{"id":234,"date":"2025-12-01T09:00:00","date_gmt":"2025-12-01T07:00:00","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/?p=234"},"modified":"2025-12-03T08:09:48","modified_gmt":"2025-12-03T06:09:48","slug":"wittfooth-turun-tontti-numero-1","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/2025\/12\/01\/wittfooth-turun-tontti-numero-1\/","title":{"rendered":"Wittfooth, Turun tontti numero 1"},"content":{"rendered":"\n

Kaupunkitonttien numerointi aloitettiin Ruotsin valtakunnassa 1600- ja 1700-lukujen vaihteen kahden puolen. Turussa vanhin tonttinumerointi on vuodelta 1712, mutta sit\u00e4 muokattiin useaan otteeseen ennen vuoden 1827 paloa ja sit\u00e4 seurannutta koko kaupungin mullistanutta uutta asemakaavaa.<\/p>\n\n\n

\n
\"\"
Tontti numero 1 Daniel Gadolinin kartassa vuosilta 1754\u20131756. Karttaoikaisu: Tuovinen, Tapani 2010, Turun kaupunginmuseo. <\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n

Kirkkokorttelin talo numero 1 oli Turun tonttinumeroissa aina ensimm\u00e4isen\u00e4. Talo sijaitsi Kirkon Jokikadun kulmassa Suurtorin varrella ja Aurajoen ylitt\u00e4v\u00e4n sillan pieless\u00e4. Kaupank\u00e4ynnin kannalta paikka torin, Aurajoen rantalaitureiden ja joen ylitt\u00e4neen sillan kupeessa oli kaupungin parhaita.<\/p>\n\n\n\n

Tontti on perustettu ja mitattu jo keskiajalla \u2013 itse asiassa kyse on kahdesta keskiaikaisesta tontista, jotka yhdistettiin vuonna 1674. Kyseess\u00e4 lienee sama jokirannassa sijainnut muurattu talo, jonka kauppias Laurens Vadmal myi 1.7.1426 tuomiokirkolle korkeaan 200 kultanobelin ja 130 Turun markan hintaan. Mahdollisesti jo vuonna 1386 mainittu porvari Hinnekinus Vadmal asui t\u00e4ll\u00e4 paikalla.<\/p>\n\n\n\n

Reformaation my\u00f6t\u00e4 tuomiokirkko menetti t\u00e4m\u00e4n ja melkein kaikki muutkin omistuksensa kaupungilla. Torin laidan talon varhaisin keskiajan j\u00e4lkeinen tunnettu omistaja on Luostarikorttelista paikalle noin vuonna 1609 muuttanut maustekauppias Peter Kryddkr\u00e4mer l. Delring. H\u00e4n asui t\u00e4ss\u00e4 1620-luvun puoliv\u00e4liin asti ja h\u00e4nen leskens\u00e4 Elsa viel\u00e4 parikymment\u00e4 vuotta pidemp\u00e4\u00e4n. Krydde-Periksi kutsuttu kauppias korotti paikalla sijainnutta kivitaloa, mink\u00e4 j\u00e4lkeen talon toisen kerroksen p\u00e4\u00e4dyss\u00e4 oli torille p\u00e4in avautunut ikkuna. Kuvaus talosta perustuu my\u00f6hemm\u00e4n professori Martin Stodiuksen (s. 1590) muistitietoon lapsuudestaan, jolloin h\u00e4nen p\u00e4ivitt\u00e4inen koulutiens\u00e4 vei maustekauppiaan talon ohitse. Talo sai vuonna 1647 uuden omistajan saksalaissyntyisest\u00e4 miekanhiojamestari Salomon Ludwig St\u00e5hlista, joka asui paikalla l\u00e4hes 30 vuoden ajan. <\/p>\n\n\n\n

Peter Kryddkr\u00e4mer oli omistanut my\u00f6s Jokikadun varressa olleen naapuritontin, mutta myi sen vuonna 1624 pormestari Petter Jesenhausille. Pormestarin tapaan talon seuraavat asukkaat Gewert Bugenhagen ja Hans Stamer olivat lyypekkil\u00e4istaustaisia kauppiaita. Talo siirtyi vuonna 1649 edesmenneen pormestari Jesenhausin v\u00e4vylle, kauppias Joachim Wittfoothille. T\u00e4m\u00e4 osti sittemmin my\u00f6s naapuri St\u00e5hlin talon ja yhdisti Kirkon Jokikadun p\u00e4\u00e4dyn kaksi tonttia liitt\u00e4en niihin my\u00f6s talojen v\u00e4liss\u00e4 sijainneen kujan. Niin sanotusta ven\u00e4l\u00e4isest\u00e4 kartasta 1740-luvulta n\u00e4emme, ett\u00e4 tontilla jo keskiajalta l\u00e4htien sijainnut suuri kivitalo oli Jokikadun varrella.<\/p>\n\n\n

\n
\"\"
Kaupungin tontin numero 1 paikka Aurajokirannassa. Kuva: Georg Haggr\u00e9n.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n

Kirkkokorttelin tonttia numero 1 kutsuttiin kauppiassuku Wittfoothin nimell\u00e4. Suvun j\u00e4senet asuivat paikalla 1780-luvulle asti. Heid\u00e4n j\u00e4lkeens\u00e4 paikalle muutti my\u00f6hempi kauppaneuvos Jacob Johan Maexmontan. H\u00e4n yhdisti t\u00e4h\u00e4n Kirkon Jokikadulla sijainneen naapuritalo Spikerin, mink\u00e4 j\u00e4lkeen osa puurakennuksista korvattiin kivisill\u00e4. Maexmontanin talot vaurioituivat Turun palossa 1827 ja Engelin uudessa asemakaavassa ne j\u00e4iv\u00e4t puiston ja It\u00e4isen Rantakadun alle. Nykyisin Wittfoothin talon ja tontin j\u00e4\u00e4nn\u00f6kset k\u00e4tkeytyv\u00e4t puistonreunan, katualueen ja rantapenkereen alle. Arkeologisesti tontilta on niukasti tietoa, koska kaivauksia paikalla on tehty vain v\u00e4h\u00e4n. T\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 on vaikea kuvitella, ett\u00e4 vaatimattoman katualueen kohdalla on aikoinaan sijainnut yksi kaupungin halutuimpia ja n\u00e4ytt\u00e4vimpi\u00e4 kauppiastaloja.<\/p>\n\n\n\n

Georg Haggr\u00e9n<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kaupunkitonttien numerointi aloitettiin Ruotsin valtakunnassa 1600- ja 1700-lukujen vaihteen kahden puolen. Turussa vanhin tonttinumerointi on vuodelta 1712, mutta sit\u00e4 muokattiin useaan otteeseen ennen vuoden 1827 paloa ja sit\u00e4 seurannutta koko kaupungin mullistanutta uutta asemakaavaa. Kirkkokorttelin talo numero 1 oli Turun tonttinumeroissa aina ensimm\u00e4isen\u00e4. Talo sijaitsi Kirkon Jokikadun kulmassa Suurtorin varrella ja Aurajoen ylitt\u00e4v\u00e4n sillan pieless\u00e4. … Jatka lukemista Wittfooth, Turun tontti numero 1<\/span> →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":29,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[8,48],"tags":[110,111],"class_list":["post-234","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-1600-luku","category-1700-luku","tag-kirkkokortteli","tag-wittfooth"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/234","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/users\/29"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=234"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/234\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":244,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/234\/revisions\/244"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=234"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=234"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=234"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}