{"id":166,"date":"2025-10-31T09:00:00","date_gmt":"2025-10-31T07:00:00","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/?p=166"},"modified":"2025-10-31T08:57:25","modified_gmt":"2025-10-31T06:57:25","slug":"nummenmaen-kummitus","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/2025\/10\/31\/nummenmaen-kummitus\/","title":{"rendered":"Nummenm\u00e4en kummitus"},"content":{"rendered":"\n

Keskiviikkona 3. marraskuuta 1948 Turun Sanomien<\/em> reportteri Matti J\u00e4ms\u00e4 teki tutkimusmatkan Nummenm\u00e4elle. Toimittajaa oli pyydetty ottamaan selv\u00e4\u00e4 kummituksesta, joka oli h\u00e4irinnyt el\u00e4m\u00e4\u00e4 osoitteessa Peltotie 4. Kaksikerroksisessa omakotitalossa asui Kumlanderien kuusilapsinen perhe.<\/p>\n\n\n\n

Kun J\u00e4ms\u00e4 saapui paikalle, oli is\u00e4nt\u00e4 itse kotona ja totesi:<\/p>\n\n\n\n

\u201dJo puolentoista kuukauden ajan ovat henget aktiivisesti kiusanneet meit\u00e4. Vintist\u00e4 kuuluu kovaa kolinaa, koputuksia ja raskaita askelia. V\u00e4liin hakataan keitti\u00f6n seiniin ja oveenkin.\u201d<\/p>\n\n\n

\n
\"\"
Kuva: Turun Sanomat 4.11.1948.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n

Kummittelu oli vilkkainta iltaseitsem\u00e4n ja -kymmenen v\u00e4lill\u00e4, ja loka-marraskuun vaihteessa t\u00e4t\u00e4 oli tapahtunut p\u00e4ivitt\u00e4in. Olipa kummitus n\u00e4ytt\u00e4ytynytkin. Se oli 130\u2013140 sentin korkuinen \u201dolento, jolla on hohtavan valkoinen p\u00e4\u00e4 ja joka on pukeutunut kire\u00e4\u00e4n, mustaan viittaan\u201d. Jalat olivat kuin kurjella ja jalkater\u00e4t muistuttivat hevosen kavioita. K\u00e4dess\u00e4\u00e4n kummituksella oli \u201del\u00e4imen suolta muistuttava esine, jota se huiskuttelee edess\u00e4\u00e4n\u201d.<\/p>\n\n\n\n

\u201dJumalan nimess\u00e4, mit\u00e4 haette!\u201d kertoi Kumlander huutaneensa, mutta kummitus oli vain katsonut pitk\u00e4\u00e4n ja poistunut.<\/p>\n\n\n\n

Toimittajat p\u00e4\u00e4ttiv\u00e4t tulla paikalle uudelleen illalla, kun alkoi h\u00e4m\u00e4rt\u00e4\u00e4. Nummenm\u00e4kel\u00e4isi\u00e4 ker\u00e4\u00e4ntyi Peltotielle seuraamaan tilanteen kehityst\u00e4, mutta mit\u00e4\u00e4n ei tapahtunut. Kummitus pysytteli piilossa.<\/p>\n\n\n

\n
\"\"
Kuva: Kainuun Sanomat 7.11.1948.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n

Kun J\u00e4ms\u00e4n kirjoitus \u2013 nimimerkill\u00e4 Nalli \u2013 oli ilmestynyt Turun Sanomissa<\/em> 4. marraskuuta, se levisi pian muihin lehtiin kautta maan, Helsingist\u00e4 Kemiin ja Kokkolasta Mikkeliin. Pyh\u00e4inp\u00e4iv\u00e4n aikaan koko Suomi sai lukea Nummenm\u00e4en kummituksesta. Tarina jatkui seuraavien p\u00e4ivien lehdiss\u00e4, joissa kerrottiin, miten \u201dhenkitieteilij\u00f6it\u00e4kin\u201d oli kutsuttu apuun pahoja henki\u00e4 karkottamaan.<\/p>\n\n\n\n

Lopulta Kumlander teki rikosilmoituksen, ja jo 8. marraskuuta poliisi saapui paikalle tutkimaan tapausta. Uteliaisuus oli saanut turkulaiset liikkeelle sankoin joukoin, sill\u00e4 lehtitietojen mukaan poliisi joutui raivaamaan tiens\u00e4 \u201dl\u00e4pi 300-henkisen yleis\u00f6joukon\u201d. Pitk\u00e4\u00e4n ei rikospoliisin tarvinnut ty\u00f6skennell\u00e4, kun selvisi, ett\u00e4 \u2013 kuten Sosialisti<\/em>-lehti raportoi \u2013\u201d\u2019kummituksena\u2019 on esiintynyt muudan Kumlanderin perheen l\u00e4heinen naapuri, jolla ilmeisesti on jotain kaunaa Kumlandereja kohtaan\u201d. Naapuri oli paitsi naamioitunut itse my\u00f6s viritellyt naruja, joilla h\u00e4n saattoi aiheuttaa kilin\u00e4\u00e4 ja kolinaa. Lehdist\u00f6 lopetti uutisointinsa toteamalla lyhyesti: \u201dKummitukset eiv\u00e4t el\u00e4 kauan nykyaikana.\u201d<\/p>\n\n\n\n

Hannu Salmi<\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hteet:<\/strong><\/p>\n\n\n\n

H. K.: \u201dTurun kummitusta katsomassa satoja ihmisi\u00e4 ja poliiseja\u201d, Jaakkiman Sanomat<\/em> 10.11.1948.<\/p>\n\n\n\n

Junttila, Veli: Suomi 1948\/Nummenm\u00e4en kummitus. Turun Sanomat 1.11.1998.<\/p>\n\n\n\n

\u201dKummitukset eiv\u00e4t el\u00e4 kauan nykyaikana\u201d, Sosialisti<\/em> 9.11.1948.<\/p>\n\n\n\n

\u201dKummitus peloittelee ihmisi\u00e4\u201d, Etel\u00e4-Saimaa<\/em> 5.11.1948.<\/p>\n\n\n\n

\u201dKummitus peloittelee ihmisi\u00e4\u201d, Kainuun Sanomat<\/em> 7.11.1948.<\/p>\n\n\n\n

\u201dKummitus Turussa\u201d, Yl\u00e4-Vuoksi<\/em> 6.11.1948.<\/p>\n\n\n\n

Nalli: \u201d Nummenm\u00e4ell\u00e4 kummittelee vallan kamalasti\u201d, Turun Sanomat<\/em> 4.11.1948.<\/p>\n\n\n\n

Nalli: \u201dNummenm\u00e4en kummitus\u201d, Turun Sanomat<\/em> 5.11.1948.<\/p>\n\n\n\n

\u201dNummenm\u00e4en \u2019kummitusjuttu\u2019\u201d, Turun Sanomat<\/em> 7.11.1948.<\/p>\n\n\n\n

\u201dTurun kummitus mielikuvitusta\u201d, Vaasa<\/em> 13.11.1948.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Keskiviikkona 3. marraskuuta 1948 Turun Sanomien reportteri Matti J\u00e4ms\u00e4 teki tutkimusmatkan Nummenm\u00e4elle. Toimittajaa oli pyydetty ottamaan selv\u00e4\u00e4 kummituksesta, joka oli h\u00e4irinnyt el\u00e4m\u00e4\u00e4 osoitteessa Peltotie 4. Kaksikerroksisessa omakotitalossa asui Kumlanderien kuusilapsinen perhe. Kun J\u00e4ms\u00e4 saapui paikalle, oli is\u00e4nt\u00e4 itse kotona ja totesi: \u201dJo puolentoista kuukauden ajan ovat henget aktiivisesti kiusanneet meit\u00e4. Vintist\u00e4 kuuluu kovaa kolinaa, koputuksia … Jatka lukemista Nummenm\u00e4en kummitus<\/span> →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":29,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[10],"tags":[88,23,89],"class_list":["post-166","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-1900-luku","tag-kummitukset","tag-lehdisto","tag-nummenmaki"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/166","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/users\/29"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=166"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/166\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":173,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/166\/revisions\/173"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=166"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=166"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=166"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}