{"id":200,"date":"2025-11-17T09:00:00","date_gmt":"2025-11-17T07:00:00","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/?p=200"},"modified":"2025-11-16T22:36:58","modified_gmt":"2025-11-16T20:36:58","slug":"axel-gabriel-ingelius-nerokas-hutilus","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/2025\/11\/17\/axel-gabriel-ingelius-nerokas-hutilus\/","title":{"rendered":"Axel Gabriel Ingelius \u2013 nerokas hutilus"},"content":{"rendered":"\n

Turun teatteriel\u00e4m\u00e4ss\u00e4 meni vuodenvaihteessa 1861\u20131862 Th\u00e9odore Barri\u00e8ren ja Jules Lorinin kirjoittama yksin\u00e4yt\u00f6ksinen komedia Berthas piano<\/em>. Se oli yleis\u00f6menestys. Teksti oli ruotsinnettu ranskasta, ja kappaleen kuplettinumerot oli s\u00e4velt\u00e4nyt kaupungissa hyvin tunnettu Axel Gabriel Ingelius. Innostunut yleis\u00f6 huusi h\u00e4nt\u00e4 esiin tammikuussa 1862 annetun n\u00e4yt\u00f6ksen j\u00e4lkeen. S\u00e4velt\u00e4j\u00e4 ei kuitenkaan halunnut nousta lavalle kiitt\u00e4m\u00e4\u00e4n suosiosta muuten kuin osana muiden muusikoiden joukkoa. Ele ei ollut vaatimattomuutta, jota 40 ik\u00e4vuottaan l\u00e4hestyv\u00e4lt\u00e4 Ingeliukselta ei juuri l\u00f6ytynyt, vaan pikemminkin loukatun ylpeytt\u00e4. S\u00e4velt\u00e4j\u00e4 ei tuossa el\u00e4m\u00e4ntilanteessa osoittanut mielell\u00e4\u00e4n kunnioitusta turkulaisille, jotka olivat h\u00e4nest\u00e4 pitk\u00e4lti syyp\u00e4it\u00e4 h\u00e4nen kokemiinsa vaikeuksiin.<\/p>\n\n\n

\n
\"\"
S\u00e4velt\u00e4j\u00e4-kirjailija Axel Gabriel Ingelius (1822\u20131868). K\u00e4yntikorttivalokuva, Wikimedia Commons.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n

Ingeliuksen suhde yleis\u00f6\u00f6n ja ihmisiin ylip\u00e4\u00e4ns\u00e4 oli monesti vaikea, miss\u00e4 h\u00e4n ikin\u00e4 kulkikin, useasti juuri Turussa. Paljon kertoo Topeliuksen h\u00e4nest\u00e4 keksim\u00e4 luonnehdinta \u201dnerokas hutilus\u201d. Ingelius oli aluksi lupaava lahjakkuus usealla alalla eli musiikin lis\u00e4ksi kirjallisuudessa ja kriitikkona, mutta h\u00e4n t\u00e4rveli maineensa itsekeskeisell\u00e4 ja huolimattomalla k\u00e4yt\u00f6ksell\u00e4. H\u00e4n opiskeli Helsingiss\u00e4 maisteriksi, mutta ep\u00e4onnistui v\u00e4it\u00f6skirjan tekij\u00e4n\u00e4. Lopulta h\u00e4nen el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 tuhosi alkoholi, vaikka h\u00e4nen paleltumisensa kuoliaaksi lumimyrskyss\u00e4 Uudenkaupungin l\u00e4hist\u00f6ll\u00e4 kev\u00e4ttalvella 1868 ei johtunutkaan juomisesta.<\/p>\n\n\n\n

Ingeliuksen asuinpaikat sijaitsivat kirkonkirjojen mukaan pitk\u00e4\u00e4n Hirvensalossa ja Raisiossa, mutta h\u00e4nt\u00e4 on kyll\u00e4 syyt\u00e4 pit\u00e4\u00e4 ennen kaikkea turkulaisena taiteilijana. Turussa h\u00e4n ansaitsi leip\u00e4ns\u00e4 ajoittaisissa opettajan ja toimittajan teht\u00e4viss\u00e4 ja korjasi siell\u00e4 merkitt\u00e4vimm\u00e4t taiteelliset voittonsa. Siell\u00e4 h\u00e4n my\u00f6s solmi yhteisty\u00f6suhteensa. Tuotantoon kuuluu monia romaaneja ja kertomuksia, sinfonia, ooppera, muutama n\u00e4ytelm\u00e4, pianos\u00e4vellyksi\u00e4, paljon yksinlauluja sek\u00e4 kritiikkej\u00e4 ja lehtikirjoituksia.<\/p>\n\n\n\n

Suku- ja perhepiirin ansiosta my\u00f6s Ingeliuksen yksityisel\u00e4m\u00e4 kytkeytyi vahvasti Turun ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n ja Lounais-Suomeen. Yht\u00e4 vahvasti h\u00e4nen taiteilijaroolinsa oli kytk\u00f6ksiss\u00e4 romantiikan synnytt\u00e4m\u00e4\u00e4n k\u00e4sitykseen luovista (mies)neroista, jotka olivat viime k\u00e4dess\u00e4 vastuullisia ja uskollisia vain itselleen ja keksint\u00e4kyvylleen. Voisi melkeinp\u00e4 sanoa, ett\u00e4 Ingeliuksen nosti julkisuuteen myytti poikkeusyksil\u00f6ist\u00e4, kunnes h\u00e4n ei en\u00e4\u00e4 jaksanut kamppailla taiteilijaroolinsa ja suuren egonsa kanssa vaan antoi periksi. Kirjallisuudessa h\u00e4nt\u00e4 kutsuttiin h\u00e4nen kuolemansa j\u00e4lkeen \u201dsortuneeksi neroksi\u201d. Suuri yleis\u00f6 unohti h\u00e4net ja h\u00e4nen tuotantonsa, mutta viime vuosikymmenin\u00e4 Turussa on uudelleen virinnyt kiinnostusta h\u00e4nen aikaansaannoksiinsa.<\/p>\n\n\n\n

Jukka Sarjala<\/em><\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hde:<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Jukka Sarjala, Poeettinen el\u00e4m\u00e4. Biedermeierin s\u00e4velt\u00e4j\u00e4-kirjailija Axel Gabriel Ingelius<\/em>. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2005.<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Turun teatteriel\u00e4m\u00e4ss\u00e4 meni vuodenvaihteessa 1861\u20131862 Th\u00e9odore Barri\u00e8ren ja Jules Lorinin kirjoittama yksin\u00e4yt\u00f6ksinen komedia Berthas piano. Se oli yleis\u00f6menestys. Teksti oli ruotsinnettu ranskasta, ja kappaleen kuplettinumerot oli s\u00e4velt\u00e4nyt kaupungissa hyvin tunnettu Axel Gabriel Ingelius. Innostunut yleis\u00f6 huusi h\u00e4nt\u00e4 esiin tammikuussa 1862 annetun n\u00e4yt\u00f6ksen j\u00e4lkeen. S\u00e4velt\u00e4j\u00e4 ei kuitenkaan halunnut nousta lavalle kiitt\u00e4m\u00e4\u00e4n suosiosta muuten kuin osana muiden … Jatka lukemista Axel Gabriel Ingelius \u2013 nerokas hutilus<\/span> →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":29,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[103,104],"class_list":["post-200","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-1800-luku","tag-ingelius-axel-gabriel","tag-taiteilijat"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/200","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/users\/29"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=200"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/200\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":202,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/200\/revisions\/202"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=200"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=200"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=200"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}