{"id":296,"date":"2017-03-27T12:09:23","date_gmt":"2017-03-27T09:09:23","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/?p=296"},"modified":"2017-03-27T12:09:23","modified_gmt":"2017-03-27T09:09:23","slug":"rothovius-ja-gezelius-turun-piispat-muokkasivat-kirkkotilaa-1600-luvulla","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/2017\/03\/27\/rothovius-ja-gezelius-turun-piispat-muokkasivat-kirkkotilaa-1600-luvulla\/","title":{"rendered":"Rothovius ja Gezelius \u2013 Turun piispat muokkasivat kirkkotilaa 1600-luvulla"},"content":{"rendered":"

TUCEMEMSin luentosarja Kirkko keskell\u00e4 muutosta. Reformaation vaikutus kulttuuriin ja kirkkoon jatkui 20.3.2017 luennolla, jonka piti Kulttuurihistorian dosentti Riitta Laitinen. H\u00e4nen otsikkonaan oli Turun 1600-luvun piispat kirkkotilan uudistajina<\/em>.<\/p>\n

Reformaatio ei ollut monilta osin kovin nopea tapahtumasarja, vaan jotkin muutokset veiv\u00e4t hyvinkin pitk\u00e4\u00e4n. Esimerkiksi kirkkotila muotoutui v\u00e4hitellen \u201dluterilaisemmaksi\u201d. Varsinaisella reformaatiokaudella 1500-luvulla kirkkojen sis\u00e4tiloihin ei edes kiinnitetty hirve\u00e4sti huomiota \u2013 suurin muutos lienee ollut arvoesineiden poisvieminen Kustaa Vaasan toimien seurauksena, sek\u00e4 pyhimyspatsaiden osittainen poistaminen ja niiden aseman muuttuminen. Kirkkotila oli kuitenkin monilta osin \u201dkatoliseksi\u201d mielletty viel\u00e4 1627, kun Isaacus Rothovius saapui Turkuun piispaksi (piispana 1627\u20131652).<\/p>\n

Laitisen mukaan Rothovius oli ensimm\u00e4inen piispa, joka todella paneutui kirkkotilan<\/p>\n

\"\"<\/a>

Isaacus Rpthovius, Turun piispana 1627-1652.<\/p><\/div>\n

uudistamiseen Suomen puolella. Rothovius saapuessa Turun tuomiokirkko oli huonossakunnossa ja hiippakunnassa noudatettiin h\u00e4nen mielest\u00e4\u00e4n katolisia tapoja, jotka tekiv\u00e4t kirkkotilasta liian katolisen. H\u00e4n alkoi ohjeistaa seurakuntia hiippakuntaohjeissaan, jotka olivat yleisesti tunnettu tapa koko Ruotsin kirkossa. Piispat julkaisivat ohjeistuksia hiippakuntansa seurakunnille noudatettaviksi, ja n\u00e4iss\u00e4 ohjeissa Rothovius k\u00e4sitteli my\u00f6s kirkkotilaan liittyvi\u00e4 kysymyksi\u00e4.<\/p>\n

Rothovius kiinnitti aluksi huomiota erityisesti siihen, miten tilaa k\u00e4ytettiin. Esimerkiksi normaalisti alttarilla sai olla vain yksi pappi toimittamassa messua, eik\u00e4 esimerkiksi tekstien lukemista varten pit\u00e4nyt liikkua pois alttarilta, vaan papin tuli lukea tekstit paikaltaan alttarilta. Hieman my\u00f6hemmin Rothovius nosti esille kirkon sisustukseen liittyvi\u00e4 asioita. T\u00e4rkein n\u00e4ist\u00e4 oli kirkonpenkkien hankkiminen. Keskiajallakin kirkoissa oli ollut penkkej\u00e4, mutta ne olivat yksityisten ihmisten, sukujen tai kiltojen omia penkkej\u00e4 ja niiden muoto ja j\u00e4rjestys vaihteli. Luterilaisessa kirkossa penkkien haluttiin olevan hyv\u00e4ss\u00e4 j\u00e4rjestyksess\u00e4 ja samalla tavalla tehtyj\u00e4.<\/p>\n

\"\"<\/a>

Johannes Gezelius vanhempi, Turun piispana 1664-1690.<\/p><\/div>\n

My\u00f6hemmin 1600-luvulla hiippakunnan piispana toimi Johannes Gezelius (piispana 1664\u20131690), joka h\u00e4nkin ohjeisti seurakuntiaan kirkkotilan oikeasta k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 ja koristelusta. H\u00e4n halusi yhten\u00e4ist\u00e4\u00e4 kirkon toimintoja ja h\u00e4n painotti erilaisia kirkkotilan sisustuksen k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4. Se, ett\u00e4 h\u00e4n ei puuttunut liturgian oikeaan kulkuun, kertoo siit\u00e4, ett\u00e4 asiat oli silt\u00e4 osin saatu jo aiemmin j\u00e4rjestykseen, eik\u00e4 ongelmia en\u00e4\u00e4 ollut.<\/p>\n

Gezelius keskittyi kirkkotilan uudistamiseen. Alttarin ymp\u00e4rille tuli hankkia pehmustettu polvistumispenkki ehtoollisella k\u00e4ynti\u00e4 varten, ja kirkkosali oli pidett\u00e4v\u00e4 siistin\u00e4 ja kaikki sinne kuulumaton ylim\u00e4\u00e4r\u00e4inen tavara tuli siirt\u00e4\u00e4 erilliseen varastoon kirkkom\u00e4elle. Gezelius my\u00f6s puuttui ajalle tyypillisten aatelissukujen n\u00e4ytt\u00e4vien hautajaisvaakunoiden<\/p>\n

\"\"<\/a>

Hautajaisvaakunat olivat suosittuja 1600-luvulla. By Htm – Oma teos, CC BY-SA 3.0, https:\/\/commons.wikimedia.org\/w\/index.php?curid=34125157<\/p><\/div>\n

sijoitteluun. Vaakunoita ei saanut sijoittaa kirkossa niin, ett\u00e4 ne est\u00e4isiv\u00e4t seurakuntalaisia n\u00e4kem\u00e4st\u00e4 alttarille tai saarnastuoliin, eiv\u00e4tk\u00e4 ne saaneet peitt\u00e4\u00e4 valonl\u00e4hteit\u00e4 kirkossa.<\/p>\n

Laitisen mukaan kirkkotilan pyhyys oli vaikea kysymys luterilaisen puhdasoppisuuden aikana. Luterilaisen opin mukaan nimitt\u00e4in kirkko itsess\u00e4\u00e4n, rakennuksena, ei voinut olla pyh\u00e4, toisin kuin katolisessa ajattelussa. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 kuitenkin rakennusta haluttiin kunnioittaa, ja esimerkiksi ehtoollista sai l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti viett\u00e4\u00e4 vain kirkkorakennuksessa, mik\u00e4 viittaa siihen, ett\u00e4 kirkkorakennuksen on ajateltu olleen kuitenkin parempi paikka kohdata Jumala kuin jokin maallisempi paikka.<\/p>\n

Kirkkorakennukset olivat joka tapauksessa todella t\u00e4rkeit\u00e4 ja keskeisi\u00e4 paikkoja seurakunnan ja koko yhteis\u00f6n toiminnalle, ja 1600-luvun piispat halusivat ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4sti tehd\u00e4 n\u00e4ist\u00e4 t\u00e4rkeist\u00e4 julkisista tiloista mahdollisimman luterilaisia ja oikeaoppisia. T\u00e4ll\u00e4 tavoin reformaation aloittamat muutokset saatettiin jonkinlaiseen p\u00e4\u00e4t\u00f6kseen vasta 1600-luvun loppupuolella.<\/p>\n

 <\/p>\n

Miika Norro<\/p>\n

P.S. TUCEMEMSin luentosarja jatkuu taas huhtikuussa, t\u00e4ss\u00e4 koko luentosarjan ohjelma:<\/p>\n

23.1.<\/strong>\u00a0Professori Mia Korpiola:\u00a0Sovintoon Jumalan ja seurakunnan kanssa’: kirkkokuri reformaatioajan Ruotsissa<\/em>
\n20.2.\u00a0<\/strong>Apulaisprofessori Kirsi Salonen:\u00a0Reformaation myytit
\n<\/em>20.3.\u00a0<\/strong>Dosentti Riitta Laitinen:\u00a0Turun 1600-luvun piispat kirkkotilan uudistajina
\n<\/em>24.4.\u00a0<\/strong>Dosentti Liisa Sepp\u00e4nen:\u00a0Kirkollisten kiinteist\u00f6jen ja kaupunkikuvan muutokset uuden ajan alussa
\n<\/em>15.5.\u00a0<\/strong>Filosofian maisteri Tanja Toropainen\u200b:\u00a0Monipuolistuvat tekstilajit, yhdenmukaistuvat tekstit – kirkollisen kielen muutoksia reformaatioaikana.\u00a0<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

TUCEMEMSin luentosarja Kirkko keskell\u00e4 muutosta. Reformaation vaikutus kulttuuriin ja kirkkoon jatkui 20.3.2017 luennolla, jonka piti Kulttuurihistorian dosentti Riitta Laitinen. H\u00e4nen otsikkonaan oli Turun 1600-luvun piispat kirkkotilan uudistajina. Reformaatio ei ollut monilta osin kovin nopea tapahtumasarja, vaan jotkin muutokset veiv\u00e4t hyvinkin … Continue reading →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":127,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-296","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/296","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/wp-json\/wp\/v2\/users\/127"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=296"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/296\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":300,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/296\/revisions\/300"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=296"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=296"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=296"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}