{"id":108,"date":"2019-12-11T07:58:41","date_gmt":"2019-12-11T07:58:41","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku1800\/?p=108"},"modified":"2019-12-11T07:58:45","modified_gmt":"2019-12-11T07:58:45","slug":"turun-vesilaitosmuseo-vesikysymys-ratkeaa-1800-1900-lukujen-taitteessa-turkuun-viemariverkosto-ja-vesijohtolaitos","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku1800\/2019\/12\/11\/turun-vesilaitosmuseo-vesikysymys-ratkeaa-1800-1900-lukujen-taitteessa-turkuun-viemariverkosto-ja-vesijohtolaitos\/","title":{"rendered":"Turun vesilaitosmuseo: \u201dVesikysymys\u201d ratkeaa 1800\u20131900-lukujen taitteessa. Turkuun viem\u00e4riverkosto ja vesijohtolaitos"},"content":{"rendered":"\n

<\/h2>\n\n\n\n

Posted on 31.3.2017<\/a> by Saara Penttinen<\/a><\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Turun vesilaitosmuseon perusn\u00e4yttely kertoo Turun kaupungin vesihuollon kehityksest\u00e4 ja juomaveden tuottamisesta. Turun alueen ensimm\u00e4inen vesilaitos valmistui Kaarningolle 1900-luvun alussa. Siihen saakka kaupungin asukkaat saivat juomavetens\u00e4 omista tai kaupungin hoitamista yleisist\u00e4 kaivoista. Vett\u00e4 saatiin my\u00f6s l\u00e4hteist\u00e4 kaupungin alueelta ja ulkopuolelta (mm. Skanssin ja Kupittaan l\u00e4hteet, joista vett\u00e4 johdettiin puisia kouruja pitkin yleisiin kaivoihin). Kaivoveden saanti riippui s\u00e4\u00e4olosuhteista, kuivina vuosina kaivot saattoivat kuivua, jolloin niit\u00e4 jouduttiin syvent\u00e4m\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n

Vesipulan lis\u00e4ksi Turun vesihuollon ongelmana oli yleisten kaivojen veden huono laatu. Kaivot ja puiset vesijohdot olivat alttiina liikavesille. Koska viem\u00e4reit\u00e4 ei ollut, j\u00e4tteet heitettiin Aurajokeen, avo-ojiin tai kadulle. Lika ja ulosteet p\u00e4\u00e4siv\u00e4t valumaan kaivoihin saastuttaen juoma- ja talousveden. Kaivojen likainen vesi saattoi levitt\u00e4\u00e4 tauteja, kuten punatautia, keltatautia ja lavantautia.<\/p>\n\n\n\n

Koska Turussa ei ollut laboratoriota, vesin\u00e4ytteet l\u00e4hetettiin aluksi Helsinkiin tai Tukholmaan tarkastettavaksi. 1800-luvun lopulla veden laatua tutki Turun kemiallinen ja siementarkistusasema, joka sijaitsi nykyisen Samppalinnan paviljongin ja Turun kaupungin teatterin v\u00e4liss\u00e4. Tutkimustulosten mukaan tilanne oli kehno: 20:n tutkitun kaivon vedest\u00e4 vain 6:ssa oli riitt\u00e4v\u00e4n hyv\u00e4laatuista vett\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Ensimm\u00e4iset yritykset ratkaista modernilla tavalla vesihuolto Turussa tehtiin 1800-luvun alussa. Tuolloin ehdotettiin, ett\u00e4 Skanssin l\u00e4hteest\u00e4 johdettaisiin vett\u00e4 Turun keskustaan. Erilaisia ehdotuksia tehtiin koko 1800-luvun ajan. 1870-luvun kunnallislaissa ja terveydenhoitoasetuksessa kuntien ja kaupunkien, my\u00f6s Turun, teht\u00e4v\u00e4ksi tuli ratkaista vesihuolto kaupungissa hyv\u00e4n yleisen terveyden kannalta riitt\u00e4v\u00e4ll\u00e4 tavalla.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Vuonna 1881 perustettu Turun terveydenhoitolautakunta teki heti toimintansa aluksi ehdotuksen rakentaa Turkuun moderni vesilaitos. Valtuusto otti ehdotuksen k\u00e4sittelyyn ja ryhtyi selvitt\u00e4m\u00e4\u00e4n, miten vesihuolto kaupungissa ratkaistaisiin. Ulkopuolinen asiantuntija, Robert Huber, joka oli suunnitellut my\u00f6s Helsingin vesilaitoksen, ehdotti kaupungille, ett\u00e4 vett\u00e4 oli saatavissa riitt\u00e4v\u00e4sti ainoastaan Halistenkosken yl\u00e4puolelta. Aurajoen veden maine oli kuitenkin huono tavallisen kansan mieless\u00e4, joten valtuusto ei hyv\u00e4ksynyt Huberin ehdotusta, vaan palkkasi uudeksi asiantuntijaksi saksalaisen Albert Thiemin. Thiem ehdotti, ett\u00e4 Turkuun perustettaisiin pohjavesilaitos, joka pumppaisi vett\u00e4 h\u00f6yryvoiman avulla Kaarningolta Turkuun. Kaupunginvaltuusto hyv\u00e4ksyi vesilaitoksen rakentamisen Thiemin suunnittelemalla tavalla 24.11.1898. Kaarningon vesilaitos aloitti toimintansa vuonna 1903. Asiasta uutisoitiin n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4sti paikallislehdiss\u00e4, mutta my\u00f6s Turun ulkopuolella. Viem\u00e4riverkoston rakentaminen Turkuun oli aloitettu 1800-luvun lopulla.<\/p>\n\n\n\n

Vuosina 1902\u20131903 kaupungin katujen alle upotettiin 24 kilometri\u00e4 valurautaista vesijohtoputkea. Aluksi verkosto ulottui vain kaupungin ruutukaava-alueelle, mutta vuosikymmenten my\u00f6t\u00e4 verkosto laajeni kattamaan my\u00f6s esikaupunkialueet.
Verkostoon liittyminen oli 1900-luvun alussa kallista ja vain harvoilla turkulaisilla oli varaa hankkia vesijohto kotiin. Kaupungin toivomus kuitenkin oli, ett\u00e4 kaikilla olisi mahdollisuus k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 juomaveten\u00e4 vesilaitoksen tuottamaa vett\u00e4 kaivoveden sijaan. T\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 kaupungille rakennettiin vapaaposteja, joista vett\u00e4 sai aluksi hakea maksutta. V\u00e4hitellen osa vapaaposteista muutettiin maksullisiksi vesiposteiksi.<\/p>\n\n\n\n

\/Turun vesilaitosmuseo<\/a><\/p>\n\n\n\n

Kuva 1: http:\/\/turunseutusanomat.fi\/2016\/03\/turun-vesilaitosmuseo-esittelee-turkulaisen-juomaveden-tarinan\/<\/p>\n\n\n\n

Kuva 2: http:\/\/kaponieeri.blogspot.fi\/2012\/09\/turun-vesilaitosmuseo.html <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Posted on 31.3.2017 by Saara Penttinen Turun vesilaitosmuseon perusn\u00e4yttely kertoo Turun kaupungin vesihuollon kehityksest\u00e4 ja juomaveden tuottamisesta. Turun alueen ensimm\u00e4inen vesilaitos valmistui Kaarningolle 1900-luvun alussa. Siihen saakka kaupungin asukkaat saivat juomavetens\u00e4 omista tai kaupungin hoitamista yleisist\u00e4 kaivoista. Vett\u00e4 saatiin my\u00f6s l\u00e4hteist\u00e4 kaupungin alueelta ja ulkopuolelta (mm. Skanssin ja Kupittaan l\u00e4hteet, joista vett\u00e4 johdettiin puisia kouruja pitkin yleisiin kaivoihin)…. <\/p>\n

Read More<\/a><\/div>\n","protected":false},"author":3371,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-108","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku1800\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/108","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku1800\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku1800\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku1800\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3371"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku1800\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=108"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku1800\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/108\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":111,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku1800\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/108\/revisions\/111"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku1800\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=108"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku1800\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=108"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku1800\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=108"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}