{"id":249,"date":"2025-12-05T09:00:00","date_gmt":"2025-12-05T07:00:00","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/?p=249"},"modified":"2025-12-04T06:46:24","modified_gmt":"2025-12-04T04:46:24","slug":"dominikaanit-uudet-tuulet-keskiajan-turussa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/2025\/12\/05\/dominikaanit-uudet-tuulet-keskiajan-turussa\/","title":{"rendered":"Dominikaanit \u2013 uudet tuulet keskiajan Turussa"},"content":{"rendered":"\n

Useimmiten tavataan todeta Suomen ja Pohjolan alueen syrj\u00e4isyys ja hidas saavutettavuus, kun puhutaan uutuuksien liikkumisesta keskiajan Euroopassa. Yleistys ei aina kuitenkaan pid\u00e4 paikkaansa tai nopeuttakin voi pohtia suhteellisena k\u00e4sitteen\u00e4. Yksi 1200-luvun alun uutuus, dominikaani-ideologia, saapui Pohjoiseen kenties jopa nopeammin kuin moneen muuhun Euroopan mantereen kolkkaan. Dominikaani-ideologiassa korostuu k\u00f6yhyys, oppineisuus ja saarnaaminen uskovien sielunhoidollisina perusty\u00f6kaluina.<\/p>\n\n\n\n

S\u00e4\u00e4nt\u00f6kunnan perustajan Dominicus Guzmanin (1170\u20131221) tulkitaan vierailleen Tanskassa jo 1200-luvun ensimm\u00e4isin vuosina per\u00e4ti kaksi kertaa Kastilian kuninkaan erikoisl\u00e4hettil\u00e4\u00e4n\u00e4. Varsinainen s\u00e4\u00e4nt\u00f6kunta muotoutui Dominicuksen ymp\u00e4rille 1210-luvun puoliv\u00e4liss\u00e4 Etel\u00e4-Ranskassa ja seuraavalla vuosikymmenell\u00e4 perustettiin ensimm\u00e4iset Pohjolan dominikaaniyhteis\u00f6t Tanskaan.<\/p>\n\n\n\n

Suomen alueelle dominikaanit perustivat ensimm\u00e4isen yhteis\u00f6ns\u00e4, konventin, vuonna 1249 <\/em>(MCCXLIX venit conventus Finlandiam<\/em>). Sen sijainnista ei ole varmuutta. Muualla Euroopassa dominikaanit suosivat asuinpaikkoinaan suuria kaupunkeja, sellaisia, miss\u00e4 sijaitsivat yliopisto ja piispanistuin. 1200-luvun puoliv\u00e4lin Suomessa ei ollut viel\u00e4 yht\u00e4\u00e4n kaupunkioikeudet saanutta paikkaa saatikka yliopistoa mutta piispanistuin siell\u00e4 oli, Koroisissa. Toisin sanoen todenn\u00e4k\u00f6isin vaihtoehto ensimm\u00e4iselle dominikaaniyhteis\u00f6n pysyv\u00e4lle asuinpaikalle olisi nykyisest\u00e4 Turun keskustasta muutama kilometri Aurajoen yl\u00e4juoksun suuntaan sijaitseva Koroinen. Piispanistuimen lis\u00e4ksi paikka tarjosi hyv\u00e4t liikenn\u00f6intiyhteydet jokivartta ja merenrantaa pitkin ymp\u00e4rist\u00f6n kyl\u00e4yhteis\u00f6ihin. Alueen tihe\u00e4 ja vauras asutus muodostivat hyv\u00e4t saarna- ja kerjuumaastot l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti almuilla el\u00e4v\u00e4lle yhteis\u00f6lle.<\/p>\n\n\n\n

Koroisissa ja piispanistuimen l\u00e4heisyydess\u00e4 dominikaaniveljet avustivat piispaa teologisissa kysymyksiss\u00e4, pappien riitt\u00e4v\u00e4n koulutuksen varmistamisessa ja seurakuntalaisten sielunhoidossa. Oppineet dominikaanit n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t olleen mukana nuoren hiippakunnan j\u00e4rjest\u00e4ytymisess\u00e4 mm. sen liturgian osalta.  On todenn\u00e4k\u00f6ist\u00e4, ett\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 ty\u00f6ss\u00e4 veljet toimivat hyvin tiiviiss\u00e4 yhteisty\u00f6ss\u00e4 ei vain piispan vaan my\u00f6s vuoteen 1276 menness\u00e4 perustetun kapitulin kanssa.<\/p>\n\n\n

\n
\"\"
N\u00e4kym\u00e4 Kaskenm\u00e4est\u00e4 kohti Aurajokea: Konventti sijaitsi kuvan alueella 1500-luvulle asti. Kuva: Ernst Gustaf Arvidsson (1913), Turun kaupunginmuseo.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n

Kun tuomiokirkko ja -kapituli siirrettiin Turkuun Unikankareelle 1200-luvun lopussa, dominikaanit tulivat mukana. Varmuutta siit\u00e4, minne veljet aluksi asettuivat, ei ole. Ensimm\u00e4inen ja ainoa konventin paikka, joka Turusta tunnetaan, on Kaskenm\u00e4ess\u00e4 joen ja Mustainveljiestenkujan v\u00e4limaastossa.<\/p>\n\n\n\n

Marika R\u00e4s\u00e4nen<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Useimmiten tavataan todeta Suomen ja Pohjolan alueen syrj\u00e4isyys ja hidas saavutettavuus, kun puhutaan uutuuksien liikkumisesta keskiajan Euroopassa. Yleistys ei aina kuitenkaan pid\u00e4 paikkaansa tai nopeuttakin voi pohtia suhteellisena k\u00e4sitteen\u00e4. Yksi 1200-luvun alun uutuus, dominikaani-ideologia, saapui Pohjoiseen kenties jopa nopeammin kuin moneen muuhun Euroopan mantereen kolkkaan. Dominikaani-ideologiassa korostuu k\u00f6yhyys, oppineisuus ja saarnaaminen uskovien sielunhoidollisina perusty\u00f6kaluina. S\u00e4\u00e4nt\u00f6kunnan … Jatka lukemista Dominikaanit \u2013 uudet tuulet keskiajan Turussa<\/span> →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":29,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[14],"tags":[116,117,119,118,20],"class_list":["post-249","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-1200-luku","tag-dominicus-guzman","tag-dominikaanit","tag-kaskenmaki","tag-konventti","tag-koroinen"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/249","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/users\/29"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=249"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/249\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":253,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/249\/revisions\/253"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=249"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=249"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=249"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}