{"id":257,"date":"2025-12-10T09:00:00","date_gmt":"2025-12-10T07:00:00","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/?p=257"},"modified":"2025-12-09T09:34:26","modified_gmt":"2025-12-09T07:34:26","slug":"turun-lahioostareiden-helmia","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/2025\/12\/10\/turun-lahioostareiden-helmia\/","title":{"rendered":"Turun l\u00e4hi\u00f6ostareiden helmi\u00e4"},"content":{"rendered":"\n<p>Suomen suurissa kaupungeissa ja my\u00f6s Turussa on harvinaistuva rakennustyyppi, joka on katoamassa vaivihkaa: vanhuuden kynnykselle ehtineet l\u00e4hi\u00f6ostarit. L\u00e4hi\u00f6ostareiden alam\u00e4ki alkoi jo lama-aikana 1990-luvulla, ja nyky\u00e4\u00e4n niit\u00e4 kuihduttaa entisest\u00e4\u00e4n v\u00e4hitt\u00e4iskaupan yltyv\u00e4 keskittyminen suuryksik\u00f6ihin.&nbsp;<\/p>\n\n\n<div class=\"wp-block-image\">\n<figure class=\"alignleft size-full\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"800\" height=\"652\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-content\/uploads\/sites\/721\/2025\/12\/Savolainen_lahioostarit.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-258\" srcset=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-content\/uploads\/sites\/721\/2025\/12\/Savolainen_lahioostarit.jpg 800w, https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-content\/uploads\/sites\/721\/2025\/12\/Savolainen_lahioostarit-300x245.jpg 300w, https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-content\/uploads\/sites\/721\/2025\/12\/Savolainen_lahioostarit-768x626.jpg 768w\" sizes=\"auto, (max-width: 800px) 100vw, 800px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\">Suikkilan 1. ostari vuonna 2006. Kuva: Maarit Lassila, Turun kaupunginmuseo.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n<p>Turun ensimm\u00e4inen l\u00e4hi\u00f6ostari rakennettiin 1950-luvun lopulla Patterinhakaan, mutta l\u00e4hi\u00f6ostarien varsinaista kultakautta oli 1960-luku. Tuolloin kaikkiin uusiin l\u00e4hi\u00f6ihin rakennettiin basaarityyppiset l\u00e4tt\u00e4hattuostarit, joihin alueen palvelut keskittyiv\u00e4t.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Turussa on monia upeita l\u00e4hi\u00f6ostareita, joita uhkaa purkaminen. Ja osa on jo purettu. Esimerkiksi tunnetun arkkitehdin Pekka Pitk\u00e4sen suunnittelema Suikkilan 1. ostoskeskus on purku-uhan alla. Sen arkkitehtoninen arvo on kiistaton \u2013 rakennus on maan 1960-luvun kaupallisen arkkitehtuurin upeimpia. Toistaiseksi turvassa olevista esimerkeist\u00e4 voisi nostaa esiin Varissuon ostarin, joka oli aikanaan Suomen ensimm\u00e4inen tien yl\u00e4puolelle rakennettu ostoskeskus.<\/p>\n\n\n\n<p>L\u00e4hi\u00f6ostareiden arvo ei ole vain arkkitehtuurissa. Ne antavat ja voivat antaa toimintamahdollisuuksia sellaisille toimijoille, joilla ei ole mahdollisuuksia vuokrata tilaa kliinisist\u00e4 keh\u00e4teiden varsille pystytetyist\u00e4 komplekseista kuten Myllyst\u00e4. Lis\u00e4ksi ostarin on alkuaan suunniteltu k\u00e4velt\u00e4vyyden ja autotta saavutettavuuden l\u00e4ht\u00f6kohdista. Helsingiss\u00e4 on useita esimerkkej\u00e4 renessanssin kokeneista ostoskeskuksista, esimerkkien \u00e4\u00e4rip\u00e4in\u00e4 Munkkivuoren ostari sek\u00e4 Kontulan ostari.\u00a0<\/p>\n\n\n\n<p>Ostareita voisi hyvin peilata kauppahallien alhoon. Turun kauppahallin purkamista suunniteltiin 1950-luvulla, koska se katsottiin aikansa el\u00e4neeksi. Tuolloin v\u00e4h\u00e4n vajaan 60 vuoden ik\u00e4\u00e4n ehtinytt\u00e4 aikansa ostoskeskusta pidettiin kulahtaneena. Onneksi se s\u00e4ilyi, sill\u00e4 nyky\u00e4\u00e4n kauppahalli on turkulaisten rakastama ostos- ja lounaspaikka. Purkuaikeiden aikaan kauppahalli oli samanik\u00e4inen kuin turkulaisostarit nyt.<\/p>\n\n\n\n<p>Kadonneita l\u00e4hi\u00f6ostareita tullaan viel\u00e4 kaipaamaan. Niit\u00e4 tulisikin suojella ja vaalia nyt, kun se on yh\u00e4 mahdollista. Samaan aikaan kun olisi teht\u00e4v\u00e4 liikenteellisi\u00e4 toimia ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja v\u00e4est\u00f6n ylipaino Suomessa yltyy, maank\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 keskitet\u00e4\u00e4n kaupallisia palveluita kauas asutuksesta vahvistaen autonormatiivista el\u00e4m\u00e4ntapaa.\u00a0<\/p>\n\n\n\n<p>Panu Savolainen<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Suomen suurissa kaupungeissa ja my\u00f6s Turussa on harvinaistuva rakennustyyppi, joka on katoamassa vaivihkaa: vanhuuden kynnykselle ehtineet l\u00e4hi\u00f6ostarit. L\u00e4hi\u00f6ostareiden alam\u00e4ki alkoi jo lama-aikana 1990-luvulla, ja nyky\u00e4\u00e4n niit\u00e4 kuihduttaa entisest\u00e4\u00e4n v\u00e4hitt\u00e4iskaupan yltyv\u00e4 keskittyminen suuryksik\u00f6ihin.&nbsp; Turun ensimm\u00e4inen l\u00e4hi\u00f6ostari rakennettiin 1950-luvun lopulla Patterinhakaan, mutta l\u00e4hi\u00f6ostarien varsinaista kultakautta oli 1960-luku. Tuolloin kaikkiin uusiin l\u00e4hi\u00f6ihin rakennettiin basaarityyppiset l\u00e4tt\u00e4hattuostarit, joihin alueen palvelut &hellip; <a href=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/2025\/12\/10\/turun-lahioostareiden-helmia\/\" class=\"more-link\">Jatka lukemista <span class=\"screen-reader-text\">Turun l\u00e4hi\u00f6ostareiden helmi\u00e4<\/span> <span class=\"meta-nav\">&rarr;<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":29,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[10],"tags":[122,121],"class_list":["post-257","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-1900-luku","tag-arkkitehtuuri","tag-ostoskeskukset"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/257","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/users\/29"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=257"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/257\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":259,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/257\/revisions\/259"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=257"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=257"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=257"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}