{"id":249,"date":"2017-02-06T17:15:33","date_gmt":"2017-02-06T14:15:33","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/?p=249"},"modified":"2017-02-06T17:15:33","modified_gmt":"2017-02-06T14:15:33","slug":"ritualistisia-katkoja-rakennuksissa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/2017\/02\/06\/ritualistisia-katkoja-rakennuksissa\/","title":{"rendered":"Ritualistisia k\u00e4tk\u00f6j\u00e4 rakennuksissa"},"content":{"rendered":"

Syksyn tauon j\u00e4lkeen TUCEMEMS j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 taas kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 kuukausiesitelmi\u00e4. Kev\u00e4\u00e4n ensimm\u00e4inen esitelm\u00e4tilaisuus oli 27.1.2017, jolloin puhumassa oli FT Sonja Hukantaival otsikolla Rakennusten ritualistiset k\u00e4tk\u00f6t \u2013 Kansanusko arkeologian n\u00e4k\u00f6kulmasta<\/em>. Hukantaival v\u00e4itteli viime syksyn\u00e4 samasta aihepiirist\u00e4.<\/p>\n

Rakennusk\u00e4tk\u00f6ill\u00e4 Hukantaival tarkoitti tahallisia rakennuksen rakenteisiin k\u00e4tkett\u00e4vi\u00e4 esineit\u00e4. Perinne on ikivanha, ja jatkuu edelleen, joskin sille annetut merkitykset ovat muuttuneet eri aikoina. Aikarajaus v\u00e4it\u00f6stutkimuksessa oli kuitenkin 1200\u20131950 v\u00e4lill\u00e4, eli kattoi l\u00e4hes koko Suomen historiallisen ajan.<\/p>\n

Hukantaival k\u00e4ytti tutkimuksessaan moniaineistoista menetelm\u00e4\u00e4, jossa l\u00e4ht\u00f6kohtana olivat arkeologiset l\u00f6yd\u00f6t. Suurimman osan aineistosta muodostivat kuitenkin folklore-tiedonnannot, joita oli ker\u00e4tty erityisesti 1800-luvulla. Lis\u00e4ksi tutkimuksessa k\u00e4ytettiin muutamia historiallisia l\u00e4hteit\u00e4, kuten oikeusp\u00f6yt\u00e4kirjoja, joissa rakennusk\u00e4tk\u00f6ist\u00e4 kerrotaan.<\/p>\n

Esitelm\u00e4ss\u00e4\u00e4n Hukantaival esitteli kiinnostavasti sit\u00e4, kuinka erilaiset k\u00e4tketyt esineet liittyiv\u00e4t useimmiten tiettyihin k\u00e4tk\u00f6syihin. Esimerkiksi hevosenkallo k\u00e4tkettiin aineiston mukaan useimmiten uunin rakenteisiin torjumaan sy\u00f6p\u00e4l\u00e4isten p\u00e4\u00e4sy\u00e4 sis\u00e4lle taloon.<\/p>\n

\"\"<\/a>

Hevosen kallon uskottiin suojaavan taloa sy\u00f6p\u00e4l\u00e4isilt\u00e4. By Dr. Karl Rothe, Ferdinand Frank, Josef Steigl – Naturgeschichte f\u00fcr B\u00fcrgerschulen. Dr. Karl Rothe, Ferdinand Frank, Josef Steigl. I. Wien 1895, Verlag von A. Pichler’s Witwe & Sohn., Public Domain, https:\/\/commons.wikimedia.org\/w\/index.php?curid=640234<\/p><\/div>\n

Elohopeaa puolestaan k\u00e4tkettiin usein suojaksi pahaa vastaan, esimerkiksi pahantahtoista taikuutta vastaan. Kolikoilla saatettiin kommunikoida talonhaltijan kanssa menestyksen takaamiseksi.<\/p>\n

Erilaisia k\u00e4tk\u00f6syit\u00e4 oli useita, joskin selv\u00e4sti t\u00e4rkeimm\u00e4ksi nousivat talon suojeluun, sy\u00f6p\u00e4l\u00e4isten torjuntaan ja onnen ja varallisuuden varmistamiseen liittyv\u00e4t syyt. Silloin t\u00e4ll\u00f6in k\u00e4tk\u00f6iss\u00e4 saattoi olla kyse my\u00f6s naapurin vahingoittamisesta, mik\u00e4 tietysti vaikeuttaa arkeologin mahdollisuuksia tunnistaa hyv\u00e4ntahtoinen taikuus pahantahtoisesta, sill\u00e4 molemmissa k\u00e4ytettiin samoja esineit\u00e4 ja samoja paikkoja taikuuden harjoittamiseen, jolloin arkeologinen l\u00f6yd\u00f6s voi periaatteessa viitata kumpaan tahansa taikuuden muotoon. Arkeologian n\u00e4k\u00f6kulmasta k\u00e4tk\u00f6jen erottaminen hukatuista tai vahingossa rakenteisiin joutuneista esineist\u00e4 on joskus vaikeaa, sill\u00e4 esimerkiksi kolikko saattaa joutua lattianrakoon my\u00f6s vahingossa. Joissakin tapauksissa k\u00e4tk\u00f6 on kuitenkin selv\u00e4sti tunnistettavissa, kuten edell\u00e4 mainitun uuniin muuratun hevosenkallon tapauksessa. My\u00f6s kahden tiilen v\u00e4liin muurattu kolikko on selv\u00e4sti tahallisesti k\u00e4tketty.<\/p>\n

Ylivoimaisesti eniten k\u00e4tk\u00f6jen haluttiin suojaavan noitien pahoilta taioilta. Tuon ajan ajattelussa noita saattoi olla kuka tahansa kateellinen naapuri, joka halusi tuhota tai<\/p>\n

\"\"<\/a>

Sonja Hukantaival pit\u00e4\u00e4 esitelm\u00e4\u00e4.<\/p><\/div>\n

ry\u00f6st\u00e4\u00e4 itselleen talon vaurauden ja omaisuuden. Rakennukseen teht\u00e4v\u00e4n k\u00e4tk\u00f6n uskottiin voivan est\u00e4\u00e4 pahanvoiman p\u00e4\u00e4sy sis\u00e4lle taloon, jolloin noita tai t\u00e4m\u00e4n taikuus ei voinut vahingoittaa rakennuksessa asuvia tai olevia ihmisi\u00e4 tai el\u00e4imi\u00e4. Erityisesti navetta tuli suojata hyvin, sill\u00e4 siell\u00e4 olivat lehm\u00e4t, jotka tuottivat talon vaurauden.<\/p>\n

K\u00e4tk\u00f6perinne on tunnettu koko Suomessa, joskin se on painottunut eri tavoin eri alueilla ja eri aikoina, ja jatkuu edelleen. K\u00e4tk\u00f6jen merkitys on muuttunut. Kun ennen k\u00e4tk\u00f6t oli suunnattu nykyhetkess\u00e4 uhkaavia vaaroja vastaan tai vaihtoehtoisesti kommunikointiin menneitten sukupolvien esi-isien kanssa, niin nykyiset k\u00e4tk\u00f6t on suunnattu tuleville polville, kertomaan jotakin meid\u00e4n ajastamme, kuten julkisten rakennusten perustuksiin muurattavien aikakapseleiden<\/a> kohdalla.<\/p>\n

 <\/p>\n

Seuraavat kuukausiesitelm\u00e4t pidet\u00e4\u00e4n 17.2.2017 ja 10.3.2017 klo 14 Janus-salissa.<\/p>\n

Miika Norro<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Syksyn tauon j\u00e4lkeen TUCEMEMS j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 taas kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 kuukausiesitelmi\u00e4. Kev\u00e4\u00e4n ensimm\u00e4inen esitelm\u00e4tilaisuus oli 27.1.2017, jolloin puhumassa oli FT Sonja Hukantaival otsikolla Rakennusten ritualistiset k\u00e4tk\u00f6t \u2013 Kansanusko arkeologian n\u00e4k\u00f6kulmasta. Hukantaival v\u00e4itteli viime syksyn\u00e4 samasta aihepiirist\u00e4. Rakennusk\u00e4tk\u00f6ill\u00e4 Hukantaival tarkoitti tahallisia rakennuksen rakenteisiin k\u00e4tkett\u00e4vi\u00e4 … Continue reading →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":127,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-249","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/249","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/wp-json\/wp\/v2\/users\/127"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=249"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/249\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":253,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/249\/revisions\/253"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=249"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=249"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=249"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}