{"id":36,"date":"2016-01-12T11:19:20","date_gmt":"2016-01-12T08:19:20","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/?p=36"},"modified":"2016-02-16T11:24:29","modified_gmt":"2016-02-16T08:24:29","slug":"syksyn-2015-kuukausiesitelmat","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/2016\/01\/12\/syksyn-2015-kuukausiesitelmat\/","title":{"rendered":"Syksyn 2015 kuukausiesitelm\u00e4t"},"content":{"rendered":"

TUCEMEMS-keskus j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 kuukausiesitelmi\u00e4 kerran kuukaudessa syys- ja kev\u00e4tkaudella. Syksyll\u00e4 2015 kuulimme nelj\u00e4 mielenkiintoista esitelm\u00e4\u00e4. Syyskuun esitelm\u00e4st\u00e4 l\u00f6ytyy jo raportti<\/a>, ja nyt kirjoitan lyhyesti kolmen seuraavan kuukausiesitelm\u00e4n aiheista.<\/p>\n

Oikeushistorian professori Mia Korpiola puhui lokakuussa ajankohtaisesta tutkimusprojektista \u201dFoundations and space of action of Nordic inheritance law: Strategies, relations and historical development c. 1100\u20132020\u201d, jossa h\u00e4n on ollut mukana. Lars Ivar Hansen (Tromssan yliopisto) johtaa projektia, joka sai rahoituksen Norjan tiedeakatemian yhteydess\u00e4 toimivalta Centre for Advanced Studies (CAS)<\/a> -perustutkimuslaitokselta. Projektissa on ollut mukana yhdeks\u00e4n tutkijaa, juristeja, antropologi, historioitsijoita ja oikeushistorioitsija.<\/p>\n

Korpiola kehui Centre for Advanced Studies -laitosta, joka rahoittaa nimenomaan perustutkimusta tekevi\u00e4 tutkimushankkeita, ja rohkaisi TUCEMEMSlaisia menem\u00e4\u00e4n rohkeasti mukaan t\u00e4m\u00e4nkaltaisiin kansainv\u00e4lisiin projekteihin, jos mahdollisuus siihen tulee. Projektin vet\u00e4j\u00e4n tulee olla norjalaisessa yliopistossa, joten suomalaiset eiv\u00e4t voi suoraan hakea CAS:n rahoitusta, mutta verkostoitumalla muiden pohjoismaisten tutkijoiden kanssa voi mahdollisesti synty\u00e4 yhteisty\u00f6projekteja my\u00f6s CAS:n rahoituksen ymp\u00e4rille.<\/p>\n

Esitelm\u00e4n lopuksi Korpiola esitteli viel\u00e4 alulle panemaansa kirjahanketta \u201dA History of Nordic Inheritance Law\u201d, jonka ykk\u00f6stoimittaja Korpiola on. Kirja esittelee pohjoismaisen perint\u00f6oikeuden historiaa keskiajalta nykyaikaan asti. Korpiola my\u00f6s esitteli lyhyesti muutaman case studyn keskiaikaisista perint\u00f6oikeuteen liittyvist\u00e4 tapauksista.<\/p>\n

 <\/p>\n

\"Virgen<\/a>

Virgen de la Cabeza -patsas, jota Romer\u00ecan aikana kannetaan juhlasaatossa. Kuva: Wikimeda Commons.<\/p><\/div>\n

Marraskuun kaamoksen keskelle TUCEMEMSin vieraaksi saapui Apulaisprofessori Thomas Devaney (Rochester University\/ Helsinki Collegium for Advanced Studies), joka ty\u00f6skentelee Helsingin yliopiston tutkijakollegiumissa<\/a> vierailevana tutkijana. H\u00e4n puhui uusimmasta tutkimusaiheestaan otsikolla \u201cIndescribable Joy\u201d: The Romer\u00eda of Nuestra Se\u00f1ora de la Cabeza as Emotional Experience.<\/p>\n

Devaney tutkii reformaation ajan tunteiden ja uskonnon historiaa. Vanhojen aikojen ihmisten tunteita on vaikeaa tutkia, ja erityisen vaikeaa on l\u00f6yt\u00e4\u00e4 l\u00e4hteit\u00e4, jotka kertoisivat tavallisen kansan tunteista ja kokemuksista. Devaney esitti kuitenkin, ett\u00e4 l\u00e4hteiden tarkalla lukemisella my\u00f6s eliittiin kuulumattomien ihmisten tunteita voidaan yritt\u00e4\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Romer\u00eda eli pyhiinvaellus Nuestra Se\u00f1ora de la Cabezan kirkkoon on kuvattu uuden ajan alun l\u00e4hteiss\u00e4 tunnepitoisena kokemuksena kaikille siihen osallistuville. (Romer\u00eda tehd\u00e4\u00e4n nyky\u00e4\u00e4nkin joka vuosi, joskin tapahtuma on varmasti muuttunut satojen vuosien kuluessa. Tunnelmia vuoden 2015 Romer\u00edasta voi katsella Youtubesta<\/a>). Romer\u00edan osallistujat kokivat tekstien mukaan niin syv\u00e4\u00e4 iloa, ett\u00e4 se vaikutti melkein hulluudelta, tai toisaalta ihmiset saattoivat kokea surua syntiens\u00e4 t\u00e4hden. Tunteet eiv\u00e4t liittyneet vain pyhyyden kokemiseen ja tuntemiseen, vaan pyhiinvaelluksen aikana ihmiset saattoivat my\u00f6s juoda ja sy\u00f6d\u00e4 ja harrastaa seksi\u00e4 vapaammin kuin muutoin. Devaneyn mukaan t\u00e4m\u00e4 kokemus saattoi olla er\u00e4\u00e4nlainen yhteis\u00f6llinen katharsis eli puhdistautuminen.<\/p>\n

Vaikka n\u00e4it\u00e4 kuvauksia romer\u00edan aikana koetuista tunteista on joskus pidettykin vain \u201dbarokin pomp\u00f6\u00f6sin\u00e4\u201d, voi niit\u00e4 Devaneyn mukaan lukea my\u00f6s kuvauksina aidoista, oikeasti koetuista tunnereaktioista, sill\u00e4 useat l\u00e4hteet tukevat t\u00e4t\u00e4 kuvausta voimakkaasta tunneilmaisusta. Devaney esitti, ett\u00e4 n\u00e4it\u00e4 tunnereaktioita voi pit\u00e4\u00e4 my\u00f6s tavallisen kansan tunnekokemuksina, sill\u00e4 pyhiinvaellukseen osallistui ihmisi\u00e4 kaikista yhteiskuntaluokista, ja ainakin osalle romer\u00edan osallistujista n\u00e4m\u00e4 tunnereaktiot ovat olleet aidosti koettuja.
\nJoulukuussa TUCEMEMS j\u00e4rjesti kuukausiesitelm\u00e4n ja joulujuhlan. Kansatieteilij\u00e4 Marja Hartola piti ensin esitelm\u00e4n Agricolan ajan jouluruuista ja yleisemminkin suomalaisesta ruokakulttuurista keskiajalla ja uuden ajan alussa.<\/p>\n

Hartola esitteli erilaisia jouluaterioita, kuten piispa Hans Braskin joulumenun tai Juhana Herttuan ja Katariina Jagellonican jouluherkkuja, joihin kuului muun muassa riikinkukkoa kaikkein ylh\u00e4isimmille vieraille ja fasaania muille, erilaisia kaloja, pasteijoita, juustoja, viinej\u00e4, olutta, hedelmi\u00e4 ja kananmunia, joita saattoi sy\u00f6d\u00e4 ilman pelkoa myrkytetyksi tulemisesta.<\/p>\n

Hovin juhlaperinteiden lis\u00e4ksi Hartola esitteli sananparsien avulla tavallisen kansan joulun valmisteluun liittyvi\u00e4 perinteit\u00e4. Sananlaskut auttoivat muistamaan, milloin jouluvalmistelut oli aloitettava aikana jolloin kalentereita ei ollut joka kodissa. Joulua valmisteltiin huolella monta viikkoa, jotta pyhien aikana my\u00f6s em\u00e4nt\u00e4 ja piiat saattoivat hiukan lev\u00e4ht\u00e4\u00e4. Jouluaattona ei sy\u00f6ty lihaa, toisin kuin nyky\u00e4\u00e4n, sill\u00e4 se oli viel\u00e4 paastop\u00e4iv\u00e4. Sen sijaan herkkuina olivat useat erilaiset kalaruuat, ja joulup\u00e4iv\u00e4n\u00e4 saatettiin sitten sy\u00f6d\u00e4 punaista lihaa.<\/p>\n

Esitelm\u00e4n j\u00e4lkeen saimme nauttia Agricolan aikaisista jouluherkuista. Hartola tarjoili mesiangervosimaa, hunajamarinoituja juureksia, makkaroita, puolukkahilloa, juustoja, kuivattuja ja maustettuja hedelmi\u00e4 ja paahdettuja manteleita sek\u00e4 neitsytviini\u00e4, joka muistuttaa hyvin paljon meille tuttua gl\u00f6gi\u00e4. Ruuat olivat eritt\u00e4in herkullisia, ja vietimme mukavaa joulujuhlaa.<\/p>\n

TUCEMEMSin kuukausiesitelm\u00e4t jatkuvat taas perjantaina 15.1, jolloin esitelm\u00e4n pit\u00e4\u00e4 Kalle Knaapi otsikolla Teatteria Komnenosten ajan Bysantissa? Theodoros Prodromoksen Katomyomakhia. Kev\u00e4\u00e4n ohjelma l\u00f6ytyy TUCEMEMSin sivuilta<\/a>. L\u00e4mpim\u00e4sti tervetuloa!<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

TUCEMEMS-keskus j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 kuukausiesitelmi\u00e4 kerran kuukaudessa syys- ja kev\u00e4tkaudella. Syksyll\u00e4 2015 kuulimme nelj\u00e4 mielenkiintoista esitelm\u00e4\u00e4. Syyskuun esitelm\u00e4st\u00e4 l\u00f6ytyy jo raportti, ja nyt kirjoitan lyhyesti kolmen seuraavan kuukausiesitelm\u00e4n aiheista. Oikeushistorian professori Mia Korpiola puhui lokakuussa ajankohtaisesta tutkimusprojektista \u201dFoundations and space of action … Continue reading →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":127,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-36","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/36","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/wp-json\/wp\/v2\/users\/127"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=36"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/36\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":93,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/36\/revisions\/93"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=36"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=36"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=36"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}