{"id":1021,"date":"2026-11-18T09:00:00","date_gmt":"2026-11-18T07:00:00","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/?p=1021"},"modified":"2026-11-11T19:02:35","modified_gmt":"2026-11-11T17:02:35","slug":"kehruuhuoneen-kohtaloksi-turun-tauti","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/2026\/11\/18\/kehruuhuoneen-kohtaloksi-turun-tauti\/","title":{"rendered":"Kehruuhuoneen kohtaloksi Turun tauti"},"content":{"rendered":"\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Turun tauti. Tuo pel\u00e4tty ja vihattu tauti, jonka viet\u00e4v\u00e4ksi voi kauneinkin rakennus joutua. Turussa monia kulttuurihistoriallisesti merkitt\u00e4vi\u00e4 rakennuksia purettiin vimmalla uudisrakennusten tielt\u00e4 1960- ja 1970-luvuilla. T\u00e4t\u00e4 purkuaaltoa on my\u00f6hemmin kutsuttu Turun taudiksi. Yksi n\u00e4ist\u00e4 menetetyist\u00e4 rakennuksista oli Linnankadun ja Eskelinkadun (ent. Kehruuhuoneenkatu) kulmassa sijainnut kehruuhuone.&nbsp;<\/p>\n\n\n<div class=\"wp-block-image\">\n<figure class=\"alignleft size-large\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1024\" height=\"736\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-content\/uploads\/sites\/721\/2026\/11\/Tiempo_kehruuhuoneen_kohtaloksi_kuva_1-1024x736.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-1022\" srcset=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-content\/uploads\/sites\/721\/2026\/11\/Tiempo_kehruuhuoneen_kohtaloksi_kuva_1-1024x736.jpg 1024w, https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-content\/uploads\/sites\/721\/2026\/11\/Tiempo_kehruuhuoneen_kohtaloksi_kuva_1-300x215.jpg 300w, https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-content\/uploads\/sites\/721\/2026\/11\/Tiempo_kehruuhuoneen_kohtaloksi_kuva_1-768x552.jpg 768w, https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-content\/uploads\/sites\/721\/2026\/11\/Tiempo_kehruuhuoneen_kohtaloksi_kuva_1-1536x1103.jpg 1536w, https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-content\/uploads\/sites\/721\/2026\/11\/Tiempo_kehruuhuoneen_kohtaloksi_kuva_1-2048x1471.jpg 2048w\" sizes=\"auto, (max-width: 1024px) 100vw, 1024px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\">Kuva 1: Turun kehruuhuoneen rakennukset Linnankadulla kuvattuna luultavasti 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa. Kuva: N. Hauvonen, Turun kaupunginmuseo.<\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Kehruuhuone aloitti toimintansa Turussa vuonna 1735 ensimm\u00e4isen\u00e4 Suomessa naisille tarkoitettuna rangaistuslaitoksena. Kuvassa oikealla n\u00e4kyy 1790-luvulla rakennettu kehruuhuone, joka oli kaksikerroksinen vaalea kivitalo. Ahtaus ja tilanpuute olivat ainaisia ongelmia, joten vuonna 1851 kehruuhuoneelle rakennettiin kuvassa vasemmalla n\u00e4kyv\u00e4 koristeellisempi ja isompi rakennus.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Kehruuhuoneen toiminta lopetettiin vuonna 1882, ja jatkossa naisvangit vietiin H\u00e4meenlinnan vankilaan. Kehruuhuoneen uudempi rakennus ei kuitenkaan j\u00e4\u00e4nyt tyhjilleen. Siell\u00e4 toimi v\u00e4liaikaisesti 1880-luvulla Suomen tarkkampujapataljoonan kasarmi sek\u00e4 Raittiusyhdistys Taimi II.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Klassillinen lyseo oli perustettu Turkuun vuonna 1879 ja ensimm\u00e4iset vuotensa se etsi sopivia ja pysyvi\u00e4 tiloja. Vuonna 1883 lyseo muutti kehruuhuoneen tiloihin. Vanha vankila remontoitiin koulutarpeisiin sopivaksi, mutta talo k\u00e4vi nopeasti ahtaaksi rakennetusta lis\u00e4osasta huolimatta. Haaveet tilavammasta koulurakennuksesta syntyiv\u00e4t jo 1800-luvun puolella.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Kehruuhuoneen rakennus sai purkutuomion 1900-luvun alussa, sill\u00e4 sen katsottiin olleen elinkelvoton. 1910-luvulla rakennusta suunniteltiin purettavaksi, mutta toimiin p\u00e4\u00e4stiin lopulta vasta 1960-luvulla. Vuonna 1964 vanhan kehruuhuoneen taakse nousi uusi koulurakennus, jonka k\u00e4ytt\u00f6\u00f6nottoa odotettiin sanomalehtikirjoitusten mukaan innolla:<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><em>Monet [\u2013] ovat viime aikoina pys\u00e4htyneet tai ainakin hiljent\u00e4neet askeleitaan ja ihailleet vaaleana v\u00e4lkkyv\u00e4\u00e4 uutta komeaa koulutaloa: Turun klassillisen lyseon uudisrakennus kuoriutuu telineist\u00e4. Saman pihamaan laidassa kyyh\u00f6tt\u00e4\u00e4 vanha, monen monelle klassikkopolvelle rakas Pinhuusi. Uuden rinnalla se n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ehk\u00e4 r\u00e4nsistyneemm\u00e4lt\u00e4, kuin itse asiassa onkaan.<\/em><\/p>\n\n\n<div class=\"wp-block-image\">\n<figure class=\"alignleft size-large\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1024\" height=\"589\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-content\/uploads\/sites\/721\/2026\/11\/Tiempo_kehruuhuoneen_kohtaloksi_kuva_2-1024x589.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-1023\" srcset=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-content\/uploads\/sites\/721\/2026\/11\/Tiempo_kehruuhuoneen_kohtaloksi_kuva_2-1024x589.jpg 1024w, https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-content\/uploads\/sites\/721\/2026\/11\/Tiempo_kehruuhuoneen_kohtaloksi_kuva_2-300x173.jpg 300w, https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-content\/uploads\/sites\/721\/2026\/11\/Tiempo_kehruuhuoneen_kohtaloksi_kuva_2-768x442.jpg 768w, https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-content\/uploads\/sites\/721\/2026\/11\/Tiempo_kehruuhuoneen_kohtaloksi_kuva_2.jpg 1117w\" sizes=\"auto, (max-width: 1024px) 100vw, 1024px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\">Kuva 2: Turun klassillinen lukio kuvattuna vuonna 1964 Turun Sanomiin. Kuva: Turun Sanomat.<\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Vanhan kehruuhuoneen rakennus lopulta purettiin ja paikalle j\u00e4i asfaltilla p\u00e4\u00e4llystetty parkkipaikka. Klassillinen lyseo toimii samassa vuonna 1964 rakennetussa talossa edelleen. J\u00e4lki\u00e4 vanhasta kehruuhuoneesta ei en\u00e4\u00e4 ole n\u00e4kyviss\u00e4 kuin muutamassa vanhassa valokuvassa.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Nina Tiempo<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>L\u00e4hteet:&nbsp;<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><em>Turun Sanomat<\/em> 15.12.1908, s. 2.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><em>Turun Sanomat<\/em> 16.9.1910, s. 2.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><em>Turun Sanomat<\/em> 4.12.1954, s. 6.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><em>Turun Sanomat<\/em> 17.11.1963, s. 5.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><em>Turun Sanomat<\/em> 21.5.1964, s. 14.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Annola, Johanna: Jumalan huone Turun kehruuhuoneessa. Vankilahistoriaa -blogi. 3.5.2023.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Annola, Johanna: Vankeusmaantieteellinen n\u00e4k\u00f6kulma Turun kehruuhuoneeseen, 1820\u20131825. <em>Kriminologia<\/em>, <em>3<\/em>(1) 2023, 60\u201372.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Turun tauti. Tuo pel\u00e4tty ja vihattu tauti, jonka viet\u00e4v\u00e4ksi voi kauneinkin rakennus joutua. Turussa monia kulttuurihistoriallisesti merkitt\u00e4vi\u00e4 rakennuksia purettiin vimmalla uudisrakennusten tielt\u00e4 1960- ja 1970-luvuilla. T\u00e4t\u00e4 purkuaaltoa on my\u00f6hemmin kutsuttu Turun taudiksi. Yksi n\u00e4ist\u00e4 menetetyist\u00e4 rakennuksista oli Linnankadun ja Eskelinkadun (ent. Kehruuhuoneenkatu) kulmassa sijainnut kehruuhuone.&nbsp; Kehruuhuone aloitti toimintansa Turussa vuonna 1735 ensimm\u00e4isen\u00e4 Suomessa naisille tarkoitettuna &hellip; <a href=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/2026\/11\/18\/kehruuhuoneen-kohtaloksi-turun-tauti\/\" class=\"more-link\">Jatka lukemista <span class=\"screen-reader-text\">Kehruuhuoneen kohtaloksi Turun tauti<\/span> <span class=\"meta-nav\">&rarr;<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":29,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[48,2,10],"tags":[488,490,487,489],"class_list":["post-1021","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-1700-luku","category-1800-luku","category-1900-luku","tag-kehruuhuone","tag-turun-klassillinen-lukio","tag-turun-tauti","tag-uudisrakentaminen"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1021","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/users\/29"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1021"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1021\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1024,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1021\/revisions\/1024"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1021"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1021"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1021"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}