{"id":203,"date":"2025-11-19T09:00:00","date_gmt":"2025-11-19T07:00:00","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/?p=203"},"modified":"2025-11-18T10:30:17","modified_gmt":"2025-11-18T08:30:17","slug":"tom-of-finland","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/2025\/11\/19\/tom-of-finland\/","title":{"rendered":"Tom of Finland"},"content":{"rendered":"\n

Touko Laaksosen sisarenpoika kuvaili enoaan mieheksi, joka leikki lasten kanssa, oli seurallinen ja huumorintajuinen, kertoi hauskoja juttuja ja piti hyv\u00e4st\u00e4 ruoasta. H\u00e4nen luonaan kyl\u00e4iltiin mielell\u00e4\u00e4n Helsingiss\u00e4 k\u00e4ydess\u00e4. Kun eno sitten kuoli vuonna 1991, selvisi sukulaisille vasta hautajaisissa h\u00e4nen yst\u00e4v\u00e4piirins\u00e4 tultua paikalle, ett\u00e4 eno olikin kansainv\u00e4lisesti tunnustettu taiteilija ja homoikoni Tom of Finland. Laaksosen kuolemasta on kulunut l\u00e4hes 35 vuotta ja h\u00e4nen taidettaan arvostetaan edelleen. H\u00e4nt\u00e4 kutsutaan nykyisin tasa-arvon esitaistelijaksi ja maailmanrauhan l\u00e4hettil\u00e4\u00e4ksi, koska h\u00e4nen piirt\u00e4m\u00e4ns\u00e4 positiiviset miehet vapauttavat ihmisi\u00e4 ep\u00e4luuloista ja fobioista. <\/p>\n\n\n\n

*<\/p>\n\n\n\n

Turun kaupunkiin syntyi asutuspainetta 1800-luvulla. H\u00e4meentullin ulkopuolelle syntyi siksi 1800-luvun kuluessa asutusta, jonne muutti pienk\u00e4sity\u00f6l\u00e4isi\u00e4 ja ty\u00f6v\u00e4est\u00f6\u00e4. H\u00e4meentullin takaisella maalla pidettiin my\u00f6s kaksi kertaa vuodessa karjamarkkinat. Esimerkiksi vuonna 1880 Nummenm\u00e4ell\u00e4 laskettiin asuvan jo 733 henke\u00e4. Kaarinaan kuulunut H\u00e4meentien alkup\u00e4\u00e4 Nummenpakka muistutti kaupunkimaista asutusta jo 1900-luvun alussa ja suuri osa sen asukkaista k\u00e4vi t\u00f6iss\u00e4 Turun kaupungissa. Alueet liitettiin Turun kaupunkiin vuoden 1939 alusta.<\/p>\n\n\n

\n
\"\"
Touko Laaksosen varhainen ty\u00f6 Turun Tuomiokirkkosillasta. Veli Pekka Toropaisen kokoelmat.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n

Kasvava v\u00e4est\u00f6 edellytti kouluolojen j\u00e4rjestelemist\u00e4. Uudelle Littoisten koulupiirille etsittiin vuosina 1911\u25001912 oman koulutalon paikkaa ja sellaiseksi valikoitui Kuralan V\u00e4h\u00e4-Kohmon mailla ollut tontti, joka oli kymmenen metri\u00e4 korkealla Aurajoen rantat\u00f6rm\u00e4ll\u00e4. Koulun piirustukset valmistuivat 1913 ja kouluty\u00f6 uudessa rakennuksessa voitiin aloittaa seuraavana vuonna. Tuolloin m\u00e4ki oli puuton ja koululta n\u00e4kyi laajalle alueelle Aurajokilaaksossa. <\/p>\n\n\n\n

Koulun ensimm\u00e4iseksi opettajaksi valittiin Saima Ritalahti. Koulun oppilasm\u00e4\u00e4r\u00e4n kasvaessa palkattiin elokuusta 1914 kouluun toinen opettaja, Edvin Laaksonen. Saima Ritalahti ja Edvin Laaksonen avioituivat pian ja perustivat perheens\u00e4 koululle vuosikymmeniksi. Touko Valio Laaksonen syntyi 8. toukokuuta 1920 t\u00e4h\u00e4n perheeseen. <\/p>\n\n\n\n

K\u00e4ydess\u00e4\u00e4n koulua Ristim\u00e4ess\u00e4 Touko Laaksonen ihaili ja seuraili l\u00e4heisen Kuralan kyl\u00e4n ty\u00f6miehi\u00e4, jotka edustivat h\u00e4nen mielest\u00e4\u00e4n ty\u00f6vaatteissaan todellista miehen mallia. Koulupoika Touko Laaksonen piti piirt\u00e4misest\u00e4, erityisesti sarjakuvista, ja vanhin h\u00e4nen tekem\u00e4ns\u00e4 sarjakuva on ajalta, jolloin h\u00e4n oli t\u00e4ytt\u00e4nyt viisi vuotta. Siin\u00e4 poika seikkailee kaupungissa ja lopulta isot, vahvat poliisit pelastavat pojan perheineen. My\u00f6hemmin h\u00e4n piirsikin usein homoeroottisen taiteensa sarjakuvan muotoon. Vuodesta 1935 Touko Laaksonen kulki oppikouluun Turkuun linja-autolla ja l\u00f6ysi univormut. Linja-auton kuljettajat edustivat h\u00e4nelle samaa miestyyppi\u00e4 kuin raavaat rengit.\u00a0<\/p>\n\n\n\n

Ylioppilaaksi h\u00e4n kirjoitti Turussa ja muutti vuonna 1939 Helsinkiin opiskelemaan mainostamista. Laaksosen itsens\u00e4 mukaan sota-ajan pimennetty Helsinki mahdollisti homoseksuaaliset kokemukset varsinkin puistoissa saksalaisten sotilaiden kanssa. Miehet olivat yksin\u00e4isi\u00e4 ja kaipasivat l\u00e4heist\u00e4 kontaktia. Samalla Laaksonen tunnisti itsess\u00e4\u00e4n seksuaalisen fiksaation univormuihin, jonka h\u00e4n oli kokenut jo lapsena.<\/p>\n\n\n\n

Tom of Finlandin t\u00f6it\u00e4 alettiin julkaista Yhdysvalloissa s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti ja t\u00e4m\u00e4 johti siihen, ett\u00e4 h\u00e4n j\u00e4tti vuonna 1973 taiteellisen johtajan ty\u00f6ns\u00e4 suuryrityksess\u00e4 ja keskittyi ainoastaan omalle taiteelleen. H\u00e4n kehitti 1960-luvulla v\u00e4hitellen hahmon, Kaken, joka seikkaili h\u00e4nen sarjakuvissaan. Kake lanseerattiin vuonna 1968. T\u00e4m\u00e4 kuvitteellinen hahmo edusti Touko Laaksosen ideaalimiest\u00e4. H\u00e4n oli komeavartaloinen ja -kasvoinen, reipas ja raju sek\u00e4 huumorintajuinen. Juuri Kaken kaltaisia miehi\u00e4 kuvaavat piirrokset siivittiv\u00e4t Tom of Finlandin maailmanmaineeseen ja niist\u00e4 h\u00e4net tunnetaan edelleenkin.<\/p>\n\n\n\n

Kun Tom of Finland oli jo maailmalla tunnustettu hahmo, joutuivat Suomen homot viel\u00e4 pysym\u00e4\u00e4n kaapissa. Ruotsin valtakunnan laki vuodelta 1734 ei rangaissut kahden samaa sukupuolta olevan v\u00e4lisest\u00e4 suhteesta, vaan teko tuli vasta vuonna 1894 rikosoikeuden piiriin. Teosta voitiin tuomita kahden vuoden vankeuteen, mutta yleens\u00e4 n\u00e4in pitk\u00e4t tuomiot olivat poikkeus. Teko s\u00e4ilyi rikoslaissa vuoteen 1971. Sairausluokituksesta se poistettiin Suomessa vuonna 1981. N\u00e4ist\u00e4 syist\u00e4 Tom of Finland oli tuntematon Suomessa lukuun ottamatta pient\u00e4 piiri\u00e4, joka tiesi h\u00e4nen taiteensa ja henkil\u00f6llisyytens\u00e4. Kului viel\u00e4 kymmenen vuotta, ennen kuin Tom of Finland astui kaapista ulos Suomessa.<\/p>\n\n\n\n

Veli Pekka Toropainen<\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hteet:<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Turun Sanomat 14.11.1915, no 3272B, Sunnuntailiite; Turun Sanomat <\/em>27.10.1918, no 4184.<\/p>\n\n\n\n

Frilander, Aino 2017: Millainen mies l\u00f6ytyy Tom of Finland -kuvien takaa? Touko Laaksosen sisarenpoika avasi kotialbumit HS:lle. Helsingin Sanomat. <\/em>Kulttuuri.<\/p>\n\n\n\n

Hooven, Valentine III sa.: Tom of Finland. A short biography<\/em>. http:\/\/www.tomoffinlandfoundation.org\/foundation\/touko.html<\/a>. Tom of Finland Foundation. Luettu 14.10.2025.<\/p>\n\n\n\n

Ikonen, Kimmo 2014: Sata opetuksen ja oppimisen vuotta. Ristim\u00e4en ja Hannunniitun koulujen vaiheita 1914\u25002014<\/em>. Hannunniitun koulu. Turku.<\/p>\n\n\n\n

Kalha, Harri 2012: Tom of Finland. Taidetta seksin vuoksi<\/em>. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 1378\/Tieto. H\u00e4meenlinna.<\/p>\n\n\n\n

Laaksonen, Mika 1993: Kuralan kyl\u00e4m\u00e4en historiallisia vaiheita<\/em>. Turun maakuntamuseo\/\u00c5bo landskapsmuseum. Monisteita 6. Turku.<\/p>\n\n\n\n

Per\u00e4l\u00e4, Tauno 1951: Turun esikaupunkien historia. Turun esikaupungit ja niiden aiheuttamat probleemat ensimm\u00e4iseen maailmansotaan menness\u00e4. <\/em>Akateeminen v\u00e4it\u00f6skirja. Turun yliopisto. Turku.<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Touko Laaksosen sisarenpoika kuvaili enoaan mieheksi, joka leikki lasten kanssa, oli seurallinen ja huumorintajuinen, kertoi hauskoja juttuja ja piti hyv\u00e4st\u00e4 ruoasta. H\u00e4nen luonaan kyl\u00e4iltiin mielell\u00e4\u00e4n Helsingiss\u00e4 k\u00e4ydess\u00e4. Kun eno sitten kuoli vuonna 1991, selvisi sukulaisille vasta hautajaisissa h\u00e4nen yst\u00e4v\u00e4piirins\u00e4 tultua paikalle, ett\u00e4 eno olikin kansainv\u00e4lisesti tunnustettu taiteilija ja homoikoni Tom of Finland. Laaksosen kuolemasta on … Jatka lukemista Tom of Finland<\/span> →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":29,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[10],"tags":[104,105],"class_list":["post-203","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-1900-luku","tag-taiteilijat","tag-tom-of-finland"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/203","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/users\/29"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=203"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/203\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":208,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/203\/revisions\/208"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=203"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=203"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=203"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}