{"id":98,"date":"2016-02-29T11:45:24","date_gmt":"2016-02-29T08:45:24","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/?p=98"},"modified":"2016-02-29T11:45:33","modified_gmt":"2016-02-29T08:45:33","slug":"historiallisen-ymmarryksen-teista-in-situ-ja-in-deposito","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/2016\/02\/29\/historiallisen-ymmarryksen-teista-in-situ-ja-in-deposito\/","title":{"rendered":"Historiallisen ymm\u00e4rryksen teist\u00e4: in situ ja in deposito"},"content":{"rendered":"

Historiallisen ymm\u00e4rryksen rakentuminen ei ole ollut itselleni t\u00e4ysin selv\u00e4 asia. T\u00e4m\u00e4n johdosta oli valaisevaa p\u00e4\u00e4st\u00e4 kahdelle monitieteiselle opintomatkalle, joissa perehdyttiin tarkemmin my\u00f6s historiaa koskevien k\u00e4sitysten muodostumiseen ja muodostamiseen. N\u00e4m\u00e4 matkat her\u00e4ttiv\u00e4t lopulta monenlaisia ajatuksia, joiden satoa k\u00e4yn l\u00e4pi t\u00e4ss\u00e4 kirjoituksessa.<\/p>\n

Sigmund Freud<\/a> esitt\u00e4\u00e4 niin kutsutun tosiasiatiedon muodostumisesta seuraavaa: “On olemassa opinkappaleita; ulkoisen [\u2013] todellisuuden tosiseikoista ja olosuhteista esitet\u00e4\u00e4n lausumia ja kerrotaan niiss\u00e4 jotakin, mit\u00e4 asianosainen itse ei ole havainnut, ja lausumiin edellytet\u00e4\u00e4n uskottavan.” (Er\u00e4\u00e4n toivekuvitelman tulevaisuus<\/em>, suom. Markus L\u00e5ng.) H\u00e4n jatkaa: “Maailma on tietenkin t\u00e4ynn\u00e4 tuollaisia opinkappaleita, ja ne koskevat hyvin monenlaisia asiaintiloja. Jokainen koulun oppitunti vilisee niit\u00e4.” T\u00e4m\u00e4nlainen tiedon kulku on ihmiselle v\u00e4ist\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4. Suuri osa tiedoksi kutsumastamme perustuu n\u00e4in ollen sellaisiin asioihin, joista meill\u00e4 ei ole omakohtaista, suoraa kokemusta \u2013 seikka tuntuu perin h\u00e4mm\u00e4stytt\u00e4v\u00e4lt\u00e4!<\/p>\n

Ep\u00e4suoruuteen perustuvat opinkappaleet synnytt\u00e4v\u00e4t tietysti ep\u00e4ilev\u00e4\u00e4 vastarintaa: miss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin n\u00e4iden sanomaan on syyt\u00e4 uskoa tai olla uskomatta? Er\u00e4s ratkaisu k\u00e4y ilmi Freudin kokemuksen kautta: “Olin jo kyps\u00e4ss\u00e4 i\u00e4ss\u00e4, kun ensi kertaa seisoin Ateenassa Akropoliin kukkulan laella, keskell\u00e4 temppelin raunioita ja katselin sinist\u00e4 merta. Onnentunteeseeni liittyi h\u00e4mmennys, joka johti mieleeni tulkinnan: asia on todellakin niin kuin meille koulussa opetettiin!” N\u00e4in siis selkeimmiss\u00e4 tapauksissa ep\u00e4suoraksi tosiasiatiedoksi julistettu\u00a0asia on todistettavissa suoralla kokemuksella; uskomus,\u00a0Akropolis, on totta de facto <\/em>ja a posteriori<\/em>, tosiolojen ja kokemuksen mukaan. Kuka tahansa ep\u00e4ilev\u00e4 Tuomas voi nyt huudahtaa Akropoliilla: “Asia on pihvi!”<\/p>\n

\"The<\/a>

The Acropolis in Athens, Greece. By Christophe Meneboeuf – Own workMore of my work on my photoblog: http:\/\/www.pixinn.net, CC BY-SA 3.0, https:\/\/commons.wikimedia.org\/w\/index.php?curid=17628432<\/p><\/div>\n

 <\/p>\n

Opintomatkoista ensimm\u00e4inen, Judaism and Christianity in Rome in the first millennium <\/em>-seminaari, keskittyi Rooman uskonnollisen kehityksen ymp\u00e4rille. Ekskursiot olivat paikallisia: kirkkoja ja katakombeja, antiikin ja keskiajan muistomerkkej\u00e4. Koin monen kohteen \u00e4\u00e4rell\u00e4 hieman Freudin kokemuksen kaltaisen havahtumisen, ja lausuin mieless\u00e4ni: kohdehan on todella olemassa! T\u00e4m\u00e4 ei tarkoita sit\u00e4, ett\u00e4 olisin ep\u00e4illyt kohteiden olemassaoloa etuk\u00e4teen, vaan sit\u00e4, ett\u00e4 suora kokemus kyseisist\u00e4 kohteista in situ<\/em>, alkuper\u00e4isess\u00e4 paikassa, yhdistettyn\u00e4 annettuun tutkimustietoon ja laajempaan historialliseen kuvaan l\u00e4isk\u00e4si ik\u00e4\u00e4n kuin kohteisiin liittyvien opinkappaleiden kylkiin “hyv\u00e4ksytty”-leimat \u2013 menneisyyden huudot alkoivat todellakin kuulua! Sain samalla todeta: osa historiallisesta ymm\u00e4rryksest\u00e4 syntyy hyvinkin konkreettisten asioiden \u00e4\u00e4rell\u00e4.<\/p>\n

Ent\u00e4 miten tulisi suhtautua sellaisten opinkappaleiden sis\u00e4lt\u00f6ihin, jotka ovat saavutettavissa vain ja ainoastaan ep\u00e4suorasti? Bertrand Russell<\/a> on esitt\u00e4nyt v\u00e4lillist\u00e4 tietoa koskevan vaikutusvaltaisen teorian: “Siit\u00e4 huolimatta, ett\u00e4 voimme tuntea vain totuuksia, jotka kokonaan koostuvat tutuiksi kokemistamme termeist\u00e4, voimme kuitenkin kuvauksesta saavuttaa tietoa esineist\u00e4, joita emme ole koskaan kokeneet. Ottaen huomioon v\u00e4litt\u00f6m\u00e4n kokemuksemme perin ahtaan alueen t\u00e4m\u00e4 tulos on elint\u00e4rke\u00e4[.]” (Filosofian ongelmat<\/em>, suom. Pellervo Oksala.) Russellin esitt\u00e4mi\u00e4 “kuvauksia” ovat siis kaikki suoraan kokemukseen perustuvat ep\u00e4suorat l\u00e4hteet, kuten esimerkiksi Freudin antama selonteko h\u00e4nen Akropolis-kokemuksestaan. “Kuvauksiin” kuuluu l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti my\u00f6s kaikki historiaa koskeva aineisto.<\/p>\n

Russellin “kuvaus” on ongelmallinen ja kiistanalainen teoria. Olettakaamme “kuvaus” t\u00e4ss\u00e4 kohtaa mahdolliseksi. Historiaan liittyv\u00e4 tieto olisi t\u00e4ll\u00f6in mahdollista ep\u00e4suorien l\u00e4hteiden avulla, kunhan n\u00e4iden perusteet ovat suorassa kokemuksessa. Er\u00e4\u00e4ksi keskeiseksi ongelmaksi nousee seuraava: kykeneek\u00f6 jonkin kohteen v\u00e4lit\u00f6n kokija v\u00e4litt\u00e4m\u00e4\u00e4n t\u00e4t\u00e4 kohdetta koskevan tiedon totuudenmukaisesti, puolueettomasti ja ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4sti? T\u00e4m\u00e4 on vaikeaa ja haasteellista, jonka johdosta historiaa koskeviin “kuvauksiin” olisi hyv\u00e4 saada v\u00e4hint\u00e4\u00e4nkin moni\u00e4\u00e4ninen n\u00e4k\u00f6kulma ja kriittinen l\u00e4hestymistapa.<\/p>\n

Olettakaamme “kuvaus” nyt hyv\u00e4ksytt\u00e4v\u00e4ksi teoriaksi ep\u00e4suorasta tiedosta. On kysytt\u00e4v\u00e4 miten “kuvauksista” saadaan laajempia menneit\u00e4 aikoja koskevia kokonaisuuksia. Toinen opintomatka, Crossing borders. The transmission of religious texts and the migration of scholars in late medieval<\/em> and early modern Europe <\/em>-kurssi, keskittyi tiedon ja ajatusten levi\u00e4miseen Euroopan historiassa. Budapest tarjosi kurssille puitteet. Er\u00e4\u00e4n\u00e4 kohokohtana oli p\u00e4\u00e4sy satumaiseen Unkarin kansalliskirjastoon, joka sijaitsee hulppeassa Budan linnassa<\/p>\n

\"River_Beatrice_(ship,_2007)_005\"<\/a>

Budan linna. By Cristian Bortes – Flickr: Budapest, CC BY 2.0, https:\/\/commons.wikimedia.org\/w\/index.php?curid=19516148<\/p><\/div>\n

Tonavan varrella. Kirjasto sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 valtavan m\u00e4\u00e4r\u00e4n unkarilaista ja muuta eurooppalaista aineistoa, erityisen paljon historiaa koskevia “kuvauksia”: karttoja ja kuninkaita, sotia ja sukupuita, tapaturmia ja tautiaaltoja. N\u00e4iden “kuvausten” kautta p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n l\u00e4heisempiin kosketuksiin historian tapahtumien kanssa, jonka my\u00f6t\u00e4 historia alkaa ik\u00e4\u00e4n kuin ilmaista itse\u00e4\u00e4n yksityiskohtaisemmin \u2013 huudot menneest\u00e4 alkavat taas kuulua, t\u00e4ll\u00e4 kertaa toisen reitin kautta! T\u00e4llainen menneiden aikojen henkiin her\u00e4\u00e4minen mahdollistuu “kuvausten” avulla, jotka ovat t\u00e4ss\u00e4 tapauksessa in deposito<\/em>, talletettuna ja s\u00e4il\u00f6ss\u00e4. S\u00e4il\u00f6ttyn\u00e4 oleminen mahdollistaa “kuvausten” siirtymisen sukupolvelta toiselle ja niiden vaalimisen ja tutkimisen.<\/p>\n

Opintomatkojen antaman keskeisen annin voisi kiteytt\u00e4\u00e4 edellisen perusteella seuraavasti. Koen saaneeni valaisevan kuvan siit\u00e4, miten historiallista tiet\u00e4myst\u00e4 ja ymm\u00e4rryst\u00e4 rakennetaan in situ <\/em>ja in deposito<\/em>. Paikan p\u00e4\u00e4lt\u00e4 ja s\u00e4il\u00f6st\u00e4 saadaan n\u00e4kymi\u00e4 menneeseen, olkoon n\u00e4m\u00e4 n\u00e4kym\u00e4t sitten kirkkaita ja selvi\u00e4 tai h\u00e4m\u00e4r\u00e4mpi\u00e4 ja vihjailevampia. N\u00e4kym\u00e4t ovat meille tietysti jo itsess\u00e4\u00e4n arvokkaita mutta usein my\u00f6s hy\u00f6dyllisi\u00e4 ja ihmisymm\u00e4rryst\u00e4mme lis\u00e4\u00e4vi\u00e4.<\/p>\n

Visa Helenius<\/p>\n

Kirjoittaja tutkii filosofiassa riitt\u00e4v\u00e4n perusteen periaatetta \u00e0 la <\/em>Leibniz et alii <\/em>ja latinalaisessa filologiassa Lucretiuksen De rerum naturaa<\/em>.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Historiallisen ymm\u00e4rryksen rakentuminen ei ole ollut itselleni t\u00e4ysin selv\u00e4 asia. T\u00e4m\u00e4n johdosta oli valaisevaa p\u00e4\u00e4st\u00e4 kahdelle monitieteiselle opintomatkalle, joissa perehdyttiin tarkemmin my\u00f6s historiaa koskevien k\u00e4sitysten muodostumiseen ja muodostamiseen. N\u00e4m\u00e4 matkat her\u00e4ttiv\u00e4t lopulta monenlaisia ajatuksia, joiden satoa k\u00e4yn l\u00e4pi t\u00e4ss\u00e4 kirjoituksessa. … Continue reading →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":127,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-98","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/98","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/wp-json\/wp\/v2\/users\/127"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=98"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/98\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":105,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/98\/revisions\/105"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=98"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=98"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/tucemems\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=98"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}