![\"\"](\"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/wp-content\/uploads\/sites\/42\/2017\/03\/435px-Se_Wsi_Testamenti.png\")
<\/a>Mikael Agricolan Uuden Testamentin nimi\u00f6sivu vuodelta 1548. Public Domain, https:\/\/commons.wikimedia.org\/w\/index.php?curid=259399<\/p><\/div>\n
Reformaation my\u00f6t\u00e4 tarvittiin yh\u00e4 enemm\u00e4n kirjoitettua suomea, kun kansankielt\u00e4 alettiin k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 koko messun kielen\u00e4. Aluksi muistiinpanoja tehtiin k\u00e4sin joko olemassa olevien kirjojen rivien v\u00e4liin tai marginaaleihin tai omiksi k\u00e4sikirjoituksikseen. Mikael Agricola ei t\u00e4ss\u00e4 prosessissa ollut ainut tai ensimm\u00e4inen, mutta h\u00e4nen ty\u00f6ll\u00e4\u00e4n on ollut laajin vaikutus kirjakielen kehittymiseen, sill\u00e4 h\u00e4nen teoksiaan painettiin ja ne levisiv\u00e4t siten hyvin laajalle Suomen eri seurakuntiin, luoden siten pohjaa yhten\u00e4iselle kirjakielelle, jonka kieliasu yhten\u00e4istettiin vasta Biblian <\/a>my\u00f6t\u00e4 vuonna 1642, ja yleiskieli syntyi vasta 1800-luvulla kun kirjallisuutta ja tieteen sanastoa alettiin luoda suomeksi.<\/p>\n Toisen esitelm\u00e4n piti Kaius Sinnem\u00e4ki Helsingin yliopistosta. H\u00e4n esitteli teorian siit\u00e4, ett\u00e4 er\u00e4s reformaation piilovaikutus olisi ollut kansallisen \u201dpyh\u00e4n\u201d kielen synty. Reformaation my\u00f6t\u00e4 n\u00e4et kansankielest\u00e4 tuli uusi pyh\u00e4 kieli, kun Raamattu k\u00e4\u00e4nnettiin Suomeksi. Samalla syntyi yleiskieli, kirjakieli, joka ei ole suoraan kenenk\u00e4\u00e4n suomalaisen \u00e4idinkielt\u00e4, eli puhuttua kielt\u00e4, vaan se t\u00e4ytyy erikseen opetella. My\u00f6hemmin, 1800-luvulla kansallisaate korvasi uskonnon kansallisidentiteetin perustana, jolloin my\u00f6s Suomen kielest\u00e4 tuli v\u00e4hitellen sekulaarissa mieless\u00e4 \u201dpyh\u00e4\u201d, erilleen asetettu ja kunnioitettu kieli.<\/p>\n Anneli Portman Helsingin yliopistosta taas puhui siit\u00e4, kuinka Suomi \u2013 abstraktina ajatuksena yhten\u00e4isest\u00e4 kansakunnasta \u2013 syntyi osittain Ven\u00e4j\u00e4n keisarien julkilausumien my\u00f6t\u00e4. Keisarit antoivat Suomen kansalle rukousp\u00e4iv\u00e4<\/a>julistuksia, joissa puhuttelivat suomalaisia\u00a0luterilaiseksi, suomalaiseksi kansaksi. Samalla keisari, joka itse oli ortodoksi, korosti<\/p>\n Aleksanteri I antoi ensimm\u00e4isen rukousp\u00e4iv\u00e4julistuksen vuonna 1812. By Franz Kr\u00fcger – http:\/\/album.foto.ru\/photos\/8169\/23#table, Public Domain, https:\/\/commons.wikimedia.org\/w\/index.php?curid=404196<\/p><\/div>\n suomalaisten luterilaisuutta ja \u201disien uskontoa\u201d, tehden itsest\u00e4\u00e4n retorisesti \u201dyhden meist\u00e4\u201d, is\u00e4n ja johtajan suomalaiselle kansalle. Portmanin mukaan n\u00e4m\u00e4 julistukset synnyttiv\u00e4t suomalaisissa ajatuksen yhdest\u00e4 kansakunnasta, jonka j\u00e4seni\u00e4 kaikki eri puolilla laajaa maata asuvat ihmiset ovat, ja joka jakaa tietyt arvot, kuten luterilaisuuden. Kun sitten keisari Nikolai II <\/a>kavensi Suomen autonomiaa vuonna 1899 ns. Helmikuun manifestilla<\/a>, h\u00e4n samalla tuli asettuneeksi kansan yl\u00e4puolelle ja sit\u00e4 vastaan, jolloin h\u00e4n ei en\u00e4\u00e4 ollut \u201dyksi meist\u00e4\u201d. T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen keisarilla ei en\u00e4\u00e4 ollut samanlaista arvostusta johtajana. Kehitys kulminoitui lopulta lokakuun vallankumouksen <\/a>my\u00f6t\u00e4 Suomelle annettuun itsen\u00e4isyyteen.<\/p>\n Iltap\u00e4iv\u00e4n aloitti Antti Laato \u00c5bo Akademista esitelm\u00e4ll\u00e4\u00e4n Toledot Jeshu -traditio ja Lutherin juutalaisvastaiset kirjoitukset. Laaton mukaan on selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 Lutherin juutalaisvastaiset kirjoitukset ovat j\u00e4rkytt\u00e4vi\u00e4, eiv\u00e4tk\u00e4 nykylukijat voi hyv\u00e4ksy\u00e4 h\u00e4nen juutalaisvastaista ajatteluaan. Laaton esitelm\u00e4n tarkoituksena oli kuitenkin tehd\u00e4 ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4ksi, vaikkei hyv\u00e4ksytt\u00e4v\u00e4ksi, n\u00e4iden kirjoitusten taustaa. Taustalla oli Laaton mukaan ensinn\u00e4kin Lutherin syv\u00e4 huoli siit\u00e4, ett\u00e4 jotkut reformaation kannattajat olivat osoittaneet suurta kiinnostusta juutalaisuutta kohtaan. Lis\u00e4ksi Luther oli hyvin todenn\u00e4k\u00f6isesti tutustunut juutalaiseen Toledot Jeshu -traditioon, joka esitt\u00e4\u00e4 Jeesuksesta pilkkaavia ajatuksia, ja ajatteli n\u00e4iden perusteella juutalaisen kansan paaduttaneen itsens\u00e4. T\u00e4m\u00e4 sai Lutherin provosoitumaan ja<\/p>\n Antti Laato pit\u00e4\u00e4 esitelm\u00e4\u00e4.<\/p><\/div>\n kirjoittamaan hyvin\u00a0vihamielisi\u00e4 tekstej\u00e4 juutalaisia vastaan. Laato kuitenkin muistutti, ett\u00e4 Lutherin juutalaisvastaiset n\u00e4kemykset eroavat natsien juutalaisvastaisuudesta, vaikka n\u00e4m\u00e4 toki k\u00e4yttiv\u00e4tkin Lutherin tekstej\u00e4 oman propagandansa v\u00e4lineen\u00e4. Luther nimitt\u00e4in kirjoituksissaan toivoo ja rukoilee, ett\u00e4 juutalaiset voisivat k\u00e4\u00e4nty\u00e4 kristinuskoon. Vaikka t\u00e4m\u00e4 meille suvaitsevaisuuden ja uskontojen v\u00e4lisen dialogin aikana saattaakin kuulostaa tylylt\u00e4, on siin\u00e4 suuri ero siihen, ett\u00e4 natsit halusivat h\u00e4vitt\u00e4\u00e4 juutalaiset riippumatta n\u00e4iden uskonnollisesta vakaumuksesta.<\/p>\n Niko Huttunen Helsingin yliopistosta puhui luterilaisen esivaltaopin kehityksest\u00e4 Suomessa. H\u00e4nen mukaansa esivaltaopin juuret ovat Raamatussa, erityisesti Roomalaiskirjeen 13. luvussa, jossa Paavali kehottaa kristittyj\u00e4 suostumaan esivallan alaisuuteen. K\u00e4sitys esivallasta kuitenkin muuttuu eri historiallisissa tilanteissa. Esimerkiksi Luther ei painottanut esivaltaoppia sattumalta, vaan esimerkiksi Talonpoikaiskapinat saivat Lutherin korostamaan laillisen esivallan t\u00e4rkeytt\u00e4 yhteiskuntarauhan takaajana. Tulkinta alkaa Huttusen mukaan jo k\u00e4\u00e4nn\u00f6svalinnoista: luterilaiset raamatunk\u00e4\u00e4nn\u00f6kset tekev\u00e4t esivalta-k\u00e4sitteest\u00e4 abstraktimman kuin esimerkiksi englannin powers<\/em>-sana. Ruotsissa ja Suomessa esivaltaan viitattiin usein sanalla \u201dh\u00e4n\u201d, jolloin k\u00e4site viittasi monarkin persoonaan, kuninkaaseen. Kristillisess\u00e4 perinteess\u00e4 lain on kuitenkin n\u00e4hty sitovan my\u00f6s hallitsevaa monarkkiakin, jolloin laillisuuden ajatus on ollut keskeinen esivaltaopissa. Lain taas on n\u00e4hty olevan jollain tavalla ilmentym\u00e4 kansan (ja Jumalan) arvoista. N\u00e4in ollen esimerkiksi sortovuosien <\/a>aikana Suomessa ven\u00e4l\u00e4ist\u00e4mistoimet n\u00e4htiin nimenomaan lain ylitse astumisena, jolloin sortotoimia voitiin vastustaa laillisuusperiaatteella, vaikka t\u00e4m\u00e4 tarkoittikin kirjoitetun lain kirjaimen hylk\u00e4\u00e4mist\u00e4. Nykyisin esivalta n\u00e4hd\u00e4\u00e4n edelleen jonkinlaisena abstraktina asiana, joka on erillinen kansalaisista, vaikka meill\u00e4 ei en\u00e4\u00e4 olekaan kuningasta tai keisaria, joka personifioisi esivaltaa.<\/p>\n Sini Mikkola Helsingin yliopistosta piti esitelm\u00e4n naiseudesta Lutherin ajattelussa. H\u00e4n l\u00e4hestyi aihetta kolmen eri n\u00e4k\u00f6kulman avulla: k\u00e4sitykset naiseudesta ennen Lutheria, Lutherin teoreettinen ajattelu naiseudesta ja Lutherin k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n suhtautuminen naisiin. Luther itse ajatteli teoreettisesti naisen olevan erinomainen Jumalan luomus, mutta ei aivan yht\u00e4 erinomainen kuin mies. H\u00e4n siis asetti naisen hierarkkisesti miest\u00e4 alemmas, vaikka molemmat olivat pelastuksen n\u00e4k\u00f6kulmasta t\u00e4ysin yhdenvertaisia Jumalan<\/p>\n Argula von Grumbachin muotokuva mitalissa noin vuodelta 1520. edess\u00e4. Samalla naisen ihanteena Lutherilla oli hurskas ja n\u00f6yr\u00e4 vaimo \u2013 vastapainona katolisen ajan neitsyyden ihannoinnille. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 Luther kannusti ja arvosti monia naisia. Esimerkiksi h\u00e4n kannusti Argula von Grumbachia, aatelisnaista, joka otti aktiivisesti osaa reformaation tapahtumiin ja kirjoitti reformaatiota tukevia teoksia. Omassa avioliitossaan Luther puolestaan luotti hyvin paljon vaimoonsa Katharina von Boraan<\/a> ja antoi t\u00e4lle \u201dhallintavallan kaikissa kodin asioissa\u201d. Sini Mikkola pit\u00e4\u00e4 yhdess\u00e4 P\u00e4ivi R\u00e4is\u00e4nen-Schr\u00f6derin kanssa blogia Reformaation rajapinnoilla<\/a>.<\/p>\n Seminaarin viimeisess\u00e4 sessiossa puhui aluksi Liisa Sepp\u00e4nen Turun yliopistosta. H\u00e4nen aiheenaan oli reformaation vaikutus Turun kaupunkikuvaan. H\u00e4nen mukaansa Turussa oli hyvin paljon kirkollisia rakennuksia keskiajalla, joista suurin osa otettiin kruunun haltuun reformaation my\u00f6t\u00e4. T\u00e4m\u00e4 oli suuri muutos kaupunkikuvalle, kun iso osa kaupungista sekularisoitui. Moni merkitt\u00e4v\u00e4 rakennus kuten tuomiokapitulin talo, katedraalikoulu ja piispantalo otettiin v\u00e4hitellen uuteen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n, ja useat n\u00e4ist\u00e4 rakennuksista p\u00e4\u00e4siv\u00e4t jostain syyst\u00e4 rapistumaan, niin ett\u00e4 1600-luvulla ne eiv\u00e4t en\u00e4\u00e4 olleet kovin loisteliaita. Kuusiston linnan purkaminen oli symbolisesti ehk\u00e4 merkitt\u00e4vin tapahtuma, jossa konkreettisesti hajotettiin piispan vallan symboli, ja kivi\u00e4 k\u00e4ytettiin Turun linnan, kuninkaan vallan symbolin, korjaamiseen.<\/p>\n Seminaarin p\u00e4\u00e4tti emeritus arkkipiispa Jukka Paarman esitelm\u00e4 reformaation tuomat muutokset Suomen kirkolliseen el\u00e4m\u00e4\u00e4n. Paarman mukaan Suomessa luterilaisen kirkon itseymm\u00e4rrys on aina l\u00e4htenyt siit\u00e4, ett\u00e4 luterilaisuus on jatkumoa keskiajan katoliselle kirkolle \u2013 kirkko ei siis miss\u00e4\u00e4n kohtaa muuttunut toiseksi, vaan sit\u00e4 uudistettiin ja muovattiin sis\u00e4lt\u00e4p\u00e4in. Kirkon el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 tapahtui suuria muutoksia, erityisesti piispojen ja kirkon auktoriteetin merkitt\u00e4v\u00e4 lasku Kustaa Vaasan siirt\u00e4ess\u00e4 valtaa ja rikkauksia itselleen. Muut, teologisemmat muutokset tapahtuivat paljon hitaammin. Er\u00e4s merkitt\u00e4v\u00e4 muutos oli pappilakulttuurin syntyminen, kun papit saivat menn\u00e4 virallisesti naimisiin ja saada laillisia lapsia. T\u00e4ll\u00e4 oli pitk\u00e4aikainen vaikutus pit\u00e4jien kulttuuriin. Samalla syntyiv\u00e4t ensimm\u00e4iset pappissuvut Suomeen. Muilta osin muutoksia tehtiin maltillisesti, siten ettei oltaisi turhaan j\u00e4rkytetty kansaa.<\/p>\n Edit. Seminaarin j\u00e4rjest\u00e4jien puolesta haluamme kiitt\u00e4\u00e4 kaikkia esitelm\u00f6itsij\u00f6it\u00e4 ja Turun ja Kaarinan seurakuntayhtym\u00e4\u00e4 ja Turun kaupunkia seminaarin j\u00e4rjest\u00e4mist\u00e4 varten saadusta apurahasta, jota ilman seminaaria ei olisi voitu toteuttaa!<\/p>\n Seminaarin tunnelmia ja kuvia seminaarista my\u00f6s SKHS:n blogissa!<\/a><\/p>\n Kaikki toisen seminaarip\u00e4iv\u00e4n esitelm\u00e4t ovat katsottavissa videotallenteina:<\/p>\n Miika Norro (TUCEMEMS): Tervetuloa! Miika Norro<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Reformaatio kulttuurin ja yhteiskunnan muokkaajana -seminaarin toinen p\u00e4iv\u00e4 alkoi sessiolla, jonka teemana oli Reformaatio, kieli ja kansallinen identiteetti. Sen aloitti Kaisa H\u00e4kkisen (Turun yliopisto) esitelm\u00e4, jossa h\u00e4n kertoi Suomen kirjakielen synnyst\u00e4 reformaation aikana. H\u00e4kkisen mukaan suomea k\u00e4ytettiin messuissa jo keskiajalla … Continue reading <\/a><\/a><\/a>
By Hans Schwarz – http:\/\/www.heiligenlexikon.de\/BiographienA\/Argula_von_Grumbach.html, Public Domain, https:\/\/commons.wikimedia.org\/w\/index.php?curid=5624742<\/p><\/div>\n
\n<\/a>Professori emerita Kaisa H\u00e4kkinen (Turun yliopisto):\u00a0Suomen kirjakielen synty reformaation aikana\u00a0<\/a><\/em>
\n<\/a>FT Kaius Sinnem\u00e4ki (Helsingin yliopisto):\u00a0Suomi \u2013 Pyh\u00e4 kieli?<\/a>\u00a0<\/em>
\nVTT Anneli Portman (Helsingin yliopisto): Suomi tsaarien suussa \u2013 luterilaisen kansallisen identiteetin rakentumisesta 1800-luvulla<\/a> <\/em>
\nProfessori Antti Laato (\u00c5bo Akademi): Toledot Jeshu -traditio ja Lutherin juutalaisvastaiset kirjoitukset<\/a> \u00a0<\/em>
\nTT dosentti Niko Huttunen (Helsingin yliopisto):\u00a0Luterilaisen esivaltaopin kehitys Suomessa<\/a>\u00a0<\/em>
\nTM, tohtorikoulutettava Sini Mikkola (Helsingin yliopisto):\u00a0Moninainen naiseus Lutherin ajattelussa\u00a0<\/em>
\n<\/a>FT dosentti Liisa Sepp\u00e4nen (Turun yliopisto): Reformaation vaikutus Turun kaupunkikuvaan<\/a> \u00a0<\/em>
\nTT, arkkipiispa emeritus Jukka Paarma: Reformaation tuomat muutokset Suomen kirkolliseen el\u00e4m\u00e4\u00e4n<\/a>\u00a0<\/em><\/p>\n