{"id":256,"date":"2017-02-27T13:13:02","date_gmt":"2017-02-27T10:13:02","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/?p=256"},"modified":"2017-02-27T13:13:02","modified_gmt":"2017-02-27T10:13:02","slug":"kerettilaisten-kuulustelemisesta-tucememsin-kuukausiesitelma-17-2-2017","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/2017\/02\/27\/kerettilaisten-kuulustelemisesta-tucememsin-kuukausiesitelma-17-2-2017\/","title":{"rendered":"Kerettil\u00e4isten kuulustelemisesta. TUCEMEMSin kuukausiesitelm\u00e4 17.2.2017"},"content":{"rendered":"

TUCEMEMSin helmikuun kuukausiesitelm\u00e4ss\u00e4 puhumassa oli FT Reima V\u00e4lim\u00e4ki aiheesta Kuinka kuulustella kerettil\u00e4isi\u00e4? Petrus Zwickerin ohjeet ja k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6 valdesilaisten inkvisitioihin 1391\u20131404<\/em>. V\u00e4lim\u00e4ki k\u00e4sitteli esitelm\u00e4ss\u00e4\u00e4n valdesilaisuutta, harhaoppista liikett\u00e4 ja valdesilaisia kuulustellutta inkvisiittoria Petrus Zwickeri\u00e4.<\/p>\n

Valdesilaisuus oli syntynyt 1170-luvulla Lyonin kaupungissa Ranskassa, jossa kauppias nimelt\u00e4 Vald\u00e9s koki uskonnollisen her\u00e4tyksen ja alkoi saarnata apostolista el\u00e4m\u00e4ntapaa. Apostolisuus tarkoitti Jeesuksen opetuslasten seuraamista k\u00f6yhin\u00e4 kiertelevin\u00e4 saarnaajina. V\u00e4lim\u00e4en mukaan t\u00e4m\u00e4 ihanne on hyvin samantapainen kuin toisessa<\/p>\n

\"\"<\/a>

Vald\u00e9sista my\u00f6hemmin tehty veistos Wormsissa.
By Alexander Hoernigk – Own work, CC BY 3.0, https:\/\/commons.wikimedia.org\/w\/index.php?curid=47155297<\/p><\/div>\n

keskiaikaisessa hengellisess\u00e4 liikkeess\u00e4, fransiskaanis\u00e4\u00e4nt\u00f6kunnassa. Toisin kuin fransiskaanit, valdesilaiset eiv\u00e4t kuitenkaan onnistuneet saamaan kirkollista hyv\u00e4ksynt\u00e4\u00e4 el\u00e4m\u00e4ntavalleen, ja heid\u00e4t julistettiin harhaoppisiksi vuonna 1184. Liikett\u00e4 vainottiin, mutta siit\u00e4 huolimatta se levisi laajalle alueelle Euroopassa.<\/p>\n

V\u00e4lim\u00e4en mukaan alun perin suurin erimielisyys kirkon ja valdesilaisten v\u00e4lill\u00e4 liittyi l\u00e4hinn\u00e4 saarnaamiseen. Kirkko tahtoi kontrolloida saarnaamista, eik\u00e4 hyv\u00e4ksynyt siksi valdesilaisten maallikkojen saarnaamista. Harhaoppiseksi julistettuina valdesilaiset kuitenkin radikalisoituivat aiempaa enemm\u00e4n, ja heid\u00e4n opissaan alettiin kritisoida Katolisen kirkon v\u00e4\u00e4rin\u00e4 pidettyj\u00e4 opinkappaleita, esimerkiksi kiirastuli-oppia, pyhimyskulttia sek\u00e4 yhteiskunnallisia seikkoja kuten kirkon liiallista rikkautta ja valtaa.<\/p>\n

Petrus Zwicker oli celestiinimunkki, joka toimi inkvisiittorina 1300- ja 1400-lukujen taitteessa. H\u00e4nen inkvisitiostaan on s\u00e4ilynyt erilaista aineistoa, jota V\u00e4lim\u00e4ki on k\u00e4ytt\u00e4nyt l\u00e4hdemateriaalinaan. Esitelm\u00e4ss\u00e4\u00e4n V\u00e4lim\u00e4ki k\u00e4sitteli erityisesti kysymyskaavoja, joita on k\u00e4ytetty valdesilaisten kuulusteluissa. Zwickerill\u00e4 oli h\u00e4nen mukaansa kaksi kysymyskaavaa, lyhyt ja pitk\u00e4, joista kummassakin on kuitenkin useita kymmeni\u00e4 kysymyksi\u00e4 esitett\u00e4v\u00e4ksi kuulusteltavalle.<\/p>\n

Kysymyskaava alkoi valalla, jossa kuulusteltava vakuuttaa vastaavansa totuudenmukaisesti kysymyksiin. Vala oli itsess\u00e4\u00e4n jo ensimm\u00e4inen kysymys, sill\u00e4 valdesilainen oppi kielsi vannomasta valoja, ja siit\u00e4 miten kuulusteltava suhtautui valan vannomiseen, inkvisiittori saattoi p\u00e4\u00e4tell\u00e4 miten helposti t\u00e4m\u00e4 oli saatettavissa takaisin \u00e4itikirkon helmoihin. Kaava jatkui kysymyssarjalla, jossa tiedusteltiin aluksi henkil\u00f6tiedot ja tiedot sukulaisista, sek\u00e4 kuulusteltavan oma n\u00e4kemys siit\u00e4 katsooko h\u00e4n kuuluvansa<\/p>\n

\"\"<\/a>

Reima V\u00e4lim\u00e4ki pit\u00e4\u00e4 esitelm\u00e4\u00e4.<\/p><\/div>\n

valdesilaisiin. Sen j\u00e4lkeen seurasi pitk\u00e4 lista kysymyksi\u00e4 koskien oppia ja moraalia, ja lopuksi kuulusteltavalta kysyttiin halusiko h\u00e4n palata takaisin kirkon helmaan. Lopussa kuulusteltava vannoi taas uudelleen valan, jossa peloteltiin roviolla polttamisella, jos kuulusteltava uudelleen lankeaisi harhaoppiin.<\/p>\n

Rangaistuksena roviolla polttaminen oli kuitenkin hyvin harvinainen. V\u00e4lim\u00e4en mukaan my\u00f6sk\u00e4\u00e4n kuulusteltavien kidutuksesta ei ole s\u00e4ilynyt Petrus Zwickerin inkvisition kohdalla l\u00e4hteit\u00e4. Sen sijaan V\u00e4lim\u00e4en mukaan inkvisitiokuulustelujen kohdalla t\u00e4ll\u00e4 aikakaudella voidaan puhua uudelleen teologisoitumisesta, mit\u00e4 V\u00e4lim\u00e4ki v\u00e4it\u00f6skirjassaan k\u00e4sittelee laajemmin. Harhaoppi alettiin n\u00e4hd\u00e4 uudelleen hengellisen\u00e4 ongelmana, jolloin ratkaisuksi ei riitt\u00e4nyt harhaoppisen tuomitseminen varoitukseksi muille, vaan tarkoituksena oli saattaa harhautunut takaisin katolisen kirkon huomaan. T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 inkvisition kuulustelujen kohdalla sit\u00e4, ett\u00e4 kuulustelutilanne l\u00e4heni jonkinlaista opetustilannetta tai tavallista rippikeskustelua, jossa kuulusteltavaa pyrittiin opettamaan ja taivuttamaan oikeaan uskoon.<\/p>\n

 <\/p>\n

Miika Norro<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

TUCEMEMSin helmikuun kuukausiesitelm\u00e4ss\u00e4 puhumassa oli FT Reima V\u00e4lim\u00e4ki aiheesta Kuinka kuulustella kerettil\u00e4isi\u00e4? Petrus Zwickerin ohjeet ja k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6 valdesilaisten inkvisitioihin 1391\u20131404. V\u00e4lim\u00e4ki k\u00e4sitteli esitelm\u00e4ss\u00e4\u00e4n valdesilaisuutta, harhaoppista liikett\u00e4 ja valdesilaisia kuulustellutta inkvisiittoria Petrus Zwickeri\u00e4. Valdesilaisuus oli syntynyt 1170-luvulla Lyonin kaupungissa Ranskassa, jossa … Continue reading →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":127,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-256","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/256","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/wp-json\/wp\/v2\/users\/127"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=256"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/256\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":260,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/256\/revisions\/260"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=256"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=256"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=256"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}