaja tutkii filosofian v\u00e4it\u00f6skirjatutkimuksessa riitt\u00e4v\u00e4n perusteen periaatetta ja suunnittelee latinalaisessa filologiassa Lucretiuksen De rerum natura<\/em> -teosta koskevaa pro gradu<\/em> -ty\u00f6t\u00e4<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Budapestissa viime syyskuussa j\u00e4rjestetty Faith and Power \u2012 Undergraduate Conference in History -konferenssi, jonka teemana oli uskonnon ja vallan suhde, tarjosi akateemisen sis\u00e4lt\u00f6ns\u00e4 lis\u00e4ksi er\u00e4\u00e4n yll\u00e4tyksen: eri kansallisuuksia edustavista opiskelijoista ja tutkijoista koostuneeseen osallistujakuntaan tutustuminen sai minut pohtimaan ihmisen yhteisel\u00e4miseen … Continue reading <\/a>
By Source, Fair use, https:\/\/en.wikipedia.org\/w\/index.php?curid=19558468<\/p><\/div>\n<\/a>
By Nikodem Nijaki – Own work, CC BY-SA 3.0, https:\/\/commons.wikimedia.org\/w\/index.php?curid=17917089<\/p><\/div>\n