{"id":245,"date":"2017-02-01T16:28:27","date_gmt":"2017-02-01T13:28:27","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/?p=245"},"modified":"2017-02-01T16:28:27","modified_gmt":"2017-02-01T13:28:27","slug":"muuttuva-kirkkokuri-reformaatioajan-ruotsissa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/2017\/02\/01\/muuttuva-kirkkokuri-reformaatioajan-ruotsissa\/","title":{"rendered":"Muuttuva kirkkokuri reformaatioajan Ruotsissa"},"content":{"rendered":"

Turku Centre for Medieval and Early Modern Studies j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2017 yleis\u00f6luentosarjan Kirkko keskell\u00e4 muutosta. Reformaation vaikutus kulttuuriin ja kirkkoon <\/em>reformaation merkkivuoden kunniaksi. Luentosarjan ensimm\u00e4inen luento j\u00e4rjestettiin maanantaina 23.1., jolloin puhumassa oli oikeushistorian professori Mia Korpiola otsikolla \u2019Sovintoon Jumalan ja seurakunnan kanssa’: <\/em>Kirkkokuri reformaatioajan Ruotsissa.<\/em><\/p>\n

Korpiolan luento k\u00e4sitteli niit\u00e4 muutoksia, joita reformaatio aikaansai kirkkokurissa ja laajemminkin laink\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 Ruotsin valtakunnassa. Keskiajalla ja reformaation aikana oikeutta m\u00e4\u00e4rittiv\u00e4t useat erilaiset lait ja s\u00e4\u00e4nt\u00f6kokoelmat. Katolisena aikana koko<\/p>\n

\"\"<\/a>

Mia Korpiola pit\u00e4\u00e4 luentoa.<\/p><\/div>\n

Eurooppaa koski Corpus iuris canonici<\/em>, eli kanonisen (kirkollisen) lain kokoelma. Kokoelma sis\u00e4lsi paavin antamia ja kaikkia l\u00e4ntisen kristikunnan asukkaita sitovia paavillisia k\u00e4skykirjeit\u00e4 eli dekretaaleja. Lis\u00e4ksi koko Euroopassa seurattiin kanonisen oikeustieteen kirjoituksia lain soveltamisesta ja yleisten kirkolliskokousten p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4. Paikallisella tasolla vaikutti lis\u00e4ksi my\u00f6s muita lakeja, Ruotsin tapauksessa esimerkiksi maakuntalait, paikallisen kirkollisen hallinnon p\u00e4\u00e4t\u00f6kset ja maallisen ja kirkollisen vallan v\u00e4liset sopimukset.<\/p>\n

Reformaation j\u00e4lkeen useat lait ja asetukset s\u00e4ilyiv\u00e4t k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 muuttumattomina, mutta my\u00f6s joitakin merkitt\u00e4vi\u00e4 muutoksia tapahtui. Esimerkiksi kanonisella oikeudella ei katsottu olevan en\u00e4\u00e4 virallista asemaa, vaikka k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 se vaikutti edelleen laink\u00e4yt\u00f6n taustalla. Suurin muutos oli kuitenkin se, ett\u00e4 kirkon p\u00e4\u00e4mies ei en\u00e4\u00e4 ollut paavi vaan kuningas. N\u00e4in maallinen valta sai aikaisempaa merkitt\u00e4v\u00e4mm\u00e4n aseman kirkon asioista p\u00e4\u00e4tett\u00e4ess\u00e4, kirkon oma tuomiovalta pieneni.<\/p>\n

Suuri muutos tapahtui my\u00f6s rippik\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4. Koska Martin Luther oli painottanut teologiassaan syntisen ihmisen pelastumista yksin armosta, yksin Kristuksen ristinkuoleman t\u00e4hden, ei reformaation oppeja noudattava kirkko en\u00e4\u00e4 voinut m\u00e4\u00e4r\u00e4t\u00e4 ripitt\u00e4ytyville henkil\u00f6ille katumusharjoituksia. Harjoitukset olivat olleet keskeinen osa katolista teologiaa. Jokaisen kristityn oli tullut ripitt\u00e4yty\u00e4 v\u00e4hint\u00e4\u00e4n kerran vuodessa. Jotta synnit saattoi saada anteeksi, oli syntisen ollut osoitettava aitoa katumusta tehdyist\u00e4 teoista, h\u00e4nen oli tullut tunnustaa kaikki synnit suullisesti papille ja h\u00e4nen oli olla hyvitt\u00e4nyt tehdyt pahat teot k\u00e4rsineelle osapuolelle. T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen ripin vastaanottanut pappi m\u00e4\u00e4r\u00e4si katumusharjoituksen, jonka j\u00e4lkeen synnit sai anteeksi. Harjoitus saattoi olla esimerkiksi paastoamista tiettyin\u00e4 p\u00e4ivin\u00e4, almujen antamista, raskaita ja pitki\u00e4 pyhiinvaelluksia tai rukouksia. Tietyt erityisen raskaat synnit saattoi antaa anteeksi vain piispa tai jopa ainoastaan paavi.<\/p>\n

Reformaation j\u00e4lkeen rippik\u00e4yt\u00e4nt\u00f6 kyll\u00e4 jatkui luterilaisessakin kirkossa, mutta Lutherin ajatuksien mukaan synnit sai anteeksi uskon kautta lahjana, eiv\u00e4tk\u00e4 katumusharjoitukset tulleet en\u00e4\u00e4 kyseeseen. Sen sijaan pahaa tehneen henkil\u00f6n tuli sovittaa tekonsa yhteis\u00f6n ja Jumalan kanssa, ja t\u00e4ss\u00e4 kyseeseen tulivat my\u00f6s julkiset h\u00e4pe\u00e4rangaistukset. Ruotsin valtakunnassa kirkkokurista tuli t\u00e4ll\u00e4 tavoin osa kokonaisrangaistusj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4, jossa rikoksen tehnyt ihminen tuomittiin ensin maallisessa tuomioistuimessa ja sitten kirkon j\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n

Ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4ksemme tuon ajan ajattelua, meid\u00e4n on oltava selvill\u00e4 kahdesta periaatteesta, jotka vaikuttivat rikos- ja rangaistusj\u00e4rjestelm\u00e4n taustalla. Ensinn\u00e4kin, kaikkien rikosten ajateltiin olevan synti\u00e4 ja kaikkien syntien rikoksia. T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 my\u00f6s teoista, joita ei oltu m\u00e4\u00e4ritelty rikoksiksi, saattoi saada rangaistuksen, p\u00e4invastoin kuin meid\u00e4n nykyisess\u00e4 oikeusj\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4mme, jossa ket\u00e4\u00e4n ei pit\u00e4isi rangaista jos h\u00e4n ei ole rikkonut olemassa olevaa lakia. Toiseksi, Jumalan ajateltiin rankaisevan koko yhteis\u00f6\u00e4 esimerkiksi katovuosilla, sodilla tai muilla onnettomuuksilla, jos pahantekij\u00e4 j\u00e4i rankaisematta. Sen vuoksi oli t\u00e4rke\u00e4\u00e4 ett\u00e4 jokainen synti\u00e4 tehnyt saatiin katumaan ja pyyt\u00e4m\u00e4\u00e4n tekojaan anteeksi.<\/p>\n

\"\"<\/a>

Jalkapuut Ulvilan keskiaikaisessa kirkossa. Jalkapuissa saatettiin istuttaa h\u00e4pe\u00e4rangaistuksen saaneita seurakuntalaisia. By Joe Kaniini – Oma teos, CC BY-SA 3.0, https:\/\/commons.wikimedia.org\/w\/index.php?curid=20656587<\/p><\/div>\n

K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 j\u00e4rjestelm\u00e4 toimi siten, ett\u00e4 yksityisess\u00e4 ripiss\u00e4 ihmiset saattoivat vapaaehtoisesti tunnustaa syntins\u00e4 papille. T\u00e4m\u00e4 n\u00e4htiin hyv\u00e4n\u00e4 asiana, sill\u00e4 sen katsottiin osoittavan aitoa katumusta. Jos taas tehty synti oli julkinen ja yleisesti tiedetty, ei sit\u00e4 voinut tunnustaa yksityisesti, vaan piti tehd\u00e4 julkinen synnintunnustus. Ensin maallinen tuomioistuin otti rikoksen tehneen henkil\u00f6n k\u00e4sittelyyns\u00e4, ja k\u00e4rsitty\u00e4\u00e4n mahdollisen rangaistuksen synnintekij\u00e4 tuli kirkon k\u00e4sittelyyn. Syntisen tuli tehd\u00e4 julkinen synnintunnustus, ja vakavista rikoksista h\u00e4net saatettiin laittaa kirkon ovelle alasti seisomaan useana sunnuntaina, piiskata ja sen j\u00e4lkeen h\u00e4nen tuli viel\u00e4 kirkossa julkisesti kertoa rikoksensa koko kansalle. T\u00e4ll\u00e4 tavoin yksil\u00f6 teki sovinnon yhteis\u00f6n kanssa, ja h\u00e4net voitiin ottaa taas mukaan yhteis\u00f6\u00f6n ja h\u00e4nelle annettiin anteeksi.<\/p>\n

Reformaation my\u00f6t\u00e4 kirkon tuomiovalta kaventui, mutta yhteisty\u00f6 valtion kanssa lis\u00e4\u00e4ntyi. Uuden ajan alussa kirkko ja valtio olivatkin saumattomassa yhteisty\u00f6ss\u00e4 saattaakseen rikoksen tekij\u00e4t lain eteen, mik\u00e4 tehosti ja kovensi kirkkokuria.<\/p>\n

 <\/p>\n

Miika Norro<\/p>\n

 <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Turku Centre for Medieval and Early Modern Studies j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2017 yleis\u00f6luentosarjan Kirkko keskell\u00e4 muutosta. Reformaation vaikutus kulttuuriin ja kirkkoon reformaation merkkivuoden kunniaksi. Luentosarjan ensimm\u00e4inen luento j\u00e4rjestettiin maanantaina 23.1., jolloin puhumassa oli oikeushistorian professori Mia Korpiola otsikolla \u2019Sovintoon Jumalan ja … Continue reading →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":127,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-245","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/245","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/wp-json\/wp\/v2\/users\/127"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=245"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/245\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":248,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/245\/revisions\/248"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=245"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=245"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=245"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}