![\"\"](\"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/wp-content\/uploads\/sites\/42\/2017\/03\/WP_20170315_001.jpg\")
<\/a>Bertil Nillson pit\u00e4\u00e4 esitelm\u00e4\u00e4 seminaarissa.<\/p><\/div>\n
aikaan ennen reformaatiota. Bertil Nilsson G\u00f6teborgin yliopistosta puhui ensin kirkon asemasta ennen reformaatiota Ruotsissa. H\u00e4nen mukaansa kirkon johto osallistui tiiviisti myrskyis\u00e4\u00e4n valtakunnan politiikkaan. Kalmarin unioni<\/a>, johon Ruotsi (ja Suomi) kuului yhdess\u00e4 Tanskan ja Norjan kanssa, rakoili koko 1400-luvun ajan, ja poliittiset valtasuhteet muuttuivat joskus nopeastikin. Yksi seuraus t\u00e4st\u00e4 oli se, ett\u00e4 Ruotsin kirkon johto, eli piispat, olivat suureksi osaksi maanpaossa tai teloitettu, kun Kustaa Vaasa nousi valtaistuimelle ja aloitti reformaation 1527 V\u00e4ster\u00e5sin valtiop\u00e4ivill\u00e4<\/a>. N\u00e4in ollen kirkko oli heikossa asemassa, mik\u00e4 saattoi osaltaan edesauttaa reformaation onnistumista.<\/p>\n Ilmari Karimies Helsingin yliopistosta piti esitelm\u00e4n, jossa h\u00e4n k\u00e4sitteli keskiaikaisen augustinolaisen teologian ja reformaation suhteita. Karimiehen mukaan Lutherin ajattelun taustalla on keskiaikainen augustinolainen ajattelu. H\u00e4nen mukaansa erityisesti Augustinuksen<\/a> teoria j\u00e4rjen valosta selitt\u00e4\u00e4 Lutherin ajattelun piirteit\u00e4. Augustinus ajatteli, ett\u00e4 samalla tavalla kuin silm\u00e4t tarvitsevat n\u00e4kyv\u00e4\u00e4 valoa voidakseen n\u00e4hd\u00e4, niin j\u00e4rki tarvitsee jumalallista j\u00e4rjen valoa voidakseen ajatella ja hahmottaa erilaisia k\u00e4sitteit\u00e4. Lutherin ajattelussa t\u00e4m\u00e4 sama malli on Karimiehen mukaan l\u00e4sn\u00e4 ainakin siten, ett\u00e4 Luther ajattelee uskon olevan se v\u00e4line, jolla ihminen voi tuntea Jumalan.\u00a0 T\u00e4m\u00e4 uskon valo on tullut Jumalalta lahjana \u2013 ei tekojen tai oman ajattelun avulla, kuten jotkut skolastiset ajattelijat olivat ajatelleet. Karimiehen tuore v\u00e4it\u00f6skirja aiheesta on vapaasti luettavissa E-thesis palevlussa<\/a>.<\/p>\n Toinen sessio tarkasteli kristinuskon historiaa kansallisen identiteetin yhten\u00e4 l\u00e4hteen\u00e4. Kurt Villads Jensen Tukholman yliopistosta piti esitelm\u00e4n, jossa h\u00e4n pohti kristinuskoa ja kulttuurisia kontakteja pohjoisessa Euroopassa keskiajalla ja reformaation aikana. H\u00e4nen mukaansa pohjoismaiden kristillistymist\u00e4 tulisi tarkastella pitk\u00e4n\u00e4 prosessina, jossa kontakteja kristinuskoon on ollut useiden vuosisatojen ajan, esimerkiksi Bysanttiin<\/a> (miss\u00e4 pohjoisen asukkaita palveli Varjagi-kaartissa<\/a>) ja Englantiin, joka oli kristillistynyt kauan<\/p>\n Odin-jumaluudessa voi olla piirteit\u00e4 kristillisest\u00e4 mytologiasta. Public Domain, https:\/\/commons.wikimedia.org\/w\/index.php?curid=1654032<\/p><\/div>\n ennen pohjoismaita. N\u00e4ist\u00e4 kontakteista kertovat erityisesti monet arkeologiset l\u00f6yd\u00f6t.Kristinuskon my\u00f6t\u00e4 pohjoiseen saapui uusia kulttuurisia vaikutteita. On jopa mahdollista, ett\u00e4 Skandinaaviset jumaluudet ovat osittain muotoutuneet sellaisiksi kuin me ne tunnemme kontaktissa kristinuskon kanssa. Esimerkiksi Thorin ja Odinin palvonnasta ei ole paljon l\u00e4hteit\u00e4 ennen 500-lukua, mik\u00e4 voisi viitata siihen, ett\u00e4 pohjoiseen uskonnollisuuteen on otettu aineksia kristinuskon Jumalasta, enkeleist\u00e4 ja pyhimyksist\u00e4. Reformaatio taas saavutti pohjoisen Euroopan osittain siksi niin nopeasti ja tehokkaasti, ett\u00e4 t\u00e4\u00e4lt\u00e4 oli tiiviit yhteydet Saksaan, mist\u00e4 muutos l\u00e4hti liikkeelle.<\/p>\n Nelj\u00e4nnen esitelm\u00e4n piti Jason Lavery Oklahoman valtion yliopistosta. H\u00e4n puhui siit\u00e4, kuinka reformaatio on n\u00e4hty ja tulkittu suomalaisessa historiankirjoituksessa. H\u00e4nen mukaansa Suomessa keskiaika on n\u00e4hty positiivisena perustana kansalliselle identiteetin rakentamiselle, sill\u00e4 aikakauden on katsottu liitt\u00e4neen Suomen l\u00e4ntiseen Eurooppaan ja sen sivistykseen. Kirkon on ajateltu yhdist\u00e4neen hajanaiset suomensukuiset heimot yhdeksi kansaksi. Reformaatio on t\u00e4ss\u00e4 ajatustavassa n\u00e4hty ik\u00e4\u00e4n kuin vain kirkon \u201dpiristysruiskeena\u201d, joka teki hyv\u00e4st\u00e4 kirkosta Suomessa entist\u00e4 paremman. Katolista aikaa ei ole haluttu kytke\u00e4 kirkon korruptioon ja harhautuneisuuteen, kuten muualla protestanttisessa maailmassa, sill\u00e4 esimerkiksi keskiaikaiset kivikirkot ovat l\u00e4hes ainoa meille asti s\u00e4ilynyt monumentti Suomen varhaisemmasta historiasta. Sen sijaan on ajateltu, ett\u00e4 kirkko oli Pohjolassa viel\u00e4 liian nuori ollakseen harhautunut. Verrattuna katoliseen aikaan reformaation aikakausi onkin todellisuudessa jonkinlaisen taantuman aikaa, 1500-luvulla ei rakenneta uusia kirkkoja, kouluja lakkautettiin luostarien sulkemisen vuoksi ja nuorten yliopisto-opintoihin oli Kustaa Vaasan toimien takia v\u00e4hemm\u00e4n rahaa kuin ennen.<\/p>\n Margot K\u00e4ssmann puhuu seminaarissa.<\/p><\/div>\n P\u00e4iv\u00e4n p\u00e4\u00e4tti Margot K\u00e4ssmann, joka toimii Saksan Evankelisen Kirkon (Evangelische Kirche in Deutschland) reformaation erityisl\u00e4hettil\u00e4\u00e4n\u00e4. H\u00e4n puhui reformaation merkityksest\u00e4 nykyp\u00e4iv\u00e4n\u00e4, ja nosti esille kymmenen reformaatioon liittyv\u00e4\u00e4 kysymyst\u00e4, jotka ovat ajankohtaisia meille nykyaikana. Esimerkiksi nyt viett\u00e4ess\u00e4mme reformaation merkkivuotta, meid\u00e4n t\u00e4ytyy osata katsoa kriittisesti omaan menneisyytemme, ja my\u00f6nt\u00e4\u00e4 virheet, joita historiassa on tehty. \u00a0Erityisesti meid\u00e4n pit\u00e4isi pyrki\u00e4 v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4\u00e4n vastakkainasettelua ja aktiivisesti toimia vuoropuhelun ja yhteisymm\u00e4rryksen puolesta. Samalla meid\u00e4n tulisi pyrki\u00e4 my\u00f6s kirkkokuntien v\u00e4liseen vuoropuheluun, ekumeniaan. Reformaation historia osoittaa surullisella tavalla, ett\u00e4 pahimmillaan vastakkainasettelu johtaa jopa v\u00e4kivaltaan ja toisin ajattelevien vainoon. Muita keskeisi\u00e4 asioita ovat vapauden puolustaminen. Luther nosti esille kristityn vapauden yhten\u00e4 keskeisen\u00e4 asiana, ja reformaatio vaikutti osaltaan siihen, ett\u00e4 uskon- ja ajattelunvapaudesta tuli keskeisi\u00e4 eurooppalaisia arvoja. N\u00e4it\u00e4 vapauksia on puolustettava, erityisesti silloin kun toisten vapautta halutaan rajoittaa.<\/p>\n K\u00e4ssmannin mukaan my\u00f6s reformaation keskeisin sanoma, sovitus yksin uskosta, eli armo, voisi olla hyvin vapauttava ja voimaannuttava yhteiskunnallemme, jossa menestys<\/p>\n Turun tuomiokirkko kuvattuna Turku – a city of Reformation -kierroksen aikana.<\/p><\/div>\n ja suorittaminen ovat niin keskeisi\u00e4 arvoja. Armon sanoma, se ett\u00e4 ihminen riitt\u00e4\u00e4 ja on arvokas ilman tekoja, voisi olla hyv\u00e4ksi t\u00e4lle ajalle. T\u00e4m\u00e4 sanoma pit\u00e4isi kuitenkin osata sanoittaa t\u00e4m\u00e4n ajan kielelle, k\u00e4ytt\u00e4en my\u00f6s t\u00e4m\u00e4n ajan mediaa. K\u00e4ssmannin mukaan t\u00e4m\u00e4 onkin yksi aikamme haasteista: kuinka hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 sosiaalista mediaa, joka liian usein on kaikkea muuta kuin sosiaalista?<\/p>\n Ensimm\u00e4isen p\u00e4iv\u00e4n lopuksi Liisa Sepp\u00e4nen johdatti halukkaat kuulijat opastetulle kierrokselle Tuomiokirkkoon, sen l\u00e4hiymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n ja Pyh\u00e4n Hengen kappeliin, ja kertoi reformaation tuomista muutoksista Turun kaupunkikuvaan arkeologisen tiedon valossa.<\/p>\n Kaikki ensimm\u00e4isen p\u00e4iv\u00e4n esitelm\u00e4t ovat katsottavissa videotallenteina alla olevien linkkien kautta:<\/p>\n FM Miika Norro (TUCEMEMS): Welcome!\u00a0<\/em> <\/p>\n Miika Norro<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" TUCEMEMS j\u00e4rjesti maaliskuussa kaksip\u00e4iv\u00e4isen seminaarin (15.-16.3.2017), jossa pohdittiin reformaation merkityst\u00e4 ja vaikutusta erityisesti suomalaiselle yhteiskunnalle ja kulttuurille. Seminaarin ensimm\u00e4inen p\u00e4iv\u00e4 pidettiin englanniksi sill\u00e4 osa puhujista oli kansainv\u00e4lisi\u00e4 asiantuntijoita, ja toinen p\u00e4iv\u00e4 oli suomenkielinen. Ensimm\u00e4isen p\u00e4iv\u00e4n aloitti sessio, jonka teemana oli … Continue reading <\/a><\/a><\/a>
\n<\/a>Professori emeritus Bertil Nilsson (G\u00f6teborgin yliopisto): Church before the Reformation in the Northern Countries<\/em>
\n<\/a>TT Ilmari Karimies (Helsingin yliopisto): Medieval Augustinian theology and the Reformation<\/a>\u200b<\/em>
\nProfessor Kurt Villads Jensen (Tukholman yliopisto): Christianity and Cultural encounters in the North during the Middle Ages and in the Reformation era <\/a>\u00a0<\/em>
\nProfessori Jason Lavery (Oklahoman valtionyliopisto): Agents of the National Project? Historians and Finland’s Reformation\u00a0<\/em>
\n<\/a>Professori Margot K\u00e4ssmann (Special Envoy of the Council of the Evangelical Church in Germany (EKD) for the Anniversary of the Reformation 2017): The significance of the Reformation today \u00a0<\/a><\/em><\/p>\n