{"id":1003,"date":"2026-11-09T09:00:00","date_gmt":"2026-11-09T07:00:00","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/?p=1003"},"modified":"2026-11-05T11:20:29","modified_gmt":"2026-11-05T09:20:29","slug":"juomavetta-aurajoesta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/2026\/11\/09\/juomavetta-aurajoesta\/","title":{"rendered":"Juomavett\u00e4 Aurajoesta"},"content":{"rendered":"\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Syksyll\u00e4 1922 Halistenkosken Nummen puoleisella rannalla ahkeroitiin rakennust\u00f6iss\u00e4. Rakenteilla oli Turun kaupungin uusi vesilaitos, jonka olisi m\u00e4\u00e4r\u00e4 puhdistaa Aurajoen vett\u00e4 kaupunkilaisten tarpeisiin. Vuonna 1903 toimintansa aloittanut, pohjavett\u00e4 pumppaava Kaarningon vesijohtolaitos oli j\u00e4\u00e4nyt pieneksi.<\/p>\n\n\n<div class=\"wp-block-image\">\n<figure class=\"alignleft size-full\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"994\" height=\"712\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-content\/uploads\/sites\/721\/2026\/11\/lehto_juomavettaaurajoesta_kuva_1.jpg\" alt=\"Mustavalkoinen, ilmasta k\u00e4sin otettu valokuva. Kuvassa on tie, jonka molemmin puolin on rakennuksia. Taka-alalla Aurajoki ja joen toisella rannalla peltoja.\" class=\"wp-image-1004\" srcset=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-content\/uploads\/sites\/721\/2026\/11\/lehto_juomavettaaurajoesta_kuva_1.jpg 994w, https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-content\/uploads\/sites\/721\/2026\/11\/lehto_juomavettaaurajoesta_kuva_1-300x215.jpg 300w, https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-content\/uploads\/sites\/721\/2026\/11\/lehto_juomavettaaurajoesta_kuva_1-768x550.jpg 768w\" sizes=\"auto, (max-width: 994px) 100vw, 994px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\">Halisten vesilaitosalue kuvattuna 1950-luvulla. Kuvasta puuttuvat monet nykyisin alueelle ominaiset piirteet, kuten 1982 valmistunut autotiesilta ja TYS:in Haliskyl\u00e4. Turun vesilaitosmuseon valokuvakokoelma.<\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Vesilaitoksen perustamista Halisiin oli ehdotettu ensimm\u00e4isen kerran vuonna 1889. Helsingin vesilaitosta perustamassa olleen insin\u00f6\u00f6ri Robert Huberin mukaan alueen ainoa pitk\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4 riitt\u00e4v\u00e4 raakavesil\u00e4hde oli Aurajoki. Idea ei kuitenkaan saanut suosiota. Jokivett\u00e4 ei saatu kemiallisissa kokeissa puhdistettua riitt\u00e4v\u00e4n kirkkaaksi. T\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi l\u00e4hdeveden uskottiin olevan puhtainta mahdollista vett\u00e4. Sill\u00e4 n\u00e4htiin my\u00f6s olevan parantavia vaikutuksia.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Kaarningon pohjaveden riitt\u00e4vyydest\u00e4 huolestuttiin 1910-luvun alkupuolella. Alun perin suunnitteilla oli uusi pohjavesilaitos Maariaan, mutta hankkeen korkean hinnan ja hitauden vuoksi uusi vesilaitos p\u00e4\u00e4dyttiin lopulta rakentamaan Halisiin. Turkulaisten suhtautuminen Aurajoen veden puhdistamiseen oli aluksi ep\u00e4ilev\u00e4inen. Turun Sanomat kirjoitti 14. kes\u00e4kuuta 1921 jokiveden olevan \u201dpeloittawa tuttavuus\u201d, tosin rauhoitellen heti seuraavaksi lukijoita sill\u00e4, ett\u00e4 \u201dsellaisenaan sit\u00e4 ei meille aiota tarjota\u201d.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Halisten vesilaitos otettiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n 28. huhtikuuta 1923. Laitoksen p\u00e4\u00e4rakennus oli kolmikerroksinen, valkoiseksi rapattu, jugend-tyylinen rakennus. Pohjakerroksessa sijaitsivat vedenpuhdistusaltaat, keskikerroksessa laboratorio ja kemikalointiosasto sek\u00e4 vintill\u00e4 kemikaalivarasto. P\u00e4\u00e4rakennusta vastap\u00e4\u00e4t\u00e4 sijaitsi ty\u00f6ntekij\u00f6iden asuinrakennus, alueen ensimm\u00e4inen kerrostalo. Tarkoituksena oli, ett\u00e4 koko vesilaitoksen henkil\u00f6kunta voisi asua ty\u00f6paikkansa vieress\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Vesilaitosta laajennettiin useita kertoja seuraavina vuosikymmenin\u00e4. Ensimm\u00e4inen laajennus tehtiin jo vuonna 1930. Kaupunkilaisten valituksiin veden hajusta ja mausta pyrittiin reagoimaan laajentamalla saostusosastoa. Turkulaisten vedentarpeen kasvaessa vuonna 1923 k\u00e4ytt\u00f6\u00f6notettu laitos j\u00e4i kuitenkin lopulta pieneksi. Vesilaitoksen punatiilinen uudisrakennus valmistui vuonna 1954 vanhan rakennuksen viereen. Sen valmistumisen my\u00f6t\u00e4 suurin osa toiminnoista siirtyi uuteen rakennukseen ja vanhat vedenpuhdistusaltaat yhdistettiin osaksi uuden laitoksen allaskokonaisuutta. Laitoksen kasvaessa kasvoi my\u00f6s henkil\u00f6kunnan m\u00e4\u00e4r\u00e4, eiv\u00e4tk\u00e4 kaikki ty\u00f6ntekij\u00e4t mahtuneet en\u00e4\u00e4 heille rakennettuun pienkerrostaloon.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">T\u00e4m\u00e4n blogijulkaisun kirjoitushetkell\u00e4 Halisten vesilaitosalue on j\u00e4lleen muutoksessa. Halisten vesilaitoskokonaisuus j\u00e4i varavesilaitokseksi vuonna 2013, kun Turussa siirryttiin Aurajoen vedest\u00e4 Virttankankaan tekopohjaveteen. Jugendaikaisen vanhuksen ja jo parhaat p\u00e4iv\u00e4ns\u00e4 n\u00e4hneen punatiilisen puhdistamon viereen on kohoamassa kolmas vesilaitos toimittamaan varavesilaitoksen virkaa. Halisten ensimm\u00e4isess\u00e4 vesilaitosrakennuksessa palvelee t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 Turun vesilaitosmuseo, joka on Suomen ainoa vesihuoltohistoriaa esittelev\u00e4 museo.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Edith Lehto<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>L\u00e4hteet:<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Bonsdorff, Mikko; Winterhalter, Kati: <em>Halisten vesilaitos.<\/em> Rakennushistoriaselvitys. Arkkitehtitoimisto Okulus Oy, 2024.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Stenroos, Marko; Toropainen, Veli-Pekka; Vallin, Jussi: <em>Turkulaisen veden pitk\u00e4 matka Halisten koskelta Turun keskuspuhdistamolle. Turun vesilaitoksen juhlakirja.<\/em> Turun Vesilaitos, Turku 1998.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><em>Turun Sanomat<\/em> 14.6.1921.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Turun vesilaitosmuseon verkkosivut. [https:\/\/www.vesilaitosmuseo.fi\/] (haettu 3.11.2026)<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Syksyll\u00e4 1922 Halistenkosken Nummen puoleisella rannalla ahkeroitiin rakennust\u00f6iss\u00e4. Rakenteilla oli Turun kaupungin uusi vesilaitos, jonka olisi m\u00e4\u00e4r\u00e4 puhdistaa Aurajoen vett\u00e4 kaupunkilaisten tarpeisiin. Vuonna 1903 toimintansa aloittanut, pohjavett\u00e4 pumppaava Kaarningon vesijohtolaitos oli j\u00e4\u00e4nyt pieneksi. Vesilaitoksen perustamista Halisiin oli ehdotettu ensimm\u00e4isen kerran vuonna 1889. Helsingin vesilaitosta perustamassa olleen insin\u00f6\u00f6ri Robert Huberin mukaan alueen ainoa pitk\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4 riitt\u00e4v\u00e4 &hellip; <a href=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/2026\/11\/09\/juomavetta-aurajoesta\/\" class=\"more-link\">Jatka lukemista <span class=\"screen-reader-text\">Juomavett\u00e4 Aurajoesta<\/span> <span class=\"meta-nav\">&rarr;<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":29,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[10],"tags":[480,479,185,477,478],"class_list":["post-1003","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-1900-luku","tag-arjen-historia","tag-halinen","tag-halistenkoski","tag-turun-vesilaitos","tag-vesihuolto"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1003","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/users\/29"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1003"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1003\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1005,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1003\/revisions\/1005"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1003"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1003"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1003"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}