{"id":183,"date":"2025-11-07T09:00:00","date_gmt":"2025-11-07T07:00:00","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/?p=183"},"modified":"2025-11-05T10:12:26","modified_gmt":"2025-11-05T08:12:26","slug":"vaara-vaanii-aurajoessa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/2025\/11\/07\/vaara-vaanii-aurajoessa\/","title":{"rendered":"Vaara vaanii Aurajoessa"},"content":{"rendered":"
\n
\"\"
Aurajoen vilkkaat rannat ovat olleet sek\u00e4 siunaus kaupungille, ett\u00e4 murhen\u00e4ytelmien paikka yksil\u00f6ille. Kuva Ossi Reuter, Turun kaupunginmuseo. Public domain.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n

Aurajoki \u2013 Turun joeksi 1600-luvulla kutsuttu \u2013 mahdollisti kaupungin olemassaolon, mutta se oli my\u00f6s vaarallinen sen rannoilla liikkuville. Tavallisimmin jokeen p\u00e4\u00e4dyttiin vahingossa t\u00f6it\u00e4 tehdess\u00e4 tai j\u00e4iden pett\u00e4ess\u00e4, \u201dp\u00e4\u00e4nheikkoudessa\u201d, humalassa tai tappelun tuoksinassa. Hukkuminen tutkittiin aina tarkoin oikeudessa, sill\u00e4 onnettomuus tuli erottaa tahallisesta tai \u201dp\u00e4\u00e4n heikkoudessa\u201d tehdyst\u00e4 teosta sek\u00e4 tarkoituksellisesta itsemurhasta, sill\u00e4 viimeksi mainittuja ei saanut haudata siunattuun maahan, mik\u00e4li he olivat olleet j\u00e4rjiss\u00e4\u00e4n tehdess\u00e4\u00e4n tekonsa.<\/p>\n\n\n\n

Vaimo Valborg Koukkar kertoi siten kes\u00e4kuussa 1670, ett\u00e4 h\u00e4n oli pudonnut saman p\u00e4iv\u00e4n aamuna jokeen Taivassalon Olof Jakobssonin takia. Olof vastasi, ettei h\u00e4n ollut syyllinen tapahtumaan, sill\u00e4 h\u00e4nen kalastusveneeseens\u00e4 oli tungeksinut niin paljon v\u00e4ke\u00e4, ett\u00e4 se oli alkanut upota ja h\u00e4nen oli ollut pakko ty\u00f6nt\u00e4\u00e4 se irti rannasta. Valborg oli juuri t\u00e4ll\u00f6in astumassa alukseen, mutta putosikin vahingossa jokeen. Talollinen halusi antaa Valborgille omasta vapaasta tahdostaan keittokalan, ja Valborg tyytyi t\u00e4h\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n

Turun syysmarkkinoilla 1643 sattui k\u00e4sirysy porvari Klemet P\u00e5lackin joen puoleisella vesiportilla Luostarikorttelissa. Er\u00e4s Sauvon talollinen J\u00f6ran oli ryyp\u00e4nnyt veneess\u00e4\u00e4n joella portin alapuolella kolmen poikansa Erikin, J\u00f6ranin ja Johanin kanssa. Tappelun tuoksinassa pojista Johan J\u00f6ransson viskasi paikalle tulleen sauvolaisen laivamiehen Olof Erikssonin jokeen ja hypp\u00e4si itse per\u00e4ss\u00e4 t\u00e4m\u00e4n selk\u00e4\u00e4n uhaten hukuttaa miehen.<\/p>\n\n\n\n

S\u00e4\u00e4misk\u00e4ntekij\u00e4mestari Simon Mattssonin poika Matthias Pitonius hukkui syksyll\u00e4 1695 Turun joen j\u00e4ihin. Pitoniuksen kerrottiin huutaneen apua, ennen kuin h\u00e4n joutui j\u00e4\u00e4n alle, joten kyse oli tuskin itsemurhasta. Lis\u00e4ksi pormestari Berend Riggertsson, joka oli h\u00e4nen naapurinsa, kertoi, ett\u00e4 Pitonius oli el\u00e4nyt hiljaista ja jumalista el\u00e4m\u00e4\u00e4 ja k\u00e4ynyt ehtoollisella. T\u00e4m\u00e4n perusteella raati antoi 7. toukokuuta 1696 is\u00e4lle luvan haudata poikansa siunattuun maahan normaalein menoin.<\/p>\n\n\n\n

Turun raastuvanoikeus suoritti marraskuussa 1677 kuolemansyyntutkimuksen. Porvari Sigfrid Hijdis oli l\u00f6ydetty hukkuneena joesta tiilisalin kohdalla. Hijdis oli ollut vet\u00e4m\u00e4ss\u00e4 J\u00f6ran Kopparin alusta yl\u00f6s joesta muiden porvareiden kanssa. Kun he olivat tehneet sen, oli em\u00e4nt\u00e4 tarjonnut heille ruokaa ja olutta. Sigfrid oli tullut humalaan ja h\u00e4net oli ollut kannettava ulos. Sigfrid kulki yksin kadulla ja haukkui ihmisi\u00e4 menness\u00e4\u00e4n kelmeiksi ja varkaiksi. Oikeus ei asettanut ket\u00e4\u00e4n vastuuseen Sigfridin kuolemasta, mutta m\u00e4\u00e4r\u00e4si h\u00e4nen ruumiinsa haudattavaksi kirkkomaan aidan ulkopuolelle. Humalassa hukkuminen kun katsottiin itse aiheutetuksi onnettomuudeksi ja kunniattomaksi kuolemaksi.<\/p>\n\n\n\n

Itsemurhaajan ruumiiseen sen sijaan saivat koskea vain teht\u00e4v\u00e4\u00e4n m\u00e4\u00e4r\u00e4tyt ihmiset, kuten Turun py\u00f6veli. Linnan vahtimestari Anders Korp kertoi kes\u00e4kuussa 1688 l\u00e4hett\u00e4neens\u00e4 vartiosotilaan joidenkin vankien kanssa suorittamaan ty\u00f6t\u00e4 kaupunkiin. Varkaudesta tuomittu vanki Simon Persson oli juossut rannassa olleiden tyhjien veneiden yli ja sy\u00f6ksynyt p\u00e4\u00e4 edell\u00e4 jokeen. Kun Simon oli mennyt jokeen, oli vartija mennyt kysym\u00e4\u00e4n neuvoa pormestarilta. T\u00e4m\u00e4 l\u00e4hetti py\u00f6velin etsim\u00e4\u00e4n ruumista. Simon olikin noussut t\u00e4ll\u00e4 v\u00e4lin pintaan ja py\u00f6veli kiskoi h\u00e4net maihin. Simonin veljelle Andersille l\u00e4hetettiin sana, ett\u00e4 h\u00e4n hakisi veljens\u00e4 ruumiin. Kun Anders vastasi, ettei h\u00e4n ottaisi raatoa huolehdittavakseen, pudotti py\u00f6veli sen takaisin jokeen ja sitoi kiinni paaluun, ettei se katoaisi. Oikeus totesi tuomiossaan, ett\u00e4 Simon oli ollut j\u00e4rjiss\u00e4\u00e4n hukuttautuessaan jokeen. Siksi h\u00e4nen ruumiinsa tuli vied\u00e4 mets\u00e4\u00e4n ja haudata sinne.<\/p>\n\n\n\n

Veli Pekka Toropainen<\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hteet: <\/strong><\/p>\n\n\n\n

Kansallisarkisto, Turun raastuvanoikeuden p\u00f6yt\u00e4kirjat z:44, 9.11.1677, 626\u2212633; z:55, 16.6.1688, 429\u2212432; z:63, 7.5.1696, 276\u2212279; Turun k\u00e4mnerinoikeuden p\u00f6yt\u00e4kirjat z:172, 11.9.1643, 125v-126; z:187, 2.6.1670, 214; z:196, 13.6.1688, 246\u2212248.<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Aurajoki \u2013 Turun joeksi 1600-luvulla kutsuttu \u2013 mahdollisti kaupungin olemassaolon, mutta se oli my\u00f6s vaarallinen sen rannoilla liikkuville. Tavallisimmin jokeen p\u00e4\u00e4dyttiin vahingossa t\u00f6it\u00e4 tehdess\u00e4 tai j\u00e4iden pett\u00e4ess\u00e4, \u201dp\u00e4\u00e4nheikkoudessa\u201d, humalassa tai tappelun tuoksinassa. Hukkuminen tutkittiin aina tarkoin oikeudessa, sill\u00e4 onnettomuus tuli erottaa tahallisesta tai \u201dp\u00e4\u00e4n heikkoudessa\u201d tehdyst\u00e4 teosta sek\u00e4 tarkoituksellisesta itsemurhasta, sill\u00e4 viimeksi mainittuja ei saanut … Jatka lukemista Vaara vaanii Aurajoessa<\/span> →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":29,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[8],"tags":[95],"class_list":["post-183","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-1600-luku","tag-aurajoki"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/183","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/users\/29"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=183"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/183\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":185,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/183\/revisions\/185"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=183"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=183"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=183"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}