{"id":217,"date":"2025-11-24T09:00:00","date_gmt":"2025-11-24T07:00:00","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/?p=217"},"modified":"2025-11-23T22:19:50","modified_gmt":"2025-11-23T20:19:50","slug":"pahuus-puhutti-1980-luvulla","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/2025\/11\/24\/pahuus-puhutti-1980-luvulla\/","title":{"rendered":"Pahuus puhutti 1980-luvulla"},"content":{"rendered":"\n

Kahdeksankymment\u00e4luvun j\u00e4lkipuoliskolla suomalaista kirjallisuusv\u00e4ke\u00e4 puhuttivat kotimaisen nykyproosan kuvaukset pahuudesta. Muun muassa n\u00e4ist\u00e4 teemoista keskusteltiin Turussa maaliskuussa 1988 pidetyss\u00e4 Pahuuden perinne -seminaarissa.<\/p>\n\n\n\n

Tapahtuma j\u00e4rjestettiin Turun kaupunginkirjaston, Turun yliopiston kotimaisen kirjallisuuden ja kulttuurihistorian oppiaineiden yhteisty\u00f6n\u00e4. Tilaisuus liittyi Suomalainen kirjan 500-vuotisjuhlavuoteen. Tuolloin t\u00e4yttyiv\u00e4t tasavuodet siit\u00e4, kun Turun piispa Konrad Bitz painatti hiippakunnalleen messukirja Missale Aboensen lyypekkil\u00e4isess\u00e4 kirjapainossa.<\/p>\n\n\n\n

Aloite pahan kysymyst\u00e4 k\u00e4sittelev\u00e4st\u00e4 seminaarista oli tullut suomalaisen kirjan 500-vuotisjuhlatoimikunnan puheenjohtajalta Paul Gustafssonilta, joka lausui my\u00f6s seminaarin tervehdyssanat. Toimikunnan sihteeri Unnukka Stenqvist ja kulttuurihistorian assistentti Hannu Laaksonen toimittivat seminaariesitelmist\u00e4 69-sivuisen kirjasen nimelt\u00e4 Pahuuden perinne \u2013 puheenvuoroja pahan olemuksesta<\/em>, jonka teksteist\u00e4 on mahdollista saada k\u00e4sitys liki 40 vuoden takaisesta aikalaisdiagnoosista.<\/p>\n\n\n

\n
\"\"
Seminaarijulkaisun tummas\u00e4vyinen kansi oli Totti Tuhkasen k\u00e4sialaa. Takakannen mukaan puheenvuorot luotaavat syv\u00e4lt\u00e4 aikamme henkist\u00e4 ilmapiiri\u00e4 ja sit\u00e4 muokkaavia traditioita.\u00a0<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n

Seminaarin sis\u00e4ll\u00f6llinen sys\u00e4ys saattoi olla kirjailija ja l\u00e4\u00e4k\u00e4ri Claes Anderssonilta, joka oli kirjoittanut Helsingin Sanomissa<\/em> syksyll\u00e4 1986 pahuuden ongelmasta suomalaisessa proosassa. H\u00e4n oli havainnut merkitt\u00e4v\u00e4n siirtym\u00e4n pois sotien j\u00e4lkeen vallinneesta maaltamuuton ja rakennemuutoskuvausten eeppisest\u00e4 realismista. Tilalle oli tullut urbaani milj\u00f6\u00f6 ja neutraalisti pahuutta kuvaavat kirjailijat, kuten Esa Sariola, Annika Idstr\u00f6m ja Eira Stenberg. Juppivuosikymmenen kirjallisessa maisemassa eli rikkonaisia ja tunnekylmi\u00e4 probleemiyksil\u00f6it\u00e4 vailla yhteis\u00f6\u00e4, empatiakyky\u00e4 ja eettisi\u00e4 periaatteita.<\/p>\n\n\n\n

Andersson palasi Turussa parin vuoden takaiseen teemaansa. Samoilla linjoilla oli Turun yliopiston kotimaisen kirjallisuuden professori Pertti Karkama, joka arveli yksil\u00f6n menett\u00e4neen kapitalismin nykytodellisuudessa vastaan panemisen kykyns\u00e4. Proosassa paha tuntui olevan voitolla. <\/p>\n\n\n\n

Toisenlaisen n\u00e4k\u00f6kulman avasi varatuomari Jukka Kemppinen. H\u00e4n k\u00e4\u00e4nsi katseen lukijoihin ja suri sit\u00e4, ettei nykykirjallisuus her\u00e4tt\u00e4nyt tarpeeksi pahennusta, sill\u00e4 sanataiteen pit\u00e4isi olla sopimatonta.<\/p>\n\n\n\n

Filosofi Tuomas Nevanlinnan mukaan moderni oli maallistanut pyh\u00e4n ja ottanut riskit hallintaansa teknologialla mutta samalla luonut uudenlaiset uhat. Pahan horisonttina h\u00e4\u00e4m\u00f6tti ydintuhon mahdollisuus. <\/p>\n\n\n\n

Seminaari ei unohtanut pahuuden vastaparia, hyvyytt\u00e4. T\u00e4h\u00e4n viittasivat filosofi Sven Krohn, teologi Martti Voutilainen ja miesvoittoisen esiintyj\u00e4ryhm\u00e4n joukossa puheenvuoron pit\u00e4nyt Helsingin hiippakunnan p\u00e4\u00e4sihteeri Pirkko Lehti\u00f6. Kulttuurihistorian dosentti Kari Immonen analysoi, miten viholliskuvat h\u00e4vittiv\u00e4t hyvyytt\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Seminaarijulkaisun p\u00e4\u00e4t\u00f6stekstiss\u00e4 Hannu Laaksonen piirsi pahuuden ilmentymien kaarta 1600-luvun noitaoikeudenk\u00e4yntien ja kansanuskon paholaisk\u00e4sityksien kautta nykyhetkeen saakka. Paholaisuskoa h\u00e4n aisti keskustelussa hevirockin ja saatananpalvonnan yhteyksist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Laaksosen esipuheesta selvi\u00e4\u00e4, ett\u00e4 Annika Idstr\u00f6m ja Esa Sariola osallistuivat yleis\u00f6keskusteluun. Aikalaisarvioissa heist\u00e4 puhuttiin jonkinlaisina pahan koulukunnan kirjailijoina.<\/p>\n\n\n\n

Paavo Oinonen<\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hteet:<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Claes Andersson: \u201dPahan ongelma uudessa proosassa. Yksityinen itsekkyys h\u00e4m\u00e4rt\u00e4\u00e4 suomalaisen nykykirjallisuuden eettiset ja moraaliset ongelmat\u201d. Helsingin Sanomat<\/em> 7.10.1986.<\/p>\n\n\n\n

Hannu Laaksonen ja Unnukka Stenqvist: Pahuuden perinne \u2013 puheenvuoroja pahan olemuksesta<\/em>. Turun yliopiston historian laitos. Julkaisuja 20. Turku 1989.<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kahdeksankymment\u00e4luvun j\u00e4lkipuoliskolla suomalaista kirjallisuusv\u00e4ke\u00e4 puhuttivat kotimaisen nykyproosan kuvaukset pahuudesta. Muun muassa n\u00e4ist\u00e4 teemoista keskusteltiin Turussa maaliskuussa 1988 pidetyss\u00e4 Pahuuden perinne -seminaarissa. Tapahtuma j\u00e4rjestettiin Turun kaupunginkirjaston, Turun yliopiston kotimaisen kirjallisuuden ja kulttuurihistorian oppiaineiden yhteisty\u00f6n\u00e4. Tilaisuus liittyi Suomalainen kirjan 500-vuotisjuhlavuoteen. Tuolloin t\u00e4yttyiv\u00e4t tasavuodet siit\u00e4, kun Turun piispa Konrad Bitz painatti hiippakunnalleen messukirja Missale Aboensen lyypekkil\u00e4isess\u00e4 kirjapainossa. Aloite … Jatka lukemista Pahuus puhutti 1980-luvulla<\/span> →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":29,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[10],"tags":[25,27],"class_list":["post-217","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-1900-luku","tag-kirjallisuus","tag-turun-yliopisto"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/217","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/users\/29"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=217"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/217\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":219,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/217\/revisions\/219"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=217"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=217"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=217"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}