{"id":186,"date":"2025-11-10T09:00:00","date_gmt":"2025-11-10T07:00:00","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/?p=186"},"modified":"2025-11-09T23:28:43","modified_gmt":"2025-11-09T21:28:43","slug":"housupukuinen-nainen-ja-hamepukuinen-mies-aurakadulla-1949","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/2025\/11\/10\/housupukuinen-nainen-ja-hamepukuinen-mies-aurakadulla-1949\/","title":{"rendered":"Housupukuinen nainen ja hamepukuinen mies Aurakadulla 1949"},"content":{"rendered":"<div class=\"wp-block-image\">\n<figure class=\"alignleft size-large is-resized\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1024\" height=\"703\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-content\/uploads\/sites\/721\/2025\/11\/Lukkarinen_housupukuinen_nainen_kuva1-1024x703.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-187\" style=\"width:487px;height:auto\" srcset=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-content\/uploads\/sites\/721\/2025\/11\/Lukkarinen_housupukuinen_nainen_kuva1-1024x703.jpg 1024w, https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-content\/uploads\/sites\/721\/2025\/11\/Lukkarinen_housupukuinen_nainen_kuva1-300x206.jpg 300w, https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-content\/uploads\/sites\/721\/2025\/11\/Lukkarinen_housupukuinen_nainen_kuva1-768x527.jpg 768w, https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-content\/uploads\/sites\/721\/2025\/11\/Lukkarinen_housupukuinen_nainen_kuva1.jpg 1200w\" sizes=\"auto, (max-width: 1024px) 100vw, 1024px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\">Aurakadun ja Yliopistonkadun kulmaus Turussa 1936. Aarne Pietinen, Museovirasto, Historian kuvakokoelma.\u00a0<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n<p>\u201dHousumuoti\u201d on alkanut vallata alaa Turun katukuvasta, kun \u201dmiehiksi pukeutuneiden naisten\u201d voi n\u00e4hd\u00e4 kulkevan pitkiss\u00e4 housuissaan pitkin Aurakatua. N\u00e4in kirjoittaa mielipidekirjoittaja <em>Sosialisti<\/em>-lehdess\u00e4 vuonna 1949.\u00a0<\/p>\n\n\n\n<p>Kirjoittajan mielest\u00e4 housujen k\u00e4ytt\u00f6 on sallittua, kunhan sill\u00e4 ei korosteta \u201derikoisesti\u201d henkil\u00f6n naisellisuutta. Muotivirtauksessa on kuitenkin h\u00e4nest\u00e4 yksi ep\u00e4kohta, nimitt\u00e4in se, ett\u00e4 miehet eiv\u00e4t ole tasa-arvoisia pukeutumisen suhteen naisten kanssa. Kirjoittaja kysyykin hieman ironiseen s\u00e4vyyn:\u00a0<\/p>\n\n\n\n<p>\u201dMutta miten k\u00e4visi, jos miehetkin haluaisivat olla yhdenvertaisia naisten kanssa ja pukisivat p\u00e4\u00e4llens\u00e4 naisten pukimet?\u201d<\/p>\n\n\n\n<p>Vaikka tekstist\u00e4 on aistittavissa ironiaa, antaa se mahdollisuuden kurkistaa aikanaan naisille ja miehille sopivana pidetyn pukeutumisen rajoihin. Naisille sallittu vaatevalikoima laajeni Suomessa noin 1920-luvulta alkaen, kun pitkien housujen k\u00e4ytt\u00f6 yleistyi v\u00e4hitellen. Tuolloin naiset saivat k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 housuja esimerkiksi hiiht\u00e4ess\u00e4. My\u00f6s 1900-luvun alussa yleistyneet ty\u00f6- ja virka-asut toivat lis\u00e4\u00e4 valikoimaa naisten pukeutumiseen.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Housut saattoivat sopia aikalaisten mielest\u00e4 naiselle ty\u00f6- ja urheiluymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 k\u00e4ytett\u00e4viksi, mutta kaupungin keskustassa housuissa n\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4 sopi viel\u00e4 yhteiskunnan silmiss\u00e4 mietti\u00e4. T\u00e4st\u00e4 kertoo esimerkiksi se, ett\u00e4 <em>Sosialistin<\/em> mielipidekirjoittajan mukaan naisen ei 1940-luvun lopun Turussa sovi \u201drehvastella\u201d miesm\u00e4isess\u00e4 ty\u00f6asussa julkisella paikalla.<\/p>\n\n\n<div class=\"wp-block-image\">\n<figure class=\"alignleft size-large is-resized\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1017\" height=\"1024\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-content\/uploads\/sites\/721\/2025\/11\/Lukkarinen_housupukuinen_nainen_kuva2-1017x1024.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-188\" style=\"width:261px;height:auto\" srcset=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-content\/uploads\/sites\/721\/2025\/11\/Lukkarinen_housupukuinen_nainen_kuva2-1017x1024.jpg 1017w, https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-content\/uploads\/sites\/721\/2025\/11\/Lukkarinen_housupukuinen_nainen_kuva2-298x300.jpg 298w, https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-content\/uploads\/sites\/721\/2025\/11\/Lukkarinen_housupukuinen_nainen_kuva2-150x150.jpg 150w, https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-content\/uploads\/sites\/721\/2025\/11\/Lukkarinen_housupukuinen_nainen_kuva2-768x773.jpg 768w, https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-content\/uploads\/sites\/721\/2025\/11\/Lukkarinen_housupukuinen_nainen_kuva2.jpg 1192w\" sizes=\"auto, (max-width: 1017px) 100vw, 1017px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\">Miesten ja naisten syysmuotia 1977. Kari Rainer Pulkkinen, JOKA Journalistinen kuva-arkisto, Kari Pulkkisen kokoelma.\u00a0<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n<p>Miehille soveliaana pidetty vaaterepertuaari on taas monipuolistunut naisia hitaammin. 1960- ja 1970-luvulla etenkin nuorten muotiin tulivat aiempaa pidemm\u00e4t hiukset, mutta miesten hameiden k\u00e4ytt\u00f6 on puhuttanut pitk\u00e4\u00e4n. Esimerkiksi viel\u00e4 1990-luvun <em>Helsingin Sanomissa<\/em> on kirjoitettu \u201dvalkotakkisten\u201d tulevan paikalle, jos mies laittaa hameen p\u00e4\u00e4lleen.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Miesten tiukoista pukeutumisraameista 1940-luvun lopun Turussa kertoo my\u00f6s se, ett\u00e4 <em>Sosialistin <\/em>kirjoittajan mukaan Aurakadulla liikkuva \u201dnaiseksi pukeutunut mies\u201d saattaisi tulla virkavallan pid\u00e4tt\u00e4m\u00e4ksi ja h\u00e4net olisi \u201dkorjattava pois liikenteen h\u00e4iritsij\u00e4n\u00e4\u201d ymp\u00e4rille kokoontuvan h\u00e4mm\u00e4styneen v\u00e4kijoukon vuoksi.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Maininnat virkavallasta liittynev\u00e4t siihen, ett\u00e4 omalle sukupuolelle ep\u00e4tyypillisiksi katsottuihin vaatteisiin pukeutuminen saatettiin tulkita naamioitumiseksi, joka oli j\u00e4rjestyss\u00e4\u00e4nt\u00f6jen nojalla kielletty\u00e4 osassa Suomen kaupungeista. Ennen 1900-lukua sukupuolinormeja rikkovasta pukeutumisesta ongelmiin poliisin kanssa saattoivat joutua niin naisiksi kuin miehiksikin luetut henkil\u00f6t.<em>&nbsp;<\/em><\/p>\n\n\n\n<p><em>Sosialisti<\/em>-lehden kirjoitus kertoo kuitenkin yhteiskunnassa tapahtuneesta muutoksesta: naisten housujen k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 ei pidetty en\u00e4\u00e4 1950-luvun vaihteen Turussa rangaistavana, vaikka sukupuolinormien rikkominen saattoikin jakaa mielipiteit\u00e4. Mieheyteen liittyv\u00e4t lokerot ovat laajenneet sit\u00e4kin hitaammin. Viel\u00e4 2020-luvulla hametta k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4\u00e4 miest\u00e4 on mediassa luonnehdittu harvinaiseksi, mutta yleistyv\u00e4ksi n\u00e4yksi katukuvassamme.<\/p>\n\n\n\n<p>Jean Lukkarinen<\/p>\n\n\n\n<p><strong>L\u00e4hteet:\u00a0<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>Housumuoti. <em>Sosialisti<\/em>, 15.05.1949, nro 109, s. 4.<\/p>\n\n\n\n<p>Teinit eiv\u00e4t halua olla tuppisuita. <em>Suomen Kuvalehti<\/em>, 14.01.1967, nro 2, s. 28\u201331.<\/p>\n\n\n\n<p>Miehet voisivat k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 hametta tietyiss\u00e4 rajoissa. <em>Helsingin Sanomat<\/em>, 30.8.1997, https:\/\/www.hs.fi\/suomi\/art-2000003653421.html.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Vierto, Tuija: Usva Kiuru, 18, on hameeseen pukeutuva mies, eik\u00e4 h\u00e4n ole ainoa: \u201dMukava, k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llinen ja tyylik\u00e4s\u201d. <em>YLE <\/em>29.6.2023, https:\/\/yle.fi\/a\/74-20037186.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Laine, Mio: \u201dLieneek\u00f6 tuo aprillinarrio wai pitk\u00e4lle kehittyneen emansipatsioonin merkki\u00e4 wai muuta wallattomuutta.\u201d Sukupuolen ilmaisun moninaisuus suomalaisissa sanomalehdiss\u00e4 1868\u20131917. Kulttuurihistorian pro gradu -tutkielma, Turun yliopisto 2025.<\/p>\n\n\n\n<p>Suhonen, Sami: Transsukupuolisuuden n\u00e4kym\u00e4t\u00f6n historia. <em>Sateenkaari-Suomi. Seksuaali- ja sukupuoliv\u00e4hemmist\u00f6jen historiaa<\/em>. Toim. Kati Mustola ja Johanna Pakkanen. Like, Helsinki 2007.<\/p>\n\n\n\n<p>Turunen, Arja: <em>&#8221;HAME, HOUSUT, HAMEHOUSUT! VAI MIK\u00c4 ON TULEVAISUUTEMME?&#8221; Naisten p\u00e4\u00e4llyshousujen k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 koskevat pukeutumisohjeet ja niiss\u00e4 rakentuvat naiseuden ihanteet suomalaisissa naistenlehdiss\u00e4 1889\u20131945<\/em>. Etnologian v\u00e4it\u00f6skirja, Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopisto, 2011.<\/p>\n\n\n\n<p><\/p>\n\n\n\n<p><\/p>\n\n\n\n<p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>\u201dHousumuoti\u201d on alkanut vallata alaa Turun katukuvasta, kun \u201dmiehiksi pukeutuneiden naisten\u201d voi n\u00e4hd\u00e4 kulkevan pitkiss\u00e4 housuissaan pitkin Aurakatua. N\u00e4in kirjoittaa mielipidekirjoittaja Sosialisti-lehdess\u00e4 vuonna 1949.\u00a0 Kirjoittajan mielest\u00e4 housujen k\u00e4ytt\u00f6 on sallittua, kunhan sill\u00e4 ei korosteta \u201derikoisesti\u201d henkil\u00f6n naisellisuutta. Muotivirtauksessa on kuitenkin h\u00e4nest\u00e4 yksi ep\u00e4kohta, nimitt\u00e4in se, ett\u00e4 miehet eiv\u00e4t ole tasa-arvoisia pukeutumisen suhteen naisten kanssa. Kirjoittaja &hellip; <a href=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/2025\/11\/10\/housupukuinen-nainen-ja-hamepukuinen-mies-aurakadulla-1949\/\" class=\"more-link\">Jatka lukemista <span class=\"screen-reader-text\">Housupukuinen nainen ja hamepukuinen mies Aurakadulla 1949<\/span> <span class=\"meta-nav\">&rarr;<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":29,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[10],"tags":[98,96,97],"class_list":["post-186","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-1900-luku","tag-muoti","tag-pukeutuminen","tag-sukupuolinormit"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/186","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/users\/29"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=186"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/186\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":189,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/186\/revisions\/189"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=186"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=186"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=186"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}