{"id":178,"date":"2025-11-05T09:00:00","date_gmt":"2025-11-05T07:00:00","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/?p=178"},"modified":"2025-11-03T21:45:00","modified_gmt":"2025-11-03T19:45:00","slug":"johan-sommar-1700-luvun-juopuneiden-putkaroudari","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/2025\/11\/05\/johan-sommar-1700-luvun-juopuneiden-putkaroudari\/","title":{"rendered":"Johan Sommar, 1700-luvun juopuneiden putkaroudari"},"content":{"rendered":"\n<p>Henkil\u00f6historiallisen tutkimuksen merkkipaaluna voi pit\u00e4\u00e4 Alain Corbinin tutkimusta <em>Le Monde retrouv\u00e9 de Louis-Fran\u00e7ois Pinagot <\/em>(1998). Teos pohjautui Corbinin p\u00e4\u00e4t\u00f6kseen kirjoittaa el\u00e4m\u00e4kerta satunnaisesta historian henkil\u00f6st\u00e4, ja kohteeksi valikoitui \u2013 kuin silm\u00e4t kiinni sormen osoittamana \u2013 puukenkien tekij\u00e4 Louis-Fran\u00e7ois Pinagot (1798\u20131876). H\u00e4nest\u00e4 ei ollut juurikaan historiallisia l\u00e4hteit\u00e4, mutta Corbin rekonstruoi hajanaisista fragmenteista maailman ja ajan h\u00e4nen ymp\u00e4rilleen.<\/p>\n\n\n\n<p>Corbinin tutkimus oli mieless\u00e4ni, kun t\u00f6rm\u00e4sin v\u00e4it\u00f6skirjaa tehdess\u00e4 yli vuosikymmen sitten Johan Sommar -nimiseen kaupunginvahtiin (1721\/22\u20131771). Kun luin k\u00e4mnerinoikeuden p\u00f6yt\u00e4kirjoja, h\u00e4n oli toistuvasti esill\u00e4 todistajan ominaisuudessa. Sommar kertoi tuomioistuimelle havaintojaan kaduilla ja kapakoissa pid\u00e4tt\u00e4miens\u00e4 turkulaisten humalatilan asteesta, sill\u00e4 n\u00e4kyv\u00e4 humalatila eli julkijuopumus oli tuolloin, ja itse asiassa 1960-luvulle asti, rikoslaissa.<\/p>\n\n\n<div class=\"wp-block-image\">\n<figure class=\"alignleft size-large\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1024\" height=\"859\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-content\/uploads\/sites\/721\/2025\/11\/savolainen_johansommar1700-1024x859.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-179\" srcset=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-content\/uploads\/sites\/721\/2025\/11\/savolainen_johansommar1700-1024x859.jpg 1024w, https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-content\/uploads\/sites\/721\/2025\/11\/savolainen_johansommar1700-300x252.jpg 300w, https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-content\/uploads\/sites\/721\/2025\/11\/savolainen_johansommar1700-768x644.jpg 768w, https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-content\/uploads\/sites\/721\/2025\/11\/savolainen_johansommar1700-1536x1288.jpg 1536w, https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-content\/uploads\/sites\/721\/2025\/11\/savolainen_johansommar1700-2048x1717.jpg 2048w\" sizes=\"auto, (max-width: 1024px) 100vw, 1024px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\">Johan Sommar oli todistamassa muun muassa lokakuussa 1760. Sommar kollegoineen oli ottanut kiinni kaupungilla juovuksissa keppien kanssa riehuneita suutarioppipoikia. Turun k\u00e4mnerinoikeuden p\u00f6yt\u00e4kirjat 2.10.1760. Kansallisarkisto.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n<p>Kiinnostuin kaupunginvahdista. Tuomioistuimen todistajankuvauksista piirtyi v\u00e4hitellen esiin palasia persoonasta ja ihmisest\u00e4, josta ei ollut j\u00e4\u00e4nyt kirjallisiin l\u00e4hteisiin k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 mit\u00e4\u00e4n muita j\u00e4lki\u00e4. Sommar saattoi vied\u00e4 pid\u00e4tt\u00e4milleen humalaisille putkaan kynttil\u00e4n, sy\u00f6t\u00e4v\u00e4\u00e4 ja juotavaa, mik\u00e4 kertoo empaattisesta luonteesta.<\/p>\n\n\n\n<p>Pohdin tuolloin vakavasti, ett\u00e4 tekisin Sommarista el\u00e4m\u00e4kerran Corbinin metodilla. H\u00e4nest\u00e4 l\u00f6ytyi tuomioistuimen kirjauksien ohella vain maininta hautaamisesta ja kuolema punatautiin 49-vuotiaana vuonna 1771. Sommar oli naimisissa piian kanssa, ja heill\u00e4 oli kaksi lasta. Jotain aikakauden oloista kertoo se, ett\u00e4 heid\u00e4n poikansa opiskeli Turun katedraalikoulussa ja Turun akatemiassa, ja suoritti sittemmin maanmittaritutkinnon. Perheess\u00e4 ehk\u00e4 n\u00e4htiin ja ymm\u00e4rrettiin koulutuksen merkitys, jotta lasten ei tarvitsisi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 y\u00f6aikaiseen humalaisten roudailuun.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Johan Sommarin el\u00e4m\u00e4 hukkuu historian h\u00e4m\u00e4r\u00e4\u00e4n, ja el\u00e4m\u00e4kerta on toistaiseksi j\u00e4iss\u00e4. Sit\u00e4 saataneen odottaa v\u00e4hint\u00e4\u00e4n vuosikymmeni\u00e4, sill\u00e4 nyt on muuta tekemist\u00e4.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p><em>Panu Savolainen<\/em><\/p>\n\n\n\n<p>Kirjoittaja on Aalto-yliopiston arkkitehtuurin historian ja restauroinnin professori ja Turun yliopiston arkeologian ja historia-aineiden alumni.<\/p>\n\n\n\n<p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Henkil\u00f6historiallisen tutkimuksen merkkipaaluna voi pit\u00e4\u00e4 Alain Corbinin tutkimusta Le Monde retrouv\u00e9 de Louis-Fran\u00e7ois Pinagot (1998). Teos pohjautui Corbinin p\u00e4\u00e4t\u00f6kseen kirjoittaa el\u00e4m\u00e4kerta satunnaisesta historian henkil\u00f6st\u00e4, ja kohteeksi valikoitui \u2013 kuin silm\u00e4t kiinni sormen osoittamana \u2013 puukenkien tekij\u00e4 Louis-Fran\u00e7ois Pinagot (1798\u20131876). H\u00e4nest\u00e4 ei ollut juurikaan historiallisia l\u00e4hteit\u00e4, mutta Corbin rekonstruoi hajanaisista fragmenteista maailman ja ajan h\u00e4nen ymp\u00e4rilleen. &hellip; <a href=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/2025\/11\/05\/johan-sommar-1700-luvun-juopuneiden-putkaroudari\/\" class=\"more-link\">Jatka lukemista <span class=\"screen-reader-text\">Johan Sommar, 1700-luvun juopuneiden putkaroudari<\/span> <span class=\"meta-nav\">&rarr;<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":29,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[48],"tags":[92,93,94],"class_list":["post-178","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-1700-luku","tag-alkoholi","tag-humala","tag-kamnerinoikeus"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/178","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/users\/29"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=178"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/178\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":180,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/178\/revisions\/180"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=178"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=178"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=178"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}