{"id":146,"date":"2022-07-11T14:07:17","date_gmt":"2022-07-11T14:07:17","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku1800\/?p=146"},"modified":"2024-04-19T06:07:01","modified_gmt":"2024-04-19T06:07:01","slug":"tennista-auringossa-ja-sateessa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku1800\/2022\/07\/11\/tennista-auringossa-ja-sateessa\/","title":{"rendered":"Tennist\u00e4 auringossa ja sateessa"},"content":{"rendered":"\n

Lokakuun ensimm\u00e4isen\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 vuonna 1893 uteliasta yleis\u00f6\u00e4 ker\u00e4\u00e4ntyi Turun uuteen urheilupuistoon, jota kutsuttiin viel\u00e4 tuossa vaiheessa Samppalinnan kent\u00e4ksi. Aikansa suosikkilajeille omistettu kentt\u00e4 otettiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n \u00c5bo Idrottsv\u00e4nner\/Turun urheiluyst\u00e4v\u00e4t -seuran j\u00e4rjest\u00e4mill\u00e4 kilpailuilla. Ohjelmassa oli py\u00f6r\u00e4kisoja, ja niiden v\u00e4liss\u00e4 pelattiin Suomen ensimm\u00e4inen tennisturnaus. Jokainen katsoja piti esill\u00e4 p\u00e4\u00e4sylippua mahdollisesti yleis\u00f6n joukossa kulkevia tarkastajia varten. Jatkuva vesisade kastoi niin katsojat kuin p\u00e4\u00e4syliput, mutta tapahtuman j\u00e4rjest\u00e4mist\u00e4 se ei est\u00e4nyt. 

Py\u00f6r\u00e4ily ja tennis olivat 1890-luvulla trendikk\u00e4it\u00e4 urheilulajeja, jotka her\u00e4ttiv\u00e4t varmasti katsojien kiinnostuksen. 1870-luvulla kehittynyt tennis oli rantautunut Suomeen jo seuraavalla vuosikymmenell\u00e4, siit\u00e4 k\u00e4ytettiin englanninkielist\u00e4 nime\u00e4 lawn tennis<\/em>.  Pelist\u00e4 oli tullut nopeasti hyvin suosittu. David Berryn teos Tennis – radikaali historia <\/em>(Vastapaino 2021) selitt\u00e4\u00e4 pelin merkityst\u00e4 paitsi ajanvietteen\u00e4 my\u00f6s yhteiskuntaa muuttaneena toimintana. Tenniskentill\u00e4 naisten merkitys oli l\u00e4hes yht\u00e4 suuri kuin miesten ja sekanelinpeliss\u00e4 he olivat jopa samaan aikaan kent\u00e4ll\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

Elitistisest\u00e4 maineestaan huolimatta tennis tarjosi porvaristolle mahdollisuuden harrastaa aatelisten ja jopa kuninkaallisten rinnalla. Tenniskent\u00e4ll\u00e4 kohdattiin samanarvoisia lajin harrastajia, joita ei arvioitu vain heid\u00e4n yhteiskunnallisen asemansa kannalta – kunhan pelaaja kuului v\u00e4hint\u00e4\u00e4n ylemp\u00e4\u00e4n keskiluokkaan. 1900-luvun puolella my\u00f6s ty\u00f6v\u00e4est\u00f6 alkoi harrastaa lajia.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Pojat urheilupuiston tenniskent\u00e4ll\u00e4. Turun museokeskus \/ Jussi Ronkainen \/ Finna.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Moderni tennis oli syntynyt 1870-luvulla ja pian palloa ly\u00f6tiin ymp\u00e4ri maailmaa mahdollsimman tarkasti ajetuilla ruohokentill\u00e4. Turussa lokakuun 1893 alussa kentt\u00e4 oli ainakin m\u00e4rk\u00e4, mutta pelaamista se ei est\u00e4nyt. Vaikeissa olosuhteissa miesten sarjan voitti varatuomari Rosenlew ja naisten puolella H. Stahl. <\/p>\n\n\n\n

Rosenlewin perheess\u00e4 harrastettiin tennist\u00e4 jo 1800-luvun lopulla. Pojista (Fredrik) Walter oli suorittanut oikeustutkinnon  vuonna 1892. H\u00e4n ei ollut viel\u00e4 seuraavana vuonna varatuomari, joten uutinen saattoi hieman ennakoida kaivattua titteli\u00e4. Pikkuveli Conrad tunnettiin my\u00f6s tenniksen yst\u00e4v\u00e4n\u00e4, mutta h\u00e4n oli turnauksen aikana vasta 18-vuotias. Sahateollisuuden ja muun yritt\u00e4misen my\u00f6t\u00e4 syntyneet kiinte\u00e4t yhteydet Englantiin vaikuttivat todenn\u00e4k\u00f6isesti Rosenlewien tennisinnostukseen.<\/p>\n\n\n\n

Kuten niin urheilun historiassa, naisten aktiivisuudesta on j\u00e4\u00e4nyt v\u00e4hemm\u00e4n l\u00e4hteit\u00e4. Kuka oli H. Stahl? Ketk\u00e4 muut osallistuivat naisten sarjaan? David Berryn mukaan tenniskent\u00e4t olivat v\u00e4yli\u00e4 emansipaatioon ja yleens\u00e4kin yksi ensimm\u00e4isist\u00e4 julkisista tiloista, joissa naiset saivat toimia muutenkin kuin miestens\u00e4 puolisoina. Suomenkin osalta t\u00e4t\u00e4 ilmi\u00f6t\u00e4 voisi tutkia.<\/p>\n\n\n\n

Urheilupuiston ensimm\u00e4iset kent\u00e4t olivat lajin nimenkin mukaisesti ruohoa, vaikka lokakuun sateessa vuonna 1893 kenttien pinta saattoi j\u00e4\u00e4d\u00e4 arvailujen varaan. Englantilainen tennis oli nimenomaan nurmella pelattu laji. 1800-luvun lopussa Etel\u00e4-Ranskassa alettiin tehd\u00e4 kentti\u00e4, joiden pinta olikin tiilimurskeen, keraamien ja kivien sekoitusta. Rivieran hellett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 massakent\u00e4ksi kutsuttu alusta kesti paremmin. Turun urheilupuiston kent\u00e4tkin vaihtuivat melko pian punahehkuiseksi massaksi.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4n\u00e4 kes\u00e4n\u00e4 n\u00e4it\u00e4 massakentti\u00e4 ja pelivuoroihin liittyv\u00e4\u00e4 niiden hoitoa voi viel\u00e4 kokeilla ennen kuin kent\u00e4t uusitaan.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Tennist\u00e4 Naantalissa. Museovirasto, Historian kuvakokoelma \/ Finna<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Massakent\u00e4lle p\u00e4\u00e4see pelaamaan\u00a0 my\u00f6s Naantalissa, jonka kirkkopuisto on Varsinais-Suomen toinen klassinen tenniskeskus. Siell\u00e4kin pelattiin jo 1800-luvun lopulla, kun kylpyl\u00e4- ja tenniskausi alkoivat samaan aikaan.<\/p>\n\n\n\n

Kirjallisuutta<\/p>\n\n\n\n

Berry, David. Tennis – radikaali historia<\/em>. Tampere. Vastapaino 2021.
Kanerva, Juha ja Vesa Tikander.\u00a0Urheilulajien synty<\/em>. Helsinki: Teos, 2012.
Sandelin, Benedict. Ett borgerskapets projekt: \u00c5bo I<\/em>drottsv\u00e4nner\u00a0och\u00a0Idrottsparken\u00a01890\u20131910. Historisk Tidskrift f\u00f6r Finland <\/em>4\/1997, 493-536.<\/p>\n\n\n\n

\/ Janne Tunturi<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Lokakuun ensimm\u00e4isen\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 vuonna 1893 uteliasta yleis\u00f6\u00e4 ker\u00e4\u00e4ntyi Turun uuteen urheilupuistoon, jota kutsuttiin viel\u00e4 tuossa vaiheessa Samppalinnan kent\u00e4ksi. Aikansa suosikkilajeille omistettu kentt\u00e4 otettiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n \u00c5bo Idrottsv\u00e4nner\/Turun urheiluyst\u00e4v\u00e4t -seuran j\u00e4rjest\u00e4mill\u00e4 kilpailuilla. Ohjelmassa oli py\u00f6r\u00e4kisoja, ja niiden v\u00e4liss\u00e4 pelattiin Suomen ensimm\u00e4inen tennisturnaus. Jokainen katsoja piti esill\u00e4 p\u00e4\u00e4sylippua mahdollisesti yleis\u00f6n joukossa kulkevia tarkastajia varten. Jatkuva vesisade kastoi niin katsojat… <\/p>\n

Read More<\/a><\/div>\n","protected":false},"author":3371,"featured_media":151,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-146","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-uncategorized"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku1800\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/146","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku1800\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku1800\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku1800\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3371"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku1800\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=146"}],"version-history":[{"count":11,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku1800\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/146\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":168,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku1800\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/146\/revisions\/168"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku1800\/wp-json\/wp\/v2\/media\/151"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku1800\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=146"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku1800\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=146"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku1800\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=146"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}