{"id":151,"date":"2025-10-26T09:05:00","date_gmt":"2025-10-26T07:05:00","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/?p=151"},"modified":"2025-10-26T09:02:48","modified_gmt":"2025-10-26T07:02:48","slug":"kadonneiden-kissojen-kaupunki","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/2025\/10\/26\/kadonneiden-kissojen-kaupunki\/","title":{"rendered":"Kadonneiden kissojen kaupunki"},"content":{"rendered":"\n<p>Turku oli 1800-luvun lopussa \u2013 ja on aina ollut \u2013 paitsi ihmisten my\u00f6s el\u00e4inten, kuten kissojen, koirien ja hevosten tai hiirien ja rottien, kaupunki. Vapaana liikkuvia kissoja ja koiria oli siin\u00e4 m\u00e4\u00e4rin, ett\u00e4 kuvern\u00f6\u00f6ri antoi vuonna 1892 m\u00e4\u00e4r\u00e4yksen, jonka mukaan koirien piti k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kuonokoppaa. Kissojen taas oli syyt\u00e4 pysytell\u00e4 sis\u00e4tiloissa, sill\u00e4 \u201dmuutoin ne saa edesvastauksetta tappaa\u201d. Vapaana liikkuvat kissat ja koirat olivat riski tilanteessa, jossa vesikauhun levi\u00e4mist\u00e4 pel\u00e4ttiin.<\/p>\n\n\n<div class=\"wp-block-image\">\n<figure class=\"alignleft size-large\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1024\" height=\"717\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-content\/uploads\/sites\/721\/2025\/10\/tmk.161019317656800-1-original-1024x717.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-152\" srcset=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-content\/uploads\/sites\/721\/2025\/10\/tmk.161019317656800-1-original-1024x717.jpg 1024w, https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-content\/uploads\/sites\/721\/2025\/10\/tmk.161019317656800-1-original-300x210.jpg 300w, https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-content\/uploads\/sites\/721\/2025\/10\/tmk.161019317656800-1-original-768x538.jpg 768w, https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-content\/uploads\/sites\/721\/2025\/10\/tmk.161019317656800-1-original.jpg 1190w\" sizes=\"auto, (max-width: 1024px) 100vw, 1024px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\">Kissa puutason p\u00e4\u00e4ll\u00e4. Kuvaaja: E. Ekman. Kuva: Turun kaupunginmuseo.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n<p>Sanomalehtien ilmoitusosastoilla julkaistiin 1880-luvulla runsaasti etsint\u00e4kuulutuksia kadonneista kotiel\u00e4imist\u00e4, varsinkin kissoista. Eerikinkatu 2:ssa sijainneessa kauppapuodissa asui siniharmaa kissa nimelt\u00e4\u00e4n Pikku. Sill\u00e4 oli valkoinen rengas kaulalla, valkoinen rinta ja valkoiset k\u00e4p\u00e4l\u00e4t. Samalla kadulla, numerossa 32, eleli musta Mirre, jonka toisessa silm\u00e4ss\u00e4 oli valkoinen kehys. V\u00e4h\u00e4 H\u00e4meenkadulla puolestaan liikkuivat Misse ja Eko, jotka olivat melkein naapureita. Molemmat olivat vaaleankeltaisia tai kellert\u00e4vi\u00e4. Eko-kissaa hoiti Emma-neiti, joka kuulutti rakasta lemmikki\u00e4\u00e4n sanomalehden palstoilla.<\/p>\n\n\n\n<p>Mutta millainen mahtoi olla K\u00e4sity\u00f6l\u00e4iskadulla majaillut Hessu, joka p\u00e4\u00e4tti l\u00e4hte\u00e4 seikkailemaan marraskuussa 1887? Tai i\u00e4k\u00e4s sile\u00e4nharmaa Mikko-kissa, joka n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 karanneen kodistaan ensin vuonna 1884 ja uudelleen kolme vuotta my\u00f6hemmin? Minne katosivat Linnankadun Pekka kes\u00e4kuussa 1889 ja Humalistonkadun Mirkku joulukuussa 1893?<\/p>\n\n\n<div class=\"wp-block-image\">\n<figure class=\"alignleft size-large\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1024\" height=\"245\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-content\/uploads\/sites\/721\/2025\/10\/AU-1024x245.png\" alt=\"\" class=\"wp-image-153\" srcset=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-content\/uploads\/sites\/721\/2025\/10\/AU-1024x245.png 1024w, https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-content\/uploads\/sites\/721\/2025\/10\/AU-300x72.png 300w, https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-content\/uploads\/sites\/721\/2025\/10\/AU-768x184.png 768w, https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-content\/uploads\/sites\/721\/2025\/10\/AU-1536x368.png 1536w, https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-content\/uploads\/sites\/721\/2025\/10\/AU-2048x491.png 2048w\" sizes=\"auto, (max-width: 1024px) 100vw, 1024px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\">Rouva Stenberg etsi t\u00e4ll\u00e4 ilmoituksella harmaata Grollus-kissaansa, joka katosi osoitteesta L\u00e4ntinen Pitk\u00e4katu 1. Kuva:<em> \u00c5bo Underr\u00e4ttelser <\/em>17.2.1882. Ilmoitus julkaistiin suomeksi Sanomia Turusta -lehdess\u00e4 18.2.1882.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n<p>Kadonneita kissoja etsittiin usemmankin lehden voimin. Uudenmaankatu 19:ss\u00e4 asuneella Olga W. Ihanderilla oli roteva harmaa Mirri-kissa, jolla oli tummia raitoja, mutta valkoiset k\u00e4p\u00e4l\u00e4t sek\u00e4 valkoinen rinta ja h\u00e4nn\u00e4np\u00e4\u00e4. Ihander piti siirtomaa- ja ruokatavarakauppaa, ja varmaan monet asiakkaat olivat komean Mirrin n\u00e4hneetkin. Ihanderin puoliso suutari Johan Gustaf oli menehtynyt \u00e4killisesti elokuussa 1890, vain 29-vuotiaana, ja Olga j\u00e4i yksin poikansa kanssa. Lehtitietojen mukaan el\u00e4m\u00e4 ei ollut helppoa, sill\u00e4 my\u00f6hemmin syksyll\u00e4 leski j\u00e4i kiinni luvattomasta oluen myynnist\u00e4. Ja seuraavana kes\u00e4n\u00e4 katosi rakas Mirri-kissa. Ep\u00e4toivoinen Ihander julkaisi ilmoitukset sek\u00e4 <em>Aurassa<\/em> ett\u00e4 <em>Sanomia Turusta<\/em> -lehdess\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Arvoitukseksi j\u00e4\u00e4, mit\u00e4 Mirrille, Mikolle ja muille oman tiens\u00e4 kulkijoille tapahtui. Turku n\u00e4ytt\u00e4ytyy kadonneiden kissojen kaupunkina, ja samalla ilmoitukset paljastavat, miten paljon lemmikkej\u00e4 oikeastaan oli. Kuvern\u00f6\u00f6rin m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4m\u00e4 kissojen \u201dulkonaliikkumiskielto\u201d her\u00e4tti levottomuutta, mutta se ei sulkenut kissoja koteihinsa tai est\u00e4nyt niit\u00e4 katoamasta. Lehti-ilmoituksilla lemmikkej\u00e4 etsittiin yht\u00e4 uutterasti my\u00f6s tulevina vuosikymmenin\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Hannu Salmi<\/p>\n\n\n\n<p><strong>L\u00e4hteet:<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p><em>Aura<\/em> 2.8.1890, 3.6.1891.<br>&#8221;Kadonnut&#8221;, <em>Sanomia Turusta<\/em> 18.2.1882, 21.10.1884, 15.10.1887, 7.11.1887, 29.2.1888, 16.4.1888, 28.2.1889, 30.6.1889, 8.3.1890, 12.12.1890, 6.1.1891, 3.2.1891, 3.6.1891, 10.7.1891, 17.12.1891, 18.2.1891, 4.3.1892, 12.11.1892, 5.7.1892, 20.12.1892, 17.12.1893.<br>&#8221;Kadonnut kissa&#8221;, <em>Turun Lehti<\/em> 5.4.1884.<br>\u201dKissat ja koirat Turussa\u201d, <em>Aura<\/em> 23.8.1892.<br>\u201dSakotettu\u201d, <em>Sanomia Turusta<\/em> 29.11.1890.<br>Syrj\u00e4maa, Taina: \u201dMonilajinen kaupunkiyhteis\u00f6. Koiria, kissoja ja ihmisi\u00e4 1800- ja 1900-luvun vaihteen Uudessakaupungissa\u201d, <em>Historiallinen Aikakauskirja<\/em> 2\/2019, DOI: https:\/\/doi.org\/10.54331\/haik.140609<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Turku oli 1800-luvun lopussa \u2013 ja on aina ollut \u2013 paitsi ihmisten my\u00f6s el\u00e4inten, kuten kissojen, koirien ja hevosten tai hiirien ja rottien, kaupunki. Vapaana liikkuvia kissoja ja koiria oli siin\u00e4 m\u00e4\u00e4rin, ett\u00e4 kuvern\u00f6\u00f6ri antoi vuonna 1892 m\u00e4\u00e4r\u00e4yksen, jonka mukaan koirien piti k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kuonokoppaa. Kissojen taas oli syyt\u00e4 pysytell\u00e4 sis\u00e4tiloissa, sill\u00e4 \u201dmuutoin ne saa edesvastauksetta &hellip; <a href=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/2025\/10\/26\/kadonneiden-kissojen-kaupunki\/\" class=\"more-link\">Jatka lukemista <span class=\"screen-reader-text\">Kadonneiden kissojen kaupunki<\/span> <span class=\"meta-nav\">&rarr;<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":29,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[84,23,83],"class_list":["post-151","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-1800-luku","tag-kotielaimet","tag-lehdisto","tag-lemmikit"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/151","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/users\/29"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=151"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/151\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":161,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/151\/revisions\/161"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=151"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=151"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=151"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}