{"id":266,"date":"2025-12-15T09:00:00","date_gmt":"2025-12-15T07:00:00","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/?p=266"},"modified":"2025-12-14T22:27:01","modified_gmt":"2025-12-14T20:27:01","slug":"kirjatoukan-elamaa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/2025\/12\/15\/kirjatoukan-elamaa\/","title":{"rendered":"Kirjatoukan el\u00e4m\u00e4\u00e4"},"content":{"rendered":"\n<p>Keskiaikaa k\u00e4sittelev\u00e4n <em>Ruusun nimi<\/em> \u2013romaaninsa esipuheessa Umberto Eco siteeraa Tuomas Kempil\u00e4ist\u00e4: \u201cKaikesta olen etsinyt rauhaa enk\u00e4 ole sit\u00e4 muualta l\u00f6yt\u00e4nyt kuin yksin\u00e4isess\u00e4 nurkassa luetusta kirjasta.\u201d Varmasti kaikki kirjanyst\u00e4v\u00e4t voivat hyv\u00e4ksy\u00e4 t\u00e4m\u00e4n alankomaalaisen mystikon ja skolastikon huomautuksen, mutta erityisen hyvin se luonnehtii Turussa 1810-luvulla opiskelleen Anders Johan Sj\u00f6grenin el\u00e4m\u00e4ntapoja.<\/p>\n\n\n<div class=\"wp-block-image\">\n<figure class=\"alignleft size-large is-resized\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"807\" height=\"1024\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-content\/uploads\/sites\/721\/2025\/12\/Sarjala_Kirjatoukan-elamaa-1-807x1024.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-268\" style=\"width:220px;height:auto\" srcset=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-content\/uploads\/sites\/721\/2025\/12\/Sarjala_Kirjatoukan-elamaa-1-807x1024.jpg 807w, https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-content\/uploads\/sites\/721\/2025\/12\/Sarjala_Kirjatoukan-elamaa-1-236x300.jpg 236w, https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-content\/uploads\/sites\/721\/2025\/12\/Sarjala_Kirjatoukan-elamaa-1-768x975.jpg 768w, https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-content\/uploads\/sites\/721\/2025\/12\/Sarjala_Kirjatoukan-elamaa-1.jpg 973w\" sizes=\"auto, (max-width: 807px) 100vw, 807px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\">Anders Johan Sj\u00f6gren (1794\u20131855). Teoksesta G. Heinricius, <em>Anteckningar om Immanuel Ilmoni<\/em>, 1912.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n<p>Anders Johan Sj\u00f6gren oli kotoisin Iitin pit\u00e4j\u00e4st\u00e4, k\u00e4vi koulunsa Loviisassa ja Porvoossa ja siirtyi Keisarilliseen Turun yliopistoon opiskelemaan syksyll\u00e4 1813. Mukanaan uuteen asuinkaupunkiinsa h\u00e4n toi kirjalaatikkonsa ja intohimoisen lukuharrastuksensa. H\u00e4n oli el\u00e4nyt kouluvuosinaan varsin eristynytt\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4 \u2013 niin eristynytt\u00e4, ett\u00e4 Porvoon kymnaasin lehtori Magnus Alopaeus lausui h\u00e4nelle kunnioittavat j\u00e4\u00e4hyv\u00e4issanat: \u201cTeill\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 oikein olevan taipumus paikoillanne istumiseen ja kamarissa tuumailuun.\u201d Sj\u00f6gren ei vieraillut seurapiireiss\u00e4 tai teatteriesityksiss\u00e4 eik\u00e4 pit\u00e4nyt kortinpeluusta. Kirjat veiv\u00e4t h\u00e4nen aikansa, ja niin k\u00e4vi aluksi my\u00f6s Turussa.<\/p>\n\n\n\n<p>Sj\u00f6grenilt\u00e4 on s\u00e4ilynyt mittava p\u00e4iv\u00e4kirjasarja, noin 8 300 sivua koko el\u00e4m\u00e4n ajalta. Se kertoo tarkasti kirjoittajansa jokap\u00e4iv\u00e4isist\u00e4 tapahtumista ja askareista my\u00f6s opiskeluajalta Turussa ja on siten arvokas l\u00e4hde 1800-luvun alun ylioppilasel\u00e4m\u00e4st\u00e4. Sj\u00f6grenill\u00e4 oli tapana merkit\u00e4 yl\u00f6s ostamiensa, lainaamiensa ja lukemiensa kirjojen ja lehtien tiedot. Lis\u00e4ksi h\u00e4n k\u00e4ytti p\u00e4iv\u00e4kirjaa muistiinpanojen tekemiseen. Se sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 tiivistelmi\u00e4 ja suorasanaisia lainauksia kirjoista ja lehdist\u00e4 satojen sivujen laajuudelta. Siksi Sj\u00f6gren-tutkija Michael Branch on nimitt\u00e4nyt sit\u00e4 kulttuurihistorialliseksi hakuteokseksi, jonka tarkoitus oli kasvattaa kirjoittajansa mahdollisuuksia sopivien yliopistokurssien ja luentojen valitsemisessa.<\/p>\n\n\n\n<p>Turussa Sj\u00f6gren p\u00e4ntt\u00e4si p\u00e4\u00e4h\u00e4ns\u00e4 tietysti ajan akateemista kurssikirjallisuutta, muun muassa Kreikan ja Rooman klassillisia teoksia, mutta niiden ohella h\u00e4n tutustui maantieteeseen, matkakuvauksiin, historiaan, romaaneihin ja n\u00e4ytelmiin. Vuonna 1815 h\u00e4n tunnusti lukevansa oikeastaan mit\u00e4 vain mieli teki, koska ei ollut viel\u00e4 p\u00e4\u00e4tt\u00e4nyt el\u00e4m\u00e4nurastaan. T\u00e4llainen monipuolisuus kuitenkin enteili tulevaa, sill\u00e4 Turun vuosien j\u00e4lkeen Sj\u00f6grenist\u00e4 kehittyi Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 kuuluisa etnografi ja tutkimusmatkailija.<\/p>\n\n\n\n<p><em>Jukka Sarjala<\/em><\/p>\n\n\n\n<p><strong>L\u00e4hteet:<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>Jukka Sarjala, \u201cKiert\u00e4v\u00e4t kirjat. Painotuotteiden aineellis-sosiaalinen vaikuttavuus Anders Johan Sj\u00f6grenin el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 ja opiskelussa 1810-luvulla\u201d. <em>Historiallinen Aikakauskirja<\/em> 119:3 (2021) s. 275\u2013287.<\/p>\n\n\n\n<p>Anders Johan Sj\u00f6gren, <em>Allm\u00e4nna Ephemerider. Dagb\u00f6ckerna 1806\u20131855<\/em>. Utgivna av Michael Branch, Esko H\u00e4kli &amp; Marja Leinonen. Helsingfors: Nationalbiblioteket, 2020. [https:\/\/www.doria.fi\/handle\/10024\/177355]<\/p>\n\n\n\n<p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Keskiaikaa k\u00e4sittelev\u00e4n Ruusun nimi \u2013romaaninsa esipuheessa Umberto Eco siteeraa Tuomas Kempil\u00e4ist\u00e4: \u201cKaikesta olen etsinyt rauhaa enk\u00e4 ole sit\u00e4 muualta l\u00f6yt\u00e4nyt kuin yksin\u00e4isess\u00e4 nurkassa luetusta kirjasta.\u201d Varmasti kaikki kirjanyst\u00e4v\u00e4t voivat hyv\u00e4ksy\u00e4 t\u00e4m\u00e4n alankomaalaisen mystikon ja skolastikon huomautuksen, mutta erityisen hyvin se luonnehtii Turussa 1810-luvulla opiskelleen Anders Johan Sj\u00f6grenin el\u00e4m\u00e4ntapoja. Anders Johan Sj\u00f6gren oli kotoisin Iitin pit\u00e4j\u00e4st\u00e4, &hellip; <a href=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/2025\/12\/15\/kirjatoukan-elamaa\/\" class=\"more-link\">Jatka lukemista <span class=\"screen-reader-text\">Kirjatoukan el\u00e4m\u00e4\u00e4<\/span> <span class=\"meta-nav\">&rarr;<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":29,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[127,126,25,128],"class_list":["post-266","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-1800-luku","tag-kirjahistoria","tag-kirjakulttuuri","tag-kirjallisuus","tag-sjogren-anders-johan"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/266","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/users\/29"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=266"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/266\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":269,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/266\/revisions\/269"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=266"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=266"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=266"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}