{"id":261,"date":"2017-03-01T17:06:10","date_gmt":"2017-03-01T14:06:10","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/?p=261"},"modified":"2017-03-01T17:06:10","modified_gmt":"2017-03-01T14:06:10","slug":"reformaation-myytit-tucememsin-yleisoluento-20-2-2017","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/2017\/03\/01\/reformaation-myytit-tucememsin-yleisoluento-20-2-2017\/","title":{"rendered":"Reformaation myytit. TUCEMEMSin yleis\u00f6luento 20.2.2017"},"content":{"rendered":"

Apulaisprofessori Kirsi Salonen piti TUCEMEMSin kev\u00e4\u00e4n toisen yleis\u00f6luennon Turun tuomiokirkossa maanantaina 20. helmikuuta. H\u00e4n puhui otsikolla Reformaation myytit<\/em>. Aihe ker\u00e4si paikalle noin 130 ihmist\u00e4 kuuntelemaan luentoa.<\/p>\n

Salonen k\u00e4sitteli luennolla useita erilaisia reformaatioon liitettyj\u00e4 uskomuksia, ja tarkasteli miten hyvin ne vastaavat nykytutkimuksen antamaa kuvaa todellisista tapahtumista. Luento k\u00e4sitteli my\u00f6s reformaation historiografiaa, eli sit\u00e4 miten reformaatiota on tulkittu historiantutkimuksessa. Salosen mukaan on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 historiantutkimuksen tulkinnat menneisyydest\u00e4 ovat syntyneet tietyss\u00e4 tilanteessa, jolloin tulkintoihin on vaikuttanut vallalla ollut ajattelutapa ja tutkijan omat aatteet.<\/p>\n

L\u00e4ht\u00f6kohtana suomalaisille n\u00e4kemyksille reformaatiosta voidaan pit\u00e4\u00e4 tulkintoja, jotka on luotu aikana, jolloin vastakkainasettelu protestanttien ja katolisten v\u00e4lill\u00e4 oli selvempi kuin nyky\u00e4\u00e4n. Esimerkiksi Daniel Juslenius teoksessaan Aboa vetus et nova <\/em>(1700) kuvaa katolista keskiaikaa pime\u00e4ksi ja synk\u00e4ksi aikakaudeksi, josta evankeliumin valo vapautti<\/p>\n

\"\"<\/a>

Kirsi Salonen puhumassa luennolla.<\/p><\/div>\n

Suomen kansan reformaation my\u00f6t\u00e4. T\u00e4m\u00e4 k\u00e4rjistetty n\u00e4kemys vaikuttaa edelleen ainakin jossain m\u00e4\u00e4rin reformaatioon liittyvien k\u00e4sitystemme taustalla.<\/p>\n

Reformaation historiografiaan on vaikuttanut my\u00f6s kansallisromanttinen historiankirjoitus, joka nosti suomalaisia suurmiehi\u00e4 esille, ja vaikutti esimerkiksi Mikael Agricolan persoonan korottamiseen \u201dSuomen reformaattoriksi\u201d ja \u201dSuomen kielen is\u00e4ksi\u201d.\u00a0 Samalla, Suomen ollessa Ven\u00e4j\u00e4n vallan alla, haluttiin korostaa maamme l\u00e4ntisi\u00e4 yhteyksi\u00e4, jolloin my\u00f6s katolinen aika n\u00e4htiin positiivisena asiana siksi, ett\u00e4 se liitti Suomen l\u00e4ntiseen kristikuntaan. Koska protestanttiseen ajatteluun ei kuitenkaan sopinut katolisuuden varaukseton ihailu, asia esitettiin siten, ett\u00e4 katolinen kirkko oli korruptoitunut muualla, paitsi Suomessa. T\u00e4ss\u00e4 asiassa Salosen mukaan suomalainen historiankirjoitus eroaa selke\u00e4sti esimerkiksi muista pohjoismaista.<\/p>\n

Toki Suomessakin protestanttinen historiankirjoitus on ollut l\u00e4ht\u00f6kohta tulkinnoille, ja reformaatio on aina n\u00e4hty l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti positiivisena asiana, toisin kuin esimerkiksi Italiassa tai muissa katolisissa maissa. Protestanttinen historiankirjoitus on pyrkinyt legitimoimaan vallitsevan tilanteen ja on siksi mustamaalannut tai ainakin korostanut katolisen kirkon ja paavin rappiota keskiajalla. Nykyisin historiantutkijat suhtautuvat kuitenkin kriittisesti t\u00e4h\u00e4n yksipuoliseen n\u00e4k\u00f6kulmaan, ja eroa katolisen ja protestanttisen ajan v\u00e4liss\u00e4 ei n\u00e4hd\u00e4 en\u00e4\u00e4 niin jyrkk\u00e4n\u00e4 kuin ennen.<\/p>\n

Salonen k\u00e4sitteli useita reformaatioon liitettyj\u00e4 uskomuksia, joista toiset pitiv\u00e4t paikkansa nykyisenkin historiantutkimuksen valossa, mutta toiset vaativat jonkinlaista uudelleen tarkastelua. Esimerkkin\u00e4 paikkansa pit\u00e4v\u00e4st\u00e4 \u201dmyytist\u00e4\u201d voidaan pit\u00e4\u00e4 ajatusta siit\u00e4, ett\u00e4 kirjapainotaidolla oli aivan keskeinen merkitys reformaation onnistumiselle. Salonen toi esille, ett\u00e4 painotaidon vaikutus reformaatioon oli kaksinainen, mit\u00e4 ei olla tavallisesti<\/p>\n

\"\"<\/a>

Anekirje vuodelta 1516.
Von de:Benutzer:Klugschnacker – Eigenes Werk, CC BY-SA 2.5, https:\/\/commons.wikimedia.org\/w\/index.php?curid=1771840<\/p><\/div>\n

totuttu ajattelemaan. Painaminen nimitt\u00e4in mahdollisti anekirjeiden nopean ja l\u00e4hes teollisen valmistuksen, mik\u00e4 aikaansai sen ett\u00e4 kirkko saattoi myyd\u00e4 aiempaa enemm\u00e4n aneita. T\u00e4m\u00e4 puolestaan tietysti lis\u00e4si v\u00e4\u00e4rink\u00e4yt\u00f6ksi\u00e4, mit\u00e4 Luther lopulta 95 teesiss\u00e4\u00e4n nousi vastustamaan. Tietysti kirjapainotaito mahdollisti my\u00f6s sitten teesien ja muiden reformaation kirjoitusten nopean levityksen, mit\u00e4 ilman reformaatio olisi todenn\u00e4k\u00f6isesti voinut kuivua kasaan tai j\u00e4\u00e4d\u00e4 paljon paikallisemmaksi muutokseksi.<\/p>\n

Sen sijaan esimerkiksi kuva Agricolasta Suomen kirjakielen is\u00e4n\u00e4 kaipaa jonkinlaista p\u00e4ivitt\u00e4mist\u00e4. Vaikka Agricola on toki keskeinen ja hyvin merkitt\u00e4v\u00e4 hahmo Suomen kirjakielen kehityksess\u00e4, ei h\u00e4n suinkaan ollut ainoa tai edes ensimm\u00e4inen joka kirjoitti suomeksi reformaation aikana, h\u00e4n vain oli ainut joka sai teoksensa painatetuksi ja saavutti siten merkitt\u00e4v\u00e4mm\u00e4n aseman kuin aikalaisensa. Toiseksi on syyt\u00e4 muistaa, ett\u00e4 Agricolakaan ei k\u00e4\u00e4nt\u00e4nyt teoksiaan yksin, vaan h\u00e4nell\u00e4 mit\u00e4 todenn\u00e4k\u00f6isimmin oli ainakin muutamia yhteisty\u00f6kumppaneita, jotka auttoivat h\u00e4nt\u00e4 esimerkiksi Uuden Testamentin<\/p>\n

\"\"<\/a>

Ekmanin maalaus vuodelta 1853 edustaa kansallisromanttista n\u00e4kemyst\u00e4 menneisyydest\u00e4, jossa Agricola on nostettu suurmiehen\u00e4 jalustalle. Todisteita siit\u00e4, ett\u00e4 Agricola olisi henkil\u00f6kohtaisesti luovuttanut Uuden Testamentin suomennoksen kuningas Kustaa Vaasalle ei ole. Robert Wilhelm Ekman, Public Domain, https:\/\/commons.wikimedia.org\/w\/index.php?curid=32787921<\/p><\/div>\n

k\u00e4\u00e4nt\u00e4misess\u00e4.<\/p>\n

Toinen p\u00e4ivityst\u00e4 kaipaava k\u00e4sitys on, ett\u00e4 reformaation my\u00f6t\u00e4 saarnat olisivat muuttuneet kansankielisiksi, sill\u00e4 nykyisen tiet\u00e4myksen valossa my\u00f6s keskiajalla jo saarnattiin kansankielell\u00e4. Ainoastaan liturgia oli kirkoissa latinaksi, mutta saarna eli opetus tapahtui kansankielell\u00e4, samoin my\u00f6s Is\u00e4 Meid\u00e4n- ja Ave Maria-rukoukset luettiin kansankielell\u00e4, jotta ihmiset oppisivat ne ulkoa.<\/p>\n

Salosen luento kiinnitti hyvin huomiota historiallisen ymm\u00e4rryksemme ja tietoisuutemme rakentumiseen ja siihen, ett\u00e4 helposti pid\u00e4mme historiallista tietoa lopullisena totuutena jostakin asiasta, vaikka todellisuudessa tutkimus p\u00e4ivitt\u00e4\u00e4 ja tarkentaa kuvaa menneisyydest\u00e4 koko ajan. Lis\u00e4ksi luento toi esille hienosti sen, ett\u00e4 historiankirjoitus ei tapahdu tyhji\u00f6ss\u00e4, vaan siihen vaikuttaa v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 vallalla olevat aatteet, koulukunnat tai tutkimussuuntaukset. Siksi historialliseen tietoon ei tule suhtautua kritiikitt\u00f6m\u00e4sti.<\/p>\n

 <\/p>\n

Miika Norro<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Apulaisprofessori Kirsi Salonen piti TUCEMEMSin kev\u00e4\u00e4n toisen yleis\u00f6luennon Turun tuomiokirkossa maanantaina 20. helmikuuta. H\u00e4n puhui otsikolla Reformaation myytit. Aihe ker\u00e4si paikalle noin 130 ihmist\u00e4 kuuntelemaan luentoa. Salonen k\u00e4sitteli luennolla useita erilaisia reformaatioon liitettyj\u00e4 uskomuksia, ja tarkasteli miten hyvin ne vastaavat … Continue reading →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":127,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-261","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/261","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/wp-json\/wp\/v2\/users\/127"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=261"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/261\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":267,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/261\/revisions\/267"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=261"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=261"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=261"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}