{"id":1,"date":"2025-09-01T13:33:00","date_gmt":"2025-09-01T10:33:00","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/800tarinaa\/?p=1"},"modified":"2025-10-23T11:12:10","modified_gmt":"2025-10-23T08:12:10","slug":"engel-turussa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/2025\/09\/01\/engel-turussa\/","title":{"rendered":"Engel Turussa 1814"},"content":{"rendered":"
\"\"
N\u00e4kym\u00e4 Suurtorilta Ison Kirkkokadun p\u00e4\u00e4h\u00e4n, kohti tuomiokirkkoa. Carl Ludvig Engel, 1814. Kuva: Kansalliskirjasto.<\/figcaption><\/figure>\n

Berliinil\u00e4issyntyinen arkkitehti Carl Ludvig Engel seisoi ikkunan \u00e4\u00e4rell\u00e4 Brinkkalan talossa, Suurtorin laidalla, katsoi kohti tuomiokirkkoa ja tarttui kyn\u00e4\u00e4ns\u00e4. H\u00e4n taltioi n\u00e4kym\u00e4n siihen Turkuun, joka kolmetoista vuotta my\u00f6hemmin tuhoutuisi ennenn\u00e4kem\u00e4tt\u00f6m\u00e4ss\u00e4 suurpalossa.<\/p>\n

Engel oli vuodesta 1809 l\u00e4htien ty\u00f6skennellyt Tallinnassa, jossa h\u00e4n oli todenn\u00e4k\u00f6isesti tavannut Suomen silloisen kenraalikuvern\u00f6\u00f6rin Fabian Steinheilin. Yhteisiss\u00e4 keskusteluissa pohdittiin Engelin ty\u00f6mahdollisuuksia Suomessa, ja niin huhtikuussa 1814 nuori arkkitehti oli jo matkalla Turkuun. Teht\u00e4v\u00e4ksi tuli sokeritehtaan rakennus, joka sijaitsi kohdassa L\u00e4ntinen Rantakatu 7. Vierailu osoittautui merkitt\u00e4v\u00e4ksi, sill\u00e4 juuri t\u00e4ll\u00e4 matkallaan Engel tapasi fysiikan professori Gustaf Gabriel H\u00e4llstr\u00f6min, joka ajoi voimakkaasti t\u00e4htitornin rakentamista Turkuun, nousevan tieteenalan tarpeisiin. Engel innostui siin\u00e4 m\u00e4\u00e4rin, ett\u00e4 teki piirustukset ja rakennusprojekti k\u00e4ynnistyi muutamaa vuotta my\u00f6hemmin.<\/p>\n

Brinkkalan talon ikkunasta Engel tallensi ainutlaatuisen n\u00e4kym\u00e4n Turun vanhasta keskustasta. Etualalla on tori, jossa tehd\u00e4\u00e4n korjaust\u00f6it\u00e4. Varakkaan herran vaunut ajavat torille samalla, kun kadun kulmassa kerj\u00e4t\u00e4\u00e4n almua. Ven\u00e4l\u00e4isten sotilaiden vartio n\u00e4kyy oikealla. Tuomiokirkolle johtaa Iso Kirkkokatu, jonka p\u00e4\u00e4ss\u00e4 oikealla asui kirjanpainaja Frenckell. Nuohooja ahertaa korkealla talon katolla \u2013 t\u00e4rke\u00e4ss\u00e4 teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4, sill\u00e4 puurakenteisessa kaupungissa nokisavuja ei saanut p\u00f6ll\u00e4ht\u00e4\u00e4 talojen piipuista. Kadunkulmassa oikealla n\u00e4kyy kaupungin ruiskuhuone, jossa s\u00e4ilytettiin nahkaletkullista paloruiskua. Takana kohoaa komea tuomiokirkko siin\u00e4 asussa kuin se oli ennen vuoden 1827 suurpaloa. Kultainen kukko, tuuliviiri, py\u00f6rii tornin huipulla. Kun kaupunki paloi, tuuliviiri l\u00f6ytyi seuraavana aamuna maasta tuhkan ja muun paloj\u00e4tteen seasta.<\/p>\n

Kuvaa piirt\u00e4ess\u00e4\u00e4n, vuonna 1814, Engel ei voinut aavistaa, ett\u00e4 h\u00e4n palaisi Turkuun sen j\u00e4lkeen, kun t\u00e4m\u00e4 vanha keskusta olisi tuhoutunut, ja piirt\u00e4isi kaupungille uuden asemakaavan.<\/p>\n

Hannu Salmi<\/p>\n

L\u00e4hteet:<\/strong><\/p>\n

Dahlstr\u00f6m, Svante: Turun kaupungin entisajan arkkitehdit. Uusi Aura<\/em> 6.12.1930.<\/p>\n

Rancken, A. W.:\u00a0 Carl Ludvig Engel. Finsk Tidksrift<\/em> 6\/1938, 53\u201359.<\/p>\n

Salmi, Hannu: Tunteiden palo. Turku liekeiss\u00e4 1827<\/em>. Otava, Helsinki 2022.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Berliinil\u00e4issyntyinen arkkitehti Carl Ludvig Engel seisoi ikkunan \u00e4\u00e4rell\u00e4 Brinkkalan talossa, Suurtorin laidalla, katsoi kohti tuomiokirkkoa ja tarttui kyn\u00e4\u00e4ns\u00e4. H\u00e4n taltioi n\u00e4kym\u00e4n siihen Turkuun, joka kolmetoista vuotta my\u00f6hemmin tuhoutuisi ennenn\u00e4kem\u00e4tt\u00f6m\u00e4ss\u00e4 suurpalossa. Engel oli vuodesta 1809 l\u00e4htien ty\u00f6skennellyt Tallinnassa, jossa h\u00e4n oli todenn\u00e4k\u00f6isesti tavannut Suomen silloisen kenraalikuvern\u00f6\u00f6rin Fabian Steinheilin. Yhteisiss\u00e4 keskusteluissa pohdittiin Engelin ty\u00f6mahdollisuuksia Suomessa, ja niin … Jatka lukemista Engel Turussa 1814<\/span> →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":29,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[82,4],"class_list":["post-1","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-1800-luku","tag-engel-carl-ludvig","tag-suurtori"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/users\/29"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":22,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1\/revisions\/22"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}