{"id":224,"date":"2025-11-28T09:00:00","date_gmt":"2025-11-28T07:00:00","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/?p=224"},"modified":"2025-11-25T10:11:54","modified_gmt":"2025-11-25T08:11:54","slug":"turkulaistutkijat-ita-karjalan-soilla","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/2025\/11\/28\/turkulaistutkijat-ita-karjalan-soilla\/","title":{"rendered":"Turkulaistutkijat It\u00e4-Karjalan soilla"},"content":{"rendered":"\n

Jatkosodan hy\u00f6kk\u00e4ysvaiheessa vuonna 1941 suomalaiset ylittiv\u00e4t vanhan Tarton rauhan rajan ja miehittiv\u00e4t alueita It\u00e4-Karjalasta. Alueiden taloudellisten mahdollisuuksien todentaminen sek\u00e4 muu tutkimus nousi jo joulukuussa 1941 esille. Yhten\u00e4 p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4n\u00e4 oli niiden todistaminen osaksi Suomen \u201dluonnollisia\u201d alueita, ja vuonna 1942 tarvittiin erilaisia k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llisi\u00e4 tietoja alueita johtavan sotilashallintoesikunnan v\u00e4litt\u00f6m\u00e4\u00e4n k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n.<\/p>\n\n\n

\n
\"\"
Harry Wariksen Vielj\u00e4rvell\u00e4 It\u00e4-Karjalassa 1.7.1943 ottama v\u00e4rivalokuva ”alkulaakson rinneletosta”. Kuvassa majuri Mauno J. Kotilainen, joka palveli kaukopartioissa Osasto Kuismasessa ja johti kasvitutkimuksia It\u00e4-Karjalassa. Kuva: Harry Waris\/Turun yliopiston kasvimuseo.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n

Opetusministeri\u00f6n vuoden 1941 lopussa asettama It\u00e4-Karjalan toimikunta l\u00e4hestyi Suomen eri tieteellisi\u00e4 toimijoita toiveenaan saada lista It\u00e4-Karjalaa koskevista l\u00e4hiaikojen ja my\u00f6hempien vuosien tutkimuksista ja suunnitelmista sek\u00e4 aloitteista. Toimikunnan oli tarkoitus laatia oma suunnitelma sotilashallinnon kanssa kes\u00e4ksi 1942.<\/p>\n\n\n\n

Turun yliopiston rehtorille kirje l\u00e4hetettiin 3.1.1942. Vastausta selviteltiin pitk\u00e4\u00e4n, sill\u00e4 rehtori Einar Juva (1892\u20131966) vastasi vasta helmikuun lopulla. Turun yliopistolla ei ollut mit\u00e4\u00e4n omia suunnitelmia pitk\u00e4\u00e4n tutkijoilta suljettuna olleen alueen tutkimukselle, mutta silti p\u00e4\u00e4tettiin pohtia niit\u00e4 mahdollisuuksia, joita yliopistolla olisi osallistumiseen. Humanistiselta puolelta suomen kielen ja sen sukukielten professori Paavo Ravila (1902\u20131974) oli armeijan palveluksessa, joten mahdollisuuksia sopivien opiskelijoiden tai murretutkijoiden l\u00e4hett\u00e4miseen ei voitu h\u00e4nelt\u00e4 helpolla selvitt\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Matemaattis-Luonnontieteellisen tiedekunnan puolella l\u00f6ytyi useampia sopivia tutkijoita kasvi- ja el\u00e4intieteellisiin tutkimuksiin. T\u00e4llaisia henkil\u00f6it\u00e4 olivat professori Harry Waris (1893\u20131973), Kaarlo ”Jukka” Lounamaa (1913\u20131978), Paavo Kallio (1914\u20131992), Matti Laurila (1915\u20131942), Aimo Merisuo (1907\u20131984) ja Paavo Niemel\u00e4 (1911\u20131951). Waris ja Lounamaa olivat suotutkijoita, Kallion tutkijanuran oli sota keskeytt\u00e4nyt. Laurila oli lupaava iti\u00f6kasvien ja siemenkasvien tutkija. H\u00e4nen sotatiens\u00e4 ja tutkijanuransa p\u00e4\u00e4ttyi 15.9.1942 p\u00e4\u00e4h\u00e4n osuneeseen kranaatinsirpaleeseen Krivill\u00e4. Aimo Merisuo puolestaan oli petopisti\u00e4istutkija ja Paavo Niemel\u00e4 hy\u00f6nteistutkija, jolle kaavailtiin mehil\u00e4isten ja muiden myrkkypisti\u00e4isten tutkimusta. Hy\u00f6nteistutkijoille olennaista oli verrata Suomen kantoja It\u00e4-Karjalan vastaaviin ja kiinnitt\u00e4\u00e4 huomiota it\u00e4isiin tulokkaisiin Suomen Karjalassa.<\/p>\n\n\n

\n
\"\"
Kuvassa kapteeni Jukka Lounamaa, Turun yliopiston kasvitutkija It\u00e4-Karjalassa \u00c4\u00e4nislinnan l\u00e4hettyvill\u00e4 5.7.1942. Varsinaisena kuvauskohteena ”Thalictrum” eli \u00e4ngelm\u00e4kasvit. Kuva: Harry Waris\/Turun yliopiston kasvimuseo.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n

Kes\u00e4ksi 1942 Turun yliopiston kuudesta ehdokkaasta kaksi, eli Waris ja Lounamaa saivat apurahan suotutkimuksiin. T\u00e4m\u00e4 johtui etenkin siit\u00e4, ett\u00e4 kasvitieteen professori Kaarlo Linkola (1888\u20131942), jonka asema toimikunnassa oli olennainen, menehtyi huhtikuussa 1942. Ohjat otti k\u00e4siins\u00e4 Mauno J. Kotilainen (1895\u20131961), joka painotti vahvasti omaa erikoisalaansa eli suotutkimuksia.<\/p>\n\n\n\n

Waris ja Lounamaa olivat It\u00e4-Karjalassa suotutkijoina my\u00f6s vuonna 1943, jolloin mukana oli kasvitieteen dosentti ja v\u00e4rivalokuvauksen harrastaja Lauri Kari (1901\u20131962). T\u00e4lt\u00e4 ajalta on per\u00e4isin 120 v\u00e4rivalokuvaa kasvimuseon kokoelmista, jotka \u201dl\u00f6ydettiin\u201d uudelleen vasta 2022.<\/p>\n\n\n\n

Riku Kauhanen<\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hteet:<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Laine, Antti. Tiedemiesten Suur-Suomi – It\u00e4-Karjalan tutkimus jatkosodan vuosina. Historiallinen Arkisto<\/em> 102. Helsinki: SHS, 1993, 91\u2013202.<\/p>\n\n\n\n

Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Valtion tieteellisen It\u00e4-Karjalan toimikunnan arkisto. Kotelo 1. Kirje Turun yliopistolle. Helsinki 3.1.1942. N:o 24.<\/p>\n\n\n\n

Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Valtion tieteellisen It\u00e4-Karjalan toimikunnan arkisto. Kotelo 1. Turun yliopiston rehtori. Kirje Valtion tieteelliselle It\u00e4-Karjalan toimikunnalle. 26.2.1942. No 126\/1 b.<\/p>\n\n\n\n

Suomalaisten sotabotanistien It\u00e4-Karjalassa ottamia v\u00e4rivalokuvia l\u00f6ytyi Turun yliopiston kasvimuseon kokoelmista. 17.8.2022. Utu.fi. https:\/\/www.utu.fi\/fi\/ajankohtaista\/mediatiedote\/suomalaisten-sotabotanistien-ita-karjalassa-ottamia-varivalokuvia-loytyi (k\u00e4ytetty 20.11.2025)<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Jatkosodan hy\u00f6kk\u00e4ysvaiheessa vuonna 1941 suomalaiset ylittiv\u00e4t vanhan Tarton rauhan rajan ja miehittiv\u00e4t alueita It\u00e4-Karjalasta. Alueiden taloudellisten mahdollisuuksien todentaminen sek\u00e4 muu tutkimus nousi jo joulukuussa 1941 esille. Yhten\u00e4 p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4n\u00e4 oli niiden todistaminen osaksi Suomen \u201dluonnollisia\u201d alueita, ja vuonna 1942 tarvittiin erilaisia k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llisi\u00e4 tietoja alueita johtavan sotilashallintoesikunnan v\u00e4litt\u00f6m\u00e4\u00e4n k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Opetusministeri\u00f6n vuoden 1941 lopussa asettama It\u00e4-Karjalan toimikunta l\u00e4hestyi … Jatka lukemista Turkulaistutkijat It\u00e4-Karjalan soilla<\/span> →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":29,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[10],"tags":[85,37,27],"class_list":["post-224","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-1900-luku","tag-botanismi","tag-jatkosota","tag-turun-yliopisto"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/224","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/users\/29"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=224"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/224\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":227,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/224\/revisions\/227"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=224"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=224"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=224"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}