{"id":195,"date":"2025-11-14T09:00:00","date_gmt":"2025-11-14T07:00:00","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/?p=195"},"modified":"2025-11-11T11:29:27","modified_gmt":"2025-11-11T09:29:27","slug":"testamentit-rahoitusinstrumenttina","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/2025\/11\/14\/testamentit-rahoitusinstrumenttina\/","title":{"rendered":"Testamentit rahoitusinstrumenttina"},"content":{"rendered":"\n

Kuolinpes\u00e4kamreerina tunnettu Johan Fredrik Heldt (1780\u20131854) oli kuvausten perusteella \u201cvilkas, laiha ja siro vanhus, joka pukeutui vanhanaikaisen elegantisti” ja k\u00e4veli ylenpalttisesti ”ymp\u00e4riins\u00e4 espanjalainen keppi k\u00e4dess\u00e4\u00e4n ja kultarenkaat korvissaan\u201d. \u00a0<\/em>Heldtin hahmo j\u00e4\u00e4 mieleen Tor Carpelanin \u00c5bo donatorer <\/em>-teoksen (1910) lyhyest\u00e4 esittelyst\u00e4, sill\u00e4 1800-luvun Turussa ei ollut montaa h\u00e4nen kaltaistaan lahjoittajaa, joka olisi esiintynyt yht\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4sti julkisuudessa.\u00a0<\/p>\n\n\n

\n
\"\"
Johan Fredrik Heldtin kynsiharja. Turun kaupunginmuseo, Finna.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n

Carpelanin teos kirjoitti suomalaista rinnakkaishistoriaa: samaan aikaan, kun suuriruhtinaskunnan valtiolliset rakenteet vahvistuivat, lahjoittajien pienoisel\u00e4m\u00e4kerrat korostivat yksityisten henkil\u00f6iden merkityst\u00e4 Turun kaupungin vaiheissa. Monet heist\u00e4 olivat tunnustettuja yhteis\u00f6n avainhahmoja, mutta Heldtin tarina on hieman toisenlainen. H\u00e4n syntyi aviottomana lapsena kauppiassukuun. <\/p>\n\n\n\n

Turkulaiset tunsivat Heldtin kuolinpes\u00e4kamreerina. H\u00e4n auttoi testamenttien kirjoittamisessa ja vainajan omaisuuden hoidossa pit\u00e4en huolta siit\u00e4, ett\u00e4 sai itse tarpeeksi suuren palkkion avustaan. Kuolinpesiss\u00e4 liikkui paljon rahaa ja testamentit kanavoivat niit\u00e4 sopiviin suuntiin. Useissa testamenteissa Heldt sai osan pes\u00e4n varoista, osa suunnattiin hyv\u00e4ntekev\u00e4isyyteen ja loput j\u00e4iv\u00e4t vainajan sukulaisille. <\/p>\n\n\n\n

Heldt oli tutustunut johtaviin turkulaisiin talousel\u00e4m\u00e4n hahmoihin. H\u00e4n esiintyi Englannista vaikutteita saaneen John Julinin sihteerin\u00e4 ja saattoi kiinnostua juuri t\u00e4m\u00e4n takia hyv\u00e4ntekev\u00e4isyydest\u00e4. Julinin mukana Heldt oli perustamassa 1820-luvulla sek\u00e4 Turun s\u00e4\u00e4st\u00f6pankkia ett\u00e4 Bell-Lancaster-koulua. My\u00f6hemmin Heldt tuki ennen kaikkea tytt\u00f6jen koulutusta. <\/p>\n\n\n\n

Turun palo aloitti Heldtin liiketoimien kukoistuskauden. H\u00e4n lainasi rahaa maaomaisuutta vastaan ja myi sitten tulen tuhoamia tontteja. Voittoja kanavoitiin muun ohessa Turun kaupungin j\u00e4lleenrakennukseen ja sen historian yll\u00e4pitoon. Heldt rahoitti tuomiokirkon uudet urut ja alkoi ker\u00e4t\u00e4 Kaarina Maununtytt\u00e4reen liittyvi\u00e4 esineit\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Kun Heldt kuoli elokuussa 1854, h\u00e4nen oma testamenttinsa oli kunnossa.\u00a0 Tunnettu kuolinpesien j\u00e4rjestelij\u00e4 oli m\u00e4\u00e4r\u00e4nnyt sen julkaistavaksi ja pian J. W. Lilljan kirjapainosta ilmestyikin 40 sivun mittainen kirjanen. Heldt listaa sivukaupalla tuttaviaan, joille h\u00e4n lahjoitti erilaisia arvoesineit\u00e4, mutta h\u00e4n ei ollut unohtanut hyv\u00e4ntekev\u00e4isyytt\u00e4. Irtaimiston huutokaupan avulla ker\u00e4ttiin rahaa 111 k\u00f6yh\u00e4lle naiselle sek\u00e4 muille Turun k\u00f6yhille. Pes\u00e4n omaisuutta piti sijoittaa niin, ett\u00e4 siit\u00e4 voitiin maksaa vuotuista korkoa kaupungin virkamiehille. Lis\u00e4ksi perustettiin erikseen nimetyille henkil\u00f6ille el\u00e4kerahasto.

Kuolinpes\u00e4kamreeri vaikuttaa edelleen. El\u00e4kerahastosta kehittyi vuosien my\u00f6t\u00e4 oikeustieteen opintoja tukeva Heldtin stipendirahastos\u00e4\u00e4ti\u00f6. Lis\u00e4ksi antiikkiliikkeiss\u00e4 voi tulla vastaan yksitt\u00e4isi\u00e4 hopealusikoita, joiden jakamisesta Heldtin testamentti my\u00f6s s\u00e4\u00e4ti tarkasti.\u00a0<\/p>\n\n\n\n

Janne Tunturi

L\u00e4hteet:<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Carpelan, Tor.\u00a0\u00c5bo Donatorer Intill \u00e5r 1909: Biografiska Anteckningar<\/em>. \u00c5bo: \u00c5bo stads historiska museum, 1910.
Korpiola, Mia. Johan Fredrik Heldt (1780\u20131854) \u2013 eksentrinen turkulainen mesenaatti ja \u201dkuolinpes\u00e4kamreeri\u201d. https:\/\/blogit.utu.fi\/oikeudellinentietotaito\/2021\/02\/08\/johan-fredrik-heldt-1780-1854-eksentrinen-turkulainen-mesenaatti-ja-kuolinpesakamreeri\/<\/a>
Tunturi, Janne. Kuolinpes\u00e4kamreeri ja suurlahjoittaja: Johan Fredrik Heldti\u00e4 j\u00e4ljitt\u00e4m\u00e4ss\u00e4<\/em>. Turku: Heldtin stipendirahastos\u00e4\u00e4ti\u00f6 sr., 2021.<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kuolinpes\u00e4kamreerina tunnettu Johan Fredrik Heldt (1780\u20131854) oli kuvausten perusteella \u201cvilkas, laiha ja siro vanhus, joka pukeutui vanhanaikaisen elegantisti” ja k\u00e4veli ylenpalttisesti ”ymp\u00e4riins\u00e4 espanjalainen keppi k\u00e4dess\u00e4\u00e4n ja kultarenkaat korvissaan\u201d. \u00a0Heldtin hahmo j\u00e4\u00e4 mieleen Tor Carpelanin \u00c5bo donatorer -teoksen (1910) lyhyest\u00e4 esittelyst\u00e4, sill\u00e4 1800-luvun Turussa ei ollut montaa h\u00e4nen kaltaistaan lahjoittajaa, joka olisi esiintynyt yht\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4sti julkisuudessa.\u00a0 … Jatka lukemista Testamentit rahoitusinstrumenttina<\/span> →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":29,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[101,102],"class_list":["post-195","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-1800-luku","tag-heldt-johan-fredrik","tag-testamentit"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/195","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/users\/29"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=195"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/195\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":197,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/195\/revisions\/197"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=195"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=195"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=195"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}