![\"\"](\"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-content\/uploads\/sites\/721\/2025\/10\/Kauhanen_soikkokammekka-kenraali-ja-suomenkielinen-yliopisto-891x1024.jpg\"){kind=spacer}
Ensimm\u00e4isen maailmansodan aikaan Karl Lennart Oesch (1892\u20131978) oli Helsingiss\u00e4 tekem\u00e4ss\u00e4 tutkintoa kasvitieteeseen. H\u00e4nen pro gradunsa homesienist\u00e4 j\u00e4i kesken, kun j\u00e4\u00e4k\u00e4riliike houkutti vuonna 1915 orastavan kasvitieteilij\u00e4n l\u00e4htem\u00e4\u00e4n Saksaan. Sotatie toi Oeschin takaisin Suomeen helmikuussa 1918, ja h\u00e4n j\u00e4i armeijan palvelukseen. Vuonna 1923 Oesch p\u00e4\u00e4tyi monen mutkan kautta Ranskaan, miss\u00e4 suomalaiset yleisesikuntaupseerit 1920-luvulla koulutettiin.<\/p>\n\n\n\n
Samaan aikaan kun Oesch vaihtoi kasvit armeijan ohjes\u00e4\u00e4nt\u00f6ihin, kuhisi suomenkielisess\u00e4 yliopistomaailmassa. Vuonna 1896 perustettu El\u00e4in- ja kasvitieteellinen yhdistys Vanamo j\u00e4rjestettiin 1919 uusilla s\u00e4\u00e4nn\u00f6ill\u00e4 nimenomaan suomenkieliseksi yhdistykseksi, erotuksena \u201druotsinkieliseen\u201d Societas pro Fauna et Flora Fennicaan (joka oli perustettu Turussa 1821). Lis\u00e4ksi Suomen kansa puuhasi uutta yliopistoa Turkuun. Ensimm\u00e4inen t\u00e4ysin suomenkielinen yliopisto avattiin Turussa vuonna 1920. Sen tiedekunnat olivat humanistinen ja luonnontieteellinen.<\/p>\n\n\n\n
Vanamo, joka oli vuosia ker\u00e4nnyt omia luonnontieteellisi\u00e4 n\u00e4ytteit\u00e4, lahjoitti pian kirjastonsa ja kokoelmansa Turkuun. Uunituoreen yliopiston ja seuran suhde oli alusta alkaen l\u00e4heinen. Esimerkiksi vuoden 1923 Vanamon vuosikokoukseen l\u00e4hetettiin tervehdyss\u00e4hke: \u201dTerwehdys taeaeltae uudesta suomalaisesta tieteenahjosta ja sen liepeiltae, huoltakaahan siellae Helsingissae lisaewaekeae suomalaisen luonnontieteen wiinamaekeen.\u201d<\/p>\n\n\n\n
Ranskassa opiskellessaan Oesch tutustui ranskalaiseen tykist\u00f6eversti Louis Verguiniin (1868\u20131936), joka Oeschin tavoin oli botanisti. Everstill\u00e4 oli mittava kasvikokoelma, mutta tiettyj\u00e4 n\u00e4ytteit\u00e4 puuttui. Oesch l\u00e4hetti vuonna 1925 Pariisista kirjeen vanhalle tutulleen Vanamon j\u00e4senelle ja kasvitieteen professori Kaarlo Linkolalle (1888\u20131942) ja selosti everstin toivetta: \u201dH\u00e4nen kiihke\u00e4n\u00e4 toivomuksenaan oli kuitenkin saada joitakin h\u00e4nelt\u00e4 puuttuvia pohjoisia lajeja, kuten Saxifraga nivalis<\/em> (pahtarikko) ja S. hieracifolia<\/em> (kuolanrikko).\u201d<\/p>\n\n\n\n Vastineeksi l\u00e4hetyksist\u00e4 Oesch lupasi apua Turkuun: ”Min\u00e4 puolestani koetan taas tehd\u00e4 vastalahjan Turun Suomalaiselle Yliopistolle. Olen nimitt\u00e4in jo viime kes\u00e4n aikana koonnut noin 150 t\u00e4k\u00e4l\u00e4ist\u00e4 erikoisuutta ja t\u00e4t\u00e4 samaa aion jatkaa, mik\u00e4li mahdollista, viel\u00e4 ensi kes\u00e4n\u00e4. Kun palaan takaisin Suomeen, niin olen p\u00e4\u00e4tt\u00e4nyt, ett\u00e4 ainakin 50 ranskalaista kasvilajia lahjoitan Turun Suomalaiselle Yliopistolle.” Sivistyneist\u00f6n keskuudessa botanismi oli suosittua, ja siihen usein liittyv\u00e4 kasvivaihto oli keino luoda t\u00e4rkeit\u00e4 suhteita.<\/p>\n\n\n\n My\u00f6hemmin kenraaliksi ylenneen Oeschin lupaamia kasveja, kuten alussa mainittu soikkok\u00e4mmekk\u00e4, p\u00e4\u00e4tyi Turun yliopistolle. Ker\u00e4ilypaikaksi on merkitty Ranskan Le Valdahon, vuonna 1907 perustettu armeijan tukikohta Sveitsin l\u00e4hell\u00e4. Sattumalta soikkok\u00e4mmek\u00e4n tieteellinen nimi on Orchis militaris<\/em>.<\/p>\n\n\n\n Riku Kauhanen<\/p>\n\n\n\n L\u00e4hteet:<\/strong><\/p>\n\n\n\n Kansalliskirjasto, Helsinki. Kansalliskirjaston k\u00e4sikirjoituskokoelma. Linkola, Kaarlo. Coll. 132.8. Lennart Oeschin kirje Kaarlo Linkolalle 13.2.1925.<\/p>\n\n\n\n Kansalliskirjasto, Helsinki. Vanamo-seuran kokousten p\u00f6yt\u00e4kirjat liitteineen v. 1923. Vanamoseuran vuosikokous 10.2.1923. Liite 2. S\u00e4hke Helsinki Turusta 287,35,10\/2,12,24.<\/p>\n\n\n\n M\u00e4\u00e4tt\u00e4, Vesa. K.L. Oesch: ylivoimaa vastassa<\/em>. Helsinki: Gummerus, 2015.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Turun yliopiston kasvimuseon kokoelmiin kuuluu monia erikoisuuksia. Toisinaan itse kasvi ei ole niin erikoinen kuin sen tie Turkuun. Yksi t\u00e4llainen on n\u00e4yte numero 126178, soikkok\u00e4mmekk\u00e4. Ensimm\u00e4isen maailmansodan aikaan Karl Lennart Oesch (1892\u20131978) oli Helsingiss\u00e4 tekem\u00e4ss\u00e4 tutkintoa kasvitieteeseen. H\u00e4nen pro gradunsa homesienist\u00e4 j\u00e4i kesken, kun j\u00e4\u00e4k\u00e4riliike houkutti vuonna 1915 orastavan kasvitieteilij\u00e4n l\u00e4htem\u00e4\u00e4n Saksaan. Sotatie toi Oeschin … Jatka lukemista Soikkok\u00e4mmekk\u00e4, kenraali ja suomenkielinen yliopisto<\/span>