{"id":60,"date":"2016-02-16T11:26:43","date_gmt":"2016-02-16T08:26:43","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/?p=60"},"modified":"2016-02-16T11:26:43","modified_gmt":"2016-02-16T08:26:43","slug":"mita-yhteista-on-maailman-vihatuimmalla-fontilla-ja-vasikannahkapergamentilla","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/2016\/02\/16\/mita-yhteista-on-maailman-vihatuimmalla-fontilla-ja-vasikannahkapergamentilla\/","title":{"rendered":"Mit\u00e4 yhteist\u00e4 on maailman vihatuimmalla fontilla ja vasikannahkapergamentilla?"},"content":{"rendered":"

Jos m\u00e4\u00e4rittelisin oman tutkimusaiheeni hyvin laajasti, sanoisin ett\u00e4 tutkimukseni kohteena on kirja ja sen ominaisuudet. Olen kiinnostunut kirjasta monelta kantilta: toisaalta tekstien v\u00e4litt\u00e4jin\u00e4, toisaalta k\u00e4ytt\u00f6esinein\u00e4 ja ihailun kohteina. Kirja on esineen\u00e4 kiehtova, sill\u00e4 sen tutkimus yhdist\u00e4\u00e4 monia tieteenaloja ja n\u00e4k\u00f6kulmia. Voidaan keskitty\u00e4 kirjan sis\u00e4lt\u00f6\u00f6n ja vaikkapa sen taiteelliseen arvoon tai yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen. Toisaalta voidaan tutkia esimerkiksi editiohistoriaa tai yksitt\u00e4isi\u00e4 kappaleita ja niiden omistushistoriaa.<\/p>\n

Useimmiten kirjantutkimuksesta tai kirjahistoriasta puhuttaessa tarkoitetaan varhaisten painettujen kirjojen tutkimusta. Niin painettujen kirjojen kuin k\u00e4sikirjoitustenkin tutkimuksella on pitk\u00e4t perinteet mutta tutkimusalat ovat olleet paljolti toisistaan erilliset. Askelia kohti n\u00e4iden kahden tutkimusperinteen yhdist\u00e4mist\u00e4 on kuitenkin jo otettu. Omakin tutkimukseni pyrkii osaltaan rikkomaan rajaa k\u00e4sikirjoitusten ja painettujen kirjojen v\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n

Ennen kaikkea olen kiinnostunut kirjojen fyysisist\u00e4 tai materiaalisista ominaisuuksista. Materiaalivalinnoilla ja kirjan sek\u00e4 sen sis\u00e4lt\u00e4m\u00e4n tekstin ulkoasulla on merkitt\u00e4v\u00e4 rooli siin\u00e4, miten lukija l\u00e4hestyy kirjaa, tai siin\u00e4, kuka ylip\u00e4\u00e4ns\u00e4 p\u00e4\u00e4tyy lukijaksi. Kuten miss\u00e4 tahansa tuotteessa, ulkoasu her\u00e4tt\u00e4\u00e4 mielikuvia. Ostop\u00e4\u00e4t\u00f6ksemme perustuvat usein mielikuviin todellisen tiedon sijaan. Samoin mielikuvilla ja ennakko-odotuksilla on t\u00e4rke\u00e4 rooli kun valitsemme vaikkapa kirjastosta mieleist\u00e4mme luettavaa tai silm\u00e4ilemme tieteellist\u00e4 julkaisua arvioidaksemme, sis\u00e4lt\u00e4\u00e4k\u00f6 se omalle tutkimusaiheellemme hy\u00f6dyllist\u00e4 tietoa.<\/p>\n

Arvioinnin apuna k\u00e4yt\u00e4mme esimerkiksi otsikoita, kirjan kansia, abstraktia tai esipuhetta, sis\u00e4llysluetteloa ja muita niin kutsuttuja paratekstej\u00e4. Pienikokoinen tai vaikealukuinen fontti voi olla jollekulle syy j\u00e4tt\u00e4\u00e4 kirja hyllyyn, samoin kun kiinnostava kansikuva tai tuttu kirjailija voi toiselle olla peruste valita jokin kirja luettavaksi. Uutta tietoa etsiess\u00e4mme yrit\u00e4mme edell\u00e4 mainittujen elementtien avulla saada selville, miten kirjan, artikkelin tai vaikka nettisivun sis\u00e4lt\u00f6 suhteutuu aiempaan tietoomme eli kannattaako k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 aikaa koko tekstin lukemiseen vai etsi\u00e4 jotakin hy\u00f6dyllisemp\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Tekstin fyysist\u00e4 muotoa ei useinkaan tule ajatelleeksi, vaikka viestin v\u00e4litt\u00e4miseksi se on miltei yht\u00e4 t\u00e4rke\u00e4 osa teksti\u00e4 kuin se, mit\u00e4 tekstiss\u00e4 sanotaan. Toisinaan kuitenkin esimerkiksi typografiset valinnat kiinnitt\u00e4v\u00e4t huomiomme, eiv\u00e4tk\u00e4 aina hyv\u00e4ll\u00e4 tavalla: esimerkkin\u00e4 voisi mainita Comic Sans -fontin, jonka vastustamisesta on kehkeytynyt kokonainen ilmi\u00f6<\/a> internetiss\u00e4. Avatessamme kirjan antavat sivun asettelu, v\u00e4rit ja kirjasinvalinnat jo ensivilkaisulla viitteit\u00e4 ensinn\u00e4kin tekstilajista: onko kyseess\u00e4 runo- vai proosateksti, kaunokirjallisuus vai tieteellinen teksti jne. Viel\u00e4 kirjoja t\u00e4rke\u00e4mp\u00e4\u00e4 asettelu on esimerkiksi erilaisissa asiakirjoissa ja hakemuksissa.<\/p>\n

Ensisijaisesti tietoa v\u00e4litt\u00e4viss\u00e4 teksteiss\u00e4 tekstin rakenne vaikuttaa sis\u00e4ll\u00f6n omaksumiseen: tekstin jako pienempiin kokonaisuuksiin kuten lukuihin ja kappaleisiin tai vastaaviin yksik\u00f6ihin periytyy jo antiikin ajalta. Kautta historian kopioitsijat ovat pyrkineet<\/p>\n

\"c3907-06a\"<\/a>

Koristeellinen initiaali. London, British Library, Burney MS 216, f. 32v<\/p><\/div>\n

kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n tekstien asettelua sivuilla lukuprosessin helpottamiseksi sek\u00e4 luomaan\u00a0v\u00e4lineit\u00e4 oikean tekstinkohdan l\u00f6yt\u00e4miseen. T\u00e4llaisia v\u00e4lineit\u00e4 ovat esimerkiksi hakemistot ja juoksevat otsikot sivun yl\u00e4laidassa. Koristeelliset alkukirjaimet ja reunukset kaunistivat teksti\u00e4 ja lis\u00e4siv\u00e4t kirjan arvoa, mutta ne my\u00f6s ohjasivat lukijaa tekstin rakenteen hahmottamisessa. \u00a0On kiehtovaa selvitt\u00e4\u00e4, miten vastaavat elementit siirtyiv\u00e4t tekstin kopiosta toiseen ja muuttuivat t\u00e4m\u00e4n prosessin aikana, sek\u00e4 miten ja miksi tekstin ulkoasu muuttui, kun alun perin k\u00e4sikirjoituskopioina levinnyt teksti saatettiin painettuun muotoon.<\/p>\n

 <\/p>\n

Comic Sansia ja hienolaatuista vasikannahkapergamenttia yhdist\u00e4\u00e4 siis se, ett\u00e4 niill\u00e4 molemmilla on mahdollisuus vaikuttaa lukijaan ennen kuin t\u00e4m\u00e4 on lukenut ainoatakaan sanaa tekstist\u00e4. Tekstien ja kirjojen materiaalisten ominaisuuksien tutkimus tarjoaa t\u00e4rke\u00e4\u00e4 tietoa paitsi tuotantoprosesseista my\u00f6s niiden kulttuurisesta kontekstista: ajatusten, aatteiden ja informaation v\u00e4lityksest\u00e4 ja levitt\u00e4misest\u00e4, lukutapojen ja niiden my\u00f6t\u00e4 kenties ajattelutapojen muutoksista. Eiv\u00e4tk\u00e4 nuo muutokset ole vain historiaa, sill\u00e4 erilaiset tekstit ja niiden muuttuvat k\u00e4ytt\u00f6tavat ovat yh\u00e4 enenev\u00e4ss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin osa ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4\u00e4 kulttuuriamme.<\/p>\n

Aino Liira<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Jos m\u00e4\u00e4rittelisin oman tutkimusaiheeni hyvin laajasti, sanoisin ett\u00e4 tutkimukseni kohteena on kirja ja sen ominaisuudet. Olen kiinnostunut kirjasta monelta kantilta: toisaalta tekstien v\u00e4litt\u00e4jin\u00e4, toisaalta k\u00e4ytt\u00f6esinein\u00e4 ja ihailun kohteina. Kirja on esineen\u00e4 kiehtova, sill\u00e4 sen tutkimus yhdist\u00e4\u00e4 monia tieteenaloja ja n\u00e4k\u00f6kulmia. … Continue reading →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":127,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-60","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/60","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/wp-json\/wp\/v2\/users\/127"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=60"}],"version-history":[{"count":7,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/60\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":96,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/60\/revisions\/96"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=60"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=60"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=60"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}