{"id":115,"date":"2025-10-15T10:00:00","date_gmt":"2025-10-15T07:00:00","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/?p=115"},"modified":"2026-01-25T18:57:12","modified_gmt":"2026-01-25T16:57:12","slug":"herman-sporing-vanhemman-mineraalikokoelma","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/2025\/10\/15\/herman-sporing-vanhemman-mineraalikokoelma\/","title":{"rendered":"Herman Sp\u00f6ring vanhemman mineraalikokoelma"},"content":{"rendered":"\n

Herman Sp\u00f6ring istahti uupuneena mutta tyytyv\u00e4isen\u00e4 takaisin ty\u00f6p\u00f6yt\u00e4ns\u00e4 \u00e4\u00e4reen. H\u00e4n oli juuri saattanut aloittelevan luonnontutkija Carolus Linn\u00e6uksen kotimatkalle Uppsalaan kestitty\u00e4\u00e4n h\u00e4nt\u00e4 joitain p\u00e4ivi\u00e4 sateisessa Turussa. Lopuksi h\u00e4n oli viel\u00e4 lainannut v\u00e4h\u00e4varaiselle nuorukaiselle rahaa paluumatkaa varten. Oli lokakuu 1732.  <\/p>\n\n\n

\n
\"\"
Georg Engelhardt Schr\u00f6der: Herman Sp\u00f6ring vanhempi<\/em>, 1756. http:\/\/libris.kb.se\/bib\/8205855<\/a><\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n

Sp\u00f6ring, joka oli toiminut vuodesta 1728 l\u00e4htien Turun Akatemian l\u00e4\u00e4ketieteen professorina, toivoi voineensa antaa inspiraatiota nuorelle opiskelijalle, olihan h\u00e4n itsekin aikoinaan saanut paljon irti keskusteluista kokeneempien kollegojen kanssa. Tapaaminen olikin ollut kerrassaan miellytt\u00e4v\u00e4. Sp\u00f6ring oli kehottanut Linn\u00e6usta hakeutumaan Alankomaihin, joka oli t\u00e4rke\u00e4 luonnontieteen keskus. H\u00e4n oli my\u00f6s esitellyt t\u00e4lle simpukka- ja mineraalikokoelmaansa.<\/p>\n\n\n\n

Sp\u00f6ring tiesi edustavansa viel\u00e4 Isovihan ajoista toipuvassa Turussa uutta luonnontieteellist\u00e4 ajattelua. H\u00e4net oli valittu Suomen ensimm\u00e4isen\u00e4 muodollisen yliopistokoulutuksen saaneena l\u00e4\u00e4k\u00e4rin\u00e4 vain pari vuotta aikaisemmin j\u00e4seneksi samaan Uppsalan tiedeseuraan, joka oli rahoittanut my\u00f6s Linn\u00e6uksen matkan. Turussa Sp\u00f6ring pyrki uudistamaan l\u00e4\u00e4ketieteen opetusta. My\u00f6s Akatemian rehtorina h\u00e4n tulisi toimimaan kahdesti, ensin vuosina 1737\u20131738 ja my\u00f6hemmin vuosina 1746\u20131747.<\/p>\n\n\n\n

Sp\u00f6ringi\u00e4 pidettiin monilahjakkuutena, joka puhui useita kieli\u00e4. Kielitaidon ohella my\u00f6s mineraalikokoelma oli tulosta vaikutteista, joille h\u00e4n oli altistunut opiskellessaan Alankomaissa, Ranskassa ja Saksassa. Vastaavat kokoelmat ymp\u00e4ri 1700-luvun Eurooppaa kantoivat edelleen ajattelumalleja 1500- ja 1600-lukujen yksityiskokoelmista, kuriositeettikabineteista, joihin oli ker\u00e4tty sek\u00e4 luonnon ett\u00e4 ihmisen muovaamia esineit\u00e4. Erityisesti Alankomaat oli tunnettu luonnontieteen ohella my\u00f6s kuriositeettikaupan keskuksena jo yli sadan vuoden ajan.<\/p>\n\n\n\n

Sp\u00f6ringin aikaan luonnontieteelliset n\u00e4ytteet olivatkin varastaneet p\u00e4\u00e4roolin tieteess\u00e4 teologisilta kirjoituksilta. Sp\u00f6ring ker\u00e4si opiskelijoidensa kanssa mineraalikokoelman, joka aloitti vuonna 1736 Turun Akatemian luonnontieteellisen kabinetin. Naturalie-kammaresta<\/em> tulikin varsin mittava: esimerkiksi sen herbaariossa oli n\u00e4ytteit\u00e4 parhaimmillaan 10 000 kasvilajista. My\u00f6s Sp\u00f6ringin kokoelma p\u00e4\u00e4tyi perinn\u00f6ksi Akatemialle.<\/p>\n\n\n

\n
\"\"
Mineraaleja. https:\/\/stockcake.com\/<\/a><\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n

My\u00f6s Sp\u00f6ringin samannimiselle pojalle, joka syntyi Linn\u00e6uksen vierailun aikoihin, periytyi kiinnostus matkailuun. Sp\u00f6ring nuorempi sai mainetta osallistuttuaan James Cookin ensimm\u00e4iselle matkalle Tyynelle valtamerelle vuonna 1768. Toisaalta kivet liittyv\u00e4t my\u00f6s h\u00e4nen tarinaansa: Aboa vetus Ars nova -museon muurissa voi yh\u00e4 k\u00e4yd\u00e4 ihailemassa Sp\u00f6ring nuoremman mukaan nimetylt\u00e4 Tolaganlahden saarelta tuotua kive\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Kenties jotain tarttui Turun-vierailulta my\u00f6s Linn\u00e6uksen ajatteluun. Linn\u00e6us, joka vuodesta 1762 tunnettiin nimell\u00e4 Carl von Linn\u00e9, oli kuin olikin siirtynyt heti matkansa j\u00e4lkeen Alankomaihin. Vain kolme vuotta my\u00f6hemmin vuonna 1735 h\u00e4n esitteli siell\u00e4 kuuluisan taksonomiansa teoksessaan Systema natur\u00e6<\/em>. Kun Linn\u00e6us samassa ty\u00f6ss\u00e4 moittii Turun Akatemian kirjastoa \u201csurkeaksi\u201d, Sp\u00f6ringin mineraali- ja kivimuseota h\u00e4n sen sijaan kehuu \u201dvalikoimaltaan erinomaiseksi\u201d.<\/p>\n\n\n\n

Saara Penttinen<\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hteet:<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Forsius, Arno: \u201cSp\u00f6ring, Herman Diedrich (1701\u20131747)\u201d. Kansallisbiografia-verkkojulkaisu, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki 9.10.2006. Artikkelin pysyv\u00e4 tunniste http:\/\/urn.fi\/urn:nbn:fi:sks-kbg-002582<\/a> (Viitattu 2.10.2025)<\/p>\n\n\n\n

Marjomaa Risto: \u201cSp\u00f6ring, Herman Dietrich (noin 1733\u20131771)\u201d. Kansallisbiografia verkkojulkaisu, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki 9.10.2006. Artikkelin pysyv\u00e4 tunniste http:\/\/urn.fi\/urn:nbn:fi:sks-kbg-008155<\/a> (Viitattu 2.10.2025)<\/p>\n\n\n\n

Siukonen, Jyrki: Mies palavassa hatussa. Professori Johan Welinin maailma<\/em>. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki 2006.<\/p>\n\n\n\n

St\u00e9n, Johan: Kulta-aika.<\/em> Valistus ja luonnontieteet Turun Akatemiassa<\/em>. Art House Oy, Helsinki 2021.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Herman Sp\u00f6ring istahti uupuneena mutta tyytyv\u00e4isen\u00e4 takaisin ty\u00f6p\u00f6yt\u00e4ns\u00e4 \u00e4\u00e4reen. H\u00e4n oli juuri saattanut aloittelevan luonnontutkija Carolus Linn\u00e6uksen kotimatkalle Uppsalaan kestitty\u00e4\u00e4n h\u00e4nt\u00e4 joitain p\u00e4ivi\u00e4 sateisessa Turussa. Lopuksi h\u00e4n oli viel\u00e4 lainannut v\u00e4h\u00e4varaiselle nuorukaiselle rahaa paluumatkaa varten. Oli lokakuu 1732.   Sp\u00f6ring, joka oli toiminut vuodesta 1728 l\u00e4htien Turun Akatemian l\u00e4\u00e4ketieteen professorina, toivoi voineensa antaa inspiraatiota nuorelle opiskelijalle, … Jatka lukemista Herman Sp\u00f6ring vanhemman mineraalikokoelma<\/span> →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":29,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[48],"tags":[188,61,59,60],"class_list":["post-115","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-1700-luku","tag-ensimmaisyydet","tag-kokoelmat","tag-sporing-herman-vanh","tag-turun-akatemia"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/115","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/users\/29"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=115"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/115\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":118,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/115\/revisions\/118"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=115"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=115"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=115"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}