{"id":307,"date":"2018-02-06T20:55:32","date_gmt":"2018-02-06T17:55:32","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/?p=307"},"modified":"2018-02-07T15:27:31","modified_gmt":"2018-02-07T12:27:31","slug":"roomassa-kurssilla-8-21-1-2018","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/2018\/02\/06\/roomassa-kurssilla-8-21-1-2018\/","title":{"rendered":"Roomassa kurssilla 8.-21.1.2018"},"content":{"rendered":"

Aamulla busseilla 44 tai 75 alas kaupungin paikkoihin ja illalla porrastreeni yl\u00f6s Gianicolo-kukkulan laelle Villa Lante<\/a>n diplomaattiseen rauhaan. Sit\u00e4 rataa pari opiskeluviikkoa maailman keskipisteess\u00e4 sujui. Kirjoitan t\u00e4ss\u00e4 tekstiss\u00e4 enimm\u00e4kseen Rooman lukuisista kirkoista, vaikka antiikin raunioissa ja keisarien ylt\u00e4kyll\u00e4isyydess\u00e4 olisi my\u00f6s aihetta riitt\u00e4miin.<\/p>\n

\"\"

Villa Lante Pietarinkirkosta saapuneen silmin.<\/p><\/div>\n

Kulttuurihistorian Rooma-kurssin ensimm\u00e4inen kirkkokohde oli lauantai-iltap\u00e4iv\u00e4inen Pantheon, joka ei alun perin kristillinen kirkko ollutkaan. Antiikinaikaisen temppelin hiljaisen hymin\u00e4n keskeyttiv\u00e4t monikieliset kuulutukset, jotka pyysiv\u00e4t olemaan hiljaa. Aikansa suurin kupoli erottui kaupungin siluetissa, ja sen n\u00e4ki my\u00f6s Villa Lanten terassilta. Keskiajalla ja sen j\u00e4lkeen t\u00e4rkeit\u00e4 henkil\u00f6it\u00e4 haudattiin kirkkoihin. Pantheonissa oltiin Raffaellon lis\u00e4ksi kuninkaiden haudoilla, tosin Italian kuninkaiden. Samaisena p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 oltaisiin k\u00e4yty Rooman ainoassa goottilaisessa kirkossa eli Santa Maria sopra Minervassa. Siell\u00e4 vietettiin siestaa niin kuin l\u00e4hes kaikissa kirkoissa likimain 12\u201316, eiv\u00e4tk\u00e4 ne siksi olleet auki. Onneksi tarjoutui toinenkin mahdollisuus, kun p\u00e4\u00e4stiin seuraamaan suomalaista ekumeenista jumalanpalvelusta samaisessa paikassa 19.1. perjantaina. Messun j\u00e4lkeen birgittalaissisaret tarjosivat leipomiaan leivoksia ja pitsaa sek\u00e4 kelpo punaviini\u00e4.<\/p>\n

Matkan aikana ehdittiin tutustua pariin kymmeneen kirkkoon, joista suurimpaan osaan kirkkop\u00e4ivin\u00e4. Maanantaina 15.1. n\u00e4htiin hopeaa ja kultaa kiilt\u00e4v\u00e4t, Pietaria ja Paavalia kuvaavat relikvaariot. Niiden sis\u00e4\u00e4n oli k\u00e4tketty Lateraanikirkon keskeisimm\u00e4t pyh\u00e4inj\u00e4\u00e4nn\u00f6kset eli noiden apostolien p\u00e4\u00e4kallot. Alttarin alla olisi pit\u00e4nyt olla viimeisell\u00e4 ehtoollisella k\u00e4ytetty p\u00f6yt\u00e4levy, mutta sit\u00e4 ei n\u00e4hty. Valtavan kirkon apsiksessa paavin istuin loisti tyhjyytt\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

\"\"<\/a>

Lateraanikirkon apsismosaiikkeja ja paavin valtaistuin.<\/p><\/div>\n

Sininen s\u00e4dekeh\u00e4, kultainen s\u00e4dekeh\u00e4, sininen laatikko p\u00e4\u00e4n ymp\u00e4rill\u00e4, feeniks-lintu oksalla, kaksitoista lammasta ja Agnus Dei. Taivaallinen Jerusalem kultaa ja jalokivi\u00e4 t\u00e4ynn\u00e4, pyhimyksi\u00e4, marttyyreja, Neitsyt Maria ja Kristus. Pietari ja Paavali is\u00e4llisesti l\u00e4sn\u00e4, akantuskiekuroiden katveessa. Bysanttilaista vaikutusta n\u00e4kyi l\u00e4hes jokaisessa Rooman kirkon apsis-koristelussa. Lateraanikirkon, San Clementen, Santa Prasseden ja Santa Maria in Trasteveren -kirkoissa muun muassa. Tarkkasilm\u00e4isempi erotti niiss\u00e4 pieni\u00e4 eroja, kuten mittakaavan muutoksia Pyh\u00e4n Fransiskuksen kuvauksissa.<\/p>\n

Er\u00e4\u00e4n\u00e4 sateisena p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 kuljimme bussilla kaupungin muurien ulkopuolelle Via Appia Anticaa pitkin. Suurin osa 300-luvun basilikoista rakennettiin marttyyrien hautapaikoille, jotka sijaitsivat kaupungin ulkopuolella niin kuin haudat yleens\u00e4kin. Tien varrella sijaitseva San Sebastianon marttyyrihautakirkko oli kuorrutettu barokkilisukkein, mutta kirkon alapuolen katakombeissa oli toisenlaista tunnelmaa. Oppaan johdolla kierreltiin sokkeloista ja ahdasta reitti\u00e4 loputtoman pitk\u00e4\u00e4n. Etenkin esikristilliset haudat olivat vaikuttavia. Siell\u00e4 ei tietenk\u00e4\u00e4n saanut kuvata, paitsi itse kirkossa, johon pyh\u00e4n Sebastianin maalliset j\u00e4\u00e4nteet oli laitettu s\u00e4il\u00f6\u00f6n.<\/p>\n

Ennen Rooman matkaa Pietarinkirkko oli se, jonka entuudestaan tiesin. Tietysti siell\u00e4kin oli k\u00e4yt\u00e4v\u00e4. Pietarinkirkossa oli paljon silm\u00e4nruokaa, mutta se j\u00e4i sen p\u00e4iv\u00e4n viimeiseksi kohteeksi \u2013 kirsikaksi kakun p\u00e4\u00e4lle. Aiemmin p\u00e4iv\u00e4ll\u00e4 koluttiin Vatikaanimuseon saleja ja k\u00e4yt\u00e4vi\u00e4. P\u00e4\u00e4llimm\u00e4isen\u00e4 j\u00e4i mieleen Paavi Julius II:n armollisuus sit\u00e4 talonpoikaa kohtaan, jonka auraan Laokoon-veistoskokonaisuus oli tarttunut. Paavihan lupasi ensin valtavat rikkaudet ostaakseen veistoksen, mutta p\u00e4\u00e4tyi viimein paljon parempaan tarjoukseen. Harva 1500-lukulainen talonpoika sai unelmoida ikuisesta synninp\u00e4\u00e4st\u00f6st\u00e4, jonka kynt\u00e4j\u00e4 sai palkakseen?<\/p>\n

\"\"<\/a>

Laokoon-pappi poikineen. Papin puuttuvasta k\u00e4dest\u00e4 oli v\u00e4\u00e4nt\u00f6\u00e4, josko itse Michelangelo olisi sen saanut veist\u00e4\u00e4, mutta joku tuntemattomampi mestari ty\u00f6n sai tehd\u00e4kseen.<\/p><\/div>\n

Rooman kirkkojen omaleimasuutta olivat 1100-luvun romaaniset kellotornit, joita kohoili ymp\u00e4ri kaupunkia. Toinen tyypillinen piirre olivat kosmaattiset (stile cosmatesco) lattiat. Sellaisia oli rakennettu l\u00e4hes jokaiseen keskiaikaiseen kirkkoon. Lattiat koostuivat pienist\u00e4 eriv\u00e4risist\u00e4 marmoripaloista, jotka muodostivat geometrisia kuvioita, useimmiten ympyr\u00f6iden ja muiden perusmuotojen yhdistelmi\u00e4. Lattioita, torneja ja muutamia apsis-mosaiikkeja lukuun ottamatta keskiaikaa oli Rooman kirkoista vaikeaa en\u00e4\u00e4 n\u00e4hd\u00e4, niin kovin barokin koristukset olivat ne vallanneet.<\/p>\n

\"\"<\/a>

Santa Prasseden kappelin katon kultaista kimallusta.<\/p><\/div>\n

Viimeisell\u00e4 illallisella puhe soljui italialaisissa miehiss\u00e4 ja kuluneessa kahdessa viikossa. Keskusteltiin suosikkikirkoistakin. Suurelle osalle Santa Prassede teki l\u00e4htem\u00e4tt\u00f6mimm\u00e4n vaikutuksen, juurikin upeiden apsis- ja kappelimosaiikkien takia, my\u00f6s Santa Maria Maggiore sai haja\u00e4\u00e4ni\u00e4. Muutamia keskeisi\u00e4 ja lukuisia tuntemattomampia kirkkoja j\u00e4i viel\u00e4 tulevillekin reissuille n\u00e4ht\u00e4v\u00e4ksi.<\/p>\n

Janne Aakko<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Aamulla busseilla 44 tai 75 alas kaupungin paikkoihin ja illalla porrastreeni yl\u00f6s Gianicolo-kukkulan laelle Villa Lanten diplomaattiseen rauhaan. Sit\u00e4 rataa pari opiskeluviikkoa maailman keskipisteess\u00e4 sujui. Kirjoitan t\u00e4ss\u00e4 tekstiss\u00e4 enimm\u00e4kseen Rooman lukuisista kirkoista, vaikka antiikin raunioissa ja keisarien ylt\u00e4kyll\u00e4isyydess\u00e4 olisi my\u00f6s … Continue reading →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1081,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-307","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/307","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1081"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=307"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/307\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":313,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/307\/revisions\/313"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=307"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=307"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=307"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}