{"id":1029,"date":"2026-11-20T09:00:00","date_gmt":"2026-11-20T07:00:00","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/?p=1029"},"modified":"2026-11-11T20:00:53","modified_gmt":"2026-11-11T18:00:53","slug":"vierailu-turun-kaupungin-historiallisessa-museossa-1891","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/2026\/11\/20\/vierailu-turun-kaupungin-historiallisessa-museossa-1891\/","title":{"rendered":"Vierailu Turun kaupungin historiallisessa museossa 1891"},"content":{"rendered":"\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Lyseolainen Alfons Takolander kertoo L\u00e4nsi-Uudellamaalla Bromarvissa asuville vanhemmilleen ja sisaruksilleen osoittamassaan kirjeess\u00e4 vierailustaan Turun linnassa sijaitsevassa Turun kaupungin historiallisessa museossa sunnuntaina 4. huhtikuuta 1891. Museo oli perustettu vuonna 1881, ja se avattiin yleis\u00f6lle ensimm\u00e4isen kerran tammikuussa 1885. Uusia n\u00e4yttelytiloja oli otettu k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n esilinnassa sen j\u00e4lkeen, kun linnan toiminta vankilana p\u00e4\u00e4ttyi vuonna 1890. Alfons kuvailee museovierailuaan seuraavasti:<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">\u201dViime sunnuntaina k\u00e4vin Linnassa ja vierailin sen historiallisessa museossa; siell\u00e4 oli paljon n\u00e4ht\u00e4v\u00e4\u00e4; se oli silloin auki ja siell\u00e4 oli niin paljon ihmisi\u00e4; sis\u00e4\u00e4np\u00e4\u00e4sy maksoi 25 penni\u00e4, mutta siell\u00e4 oli my\u00f6s paljon n\u00e4ht\u00e4v\u00e4\u00e4; esineet eiv\u00e4t kuitenkaan olleet viel\u00e4 aivan j\u00e4rjestyksess\u00e4, eik\u00e4 siten tiennyt, mik\u00e4 kunkin historiallisen muiston merkitys siell\u00e4 oli, varsinkaan kun niist\u00e4 ei viel\u00e4 ollut mit\u00e4\u00e4n luetteloa sen vuoksi, ettei niit\u00e4 oltu ehditty j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 kunnolla. Mutta kunhan luettelo saadaan laadittua, siell\u00e4 olisi hauska k\u00e4yd\u00e4. Toivon, ettei is\u00e4 ole pahoillaan siit\u00e4, ett\u00e4 se maksoi 25 penni\u00e4, sill\u00e4 siell\u00e4 sai kuitenkin n\u00e4hd\u00e4 paljon sellaista, josta sai tiet\u00e4\u00e4 mit\u00e4 se oli. Kerron siit\u00e4 sitten kes\u00e4ll\u00e4, kun me kaikki tapaamme, mutta haluan nyt kuitenkin mainita muutamia n\u00e4kemi\u00e4ni esineit\u00e4: esim. palan puuta siit\u00e4 ladosta, jossa piispa Henrik saarnasi vuonna 1157, kappaleen niit\u00e4 seteleit\u00e4, joista is\u00e4 on puhunut paroni Walter Ramsayn aikoinaan julkaisseen omistaessaan Taalintehtaan, piispanhiipan (sit\u00e4 vanhaa kolmikolkkasorttia, jollainen my\u00f6s piispa Henrikill\u00e4 oli), ja siell\u00e4 oli kyll\u00e4 lukuisia vanhoja tauluja, peilej\u00e4, liinoja, mattoja, kirveit\u00e4, haarniskoja, vateja, kyp\u00e4ri\u00e4, miekkoja ynn\u00e4 muuta, ynn\u00e4 muuta, useita tuhansia esineit\u00e4; is\u00e4n pit\u00e4isi joku sopiva kes\u00e4, kun is\u00e4 joskus on Turussa, menn\u00e4 katsomaan niit\u00e4, samoin \u00e4idin. Siell\u00e4 linnassa tuli niin erikoinen olo, kun kulki niiden 10\u201312 salin l\u00e4pi, joihin museo oli sijoitettu, ja ajatteli, ett\u00e4 samojen holvien alla, jotka nyt kaikuivat vierailevan ihmisjoukon askelista, olivat kerran vaeltaneet vanhat kuninkaat Eerik XIV, Juhana III, Kaarle IX ja muut; on ihanaa, kun ajattelee niin ihania muistoja.\u201d<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Alfons Takolanderin maininta puupalasta siit\u00e4 ladosta, jossa piispa Henrik oli saarnannut, on mielenkiintoinen. Oikeastaan se on Kokem\u00e4ell\u00e4 Ylistaron kyl\u00e4ss\u00e4 sijaitseva keskiaikainen hirsiaitta, Suomen vanhin s\u00e4ilynyt puurakennus. Se p\u00e4\u00e4tettiin suojella kansallisena muistomerkkin\u00e4 1830-luvulla ja sen suojaksi rakennettiin 1857 tiilinen kappeli, joka on sittemmin my\u00f6s suojeltu.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Alfonsin havainto siit\u00e4, ett\u00e4 esineist\u00f6 oli puutteellisesti luetteloitu ja tiedot niist\u00e4 puuttuivat, piti paikkansa. Kokoelmien ensimm\u00e4isen luettelon laati intendentti Walter von Konow vuonna 1897, ja se sis\u00e4lsi kuvaukset 4 569 luetteloidusta esineest\u00e4 ryhmiteltyin\u00e4 n\u00e4yttelysaleihin eri luokkiin. Siell\u00e4 oli huoneita kulkuneuvoille, kirkollisille esineille, huonekaluille, talousesineille, tyyleitt\u00e4in ja aikaj\u00e4rjestykseen asetetuille muotokuville, ty\u00f6kaluille, keitti\u00f6v\u00e4lineille, ammattikuntien esineille, maak\u00e4tk\u00f6- ja maaper\u00e4l\u00f6yd\u00f6ille, metalliesineille ja aseille, rahoille ja mitaleille, tekstiileille sek\u00e4 Turun kartoille ja kuville. Luettelossa mainitaan my\u00f6s \u201dtorni, joka aikoinaan lienee toiminut Eerik XIV:n vankilana\u201d. Se oli kuitenkin yh\u00e4 siin\u00e4 asussa, johon se oli j\u00e4\u00e4nyt oltuaan vankihuoneena vuoteen 1890 asti.<\/p>\n\n\n<div class=\"wp-block-image\">\n<figure class=\"alignleft size-full\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"682\" height=\"1024\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-content\/uploads\/sites\/721\/2026\/11\/Barockrum-682x1024-1.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-1030\" srcset=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-content\/uploads\/sites\/721\/2026\/11\/Barockrum-682x1024-1.jpg 682w, https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-content\/uploads\/sites\/721\/2026\/11\/Barockrum-682x1024-1-200x300.jpg 200w\" sizes=\"auto, (max-width: 682px) 100vw, 682px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\">Barokkihuone. Valokuvassa n\u00e4kyy niin kutsuttu tyylihuone Turun linnassa, jonne on koottu museo\u00adesineit\u00e4 ja muotokuvia eri aikakausilta. Kuvan otti valokuvaaja Rurik Hjelt, joka dokumentoi linnan huoneita aivan vuosisadanvaihteen kynnyksell\u00e4. Senkin p\u00e4\u00e4ll\u00e4 oleva rintakuva esitt\u00e4\u00e4 Ruotsin kuningasta Kaarle XII:ta. Sein\u00e4ll\u00e4 olevat maalaukset esitt\u00e4v\u00e4t useita muita kuninkaallisia, kuten Kaarle XI:t\u00e4, Fredrik I:t\u00e4 sek\u00e4 Aadolf Fredriki\u00e4 ja h\u00e4nen puolisoaan Loviisa Ulriikaa. Turun kaupungin historiallinen museo 1898.<\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Se muoto, jossa historiallisten esineiden n\u00e4yttely esilinnassa toteutettiin, s\u00e4ilyi linnassa pitk\u00e4\u00e4n ja sit\u00e4 katselivat useat museovieraiden sukupolvet. Nyky\u00e4\u00e4n Turun kaupunginmuseoon kuuluvat Turun linnan lis\u00e4ksi my\u00f6s Luostarinm\u00e4ki, Apteekkimuseo ja Qwenselin talo, Biologinen museo sek\u00e4 Kuralan Kyl\u00e4m\u00e4ki.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Walter von Konow (1866\u20131943) aloitti Turun historiallisen museon vasta perustetussa intendentinvirassa ensimm\u00e4isen\u00e4 haltijana vuonna 1896. H\u00e4n toimi virassa 33 vuotta. H\u00e4nen teht\u00e4v\u00e4n\u00e4\u00e4n oli huolehtia kokoelmista ja j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 niit\u00e4 sek\u00e4 saattaa kuntoon uusia n\u00e4yttelyhuoneita.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Alfons Takolander (1875\u20131935) kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1896 Turun ruotsalaisesta reaalilyseosta (\u00c5bo svenska reallyceum). H\u00e4n opiskeli Keisarillisessa Aleksanterin-yliopistossa Helsingiss\u00e4 ja suoritti filosofian maisterin tutkinnon vuonna 1903. Takolander oli merkitt\u00e4v\u00e4 pedagogi ja koulumies, joka osallistui aktiivisesti Suomen ruotsinkielisen kansakoulu- ja seminaarilaitoksen kehitt\u00e4miseen. H\u00e4n oli my\u00f6s kirkkohistorioitsija ja virsirunoilija, ja h\u00e4n kirjoitti monia oppikirjoja, historiallisia teoksia ja el\u00e4m\u00e4kertoja.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Mikael Korhonen<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>L\u00e4hteet ja kirjallisuus:<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Takolanderin perhearkisto. Alfonsin kirje kotiin 7.4.1891. \u00c5bo Akademin k\u00e4sikirjoitusosasto.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Axel Haartman, \u201dWalter von Konow\u201d, Finsk Museum 1943.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Kari Hintsala, Turun linnan tyylihuoneet vuonna 1898. <a href=\"https:\/\/kaponieeri.blogspot.com\/2019\/04\/turun-linnan-tyylihuoneet-vuonna-1898.html\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">https:\/\/kaponieeri.blogspot.com\/2019\/04\/turun-linnan-tyylihuoneet-vuonna-1898.html<\/a><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Mikael Korhonen, \u201dAlfons Takolander\u201d, URN:NBN:fi:sls-4820-1416928957426, Biografiskt lexikon f\u00f6r Finland, verkkojulkaisu, Svenska litteraturs\u00e4llskapet i Finland 2014, <a href=\"http:\/\/www.blf.fi\">www.blf.fi<\/a>.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Niina Uusi-Sepp\u00e4, &#8221;Henrikille muistopatsas. Pyh\u00e4n Henrikin rakennusperint\u00f6\u00e4 vaalimassa&#8221;. <em>Suomen Museo<\/em> 2020.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Lyseolainen Alfons Takolander kertoo L\u00e4nsi-Uudellamaalla Bromarvissa asuville vanhemmilleen ja sisaruksilleen osoittamassaan kirjeess\u00e4 vierailustaan Turun linnassa sijaitsevassa Turun kaupungin historiallisessa museossa sunnuntaina 4. huhtikuuta 1891. Museo oli perustettu vuonna 1881, ja se avattiin yleis\u00f6lle ensimm\u00e4isen kerran tammikuussa 1885. Uusia n\u00e4yttelytiloja oli otettu k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n esilinnassa sen j\u00e4lkeen, kun linnan toiminta vankilana p\u00e4\u00e4ttyi vuonna 1890. Alfons kuvailee museovierailuaan &hellip; <a href=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/2026\/11\/20\/vierailu-turun-kaupungin-historiallisessa-museossa-1891\/\" class=\"more-link\">Jatka lukemista <span class=\"screen-reader-text\">Vierailu Turun kaupungin historiallisessa museossa 1891<\/span> <span class=\"meta-nav\">&rarr;<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":29,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[494,495,213,496],"class_list":["post-1029","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-1800-luku","tag-takolander-alfons","tag-turun-historiallinen-museo","tag-turun-linna","tag-von-konow-walter"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1029","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/users\/29"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1029"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1029\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1031,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1029\/revisions\/1031"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1029"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1029"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1029"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}