{"id":270,"date":"2025-12-17T09:00:00","date_gmt":"2025-12-17T07:00:00","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/?p=270"},"modified":"2025-12-16T20:06:31","modified_gmt":"2025-12-16T18:06:31","slug":"minkalieaikainen-prusin-patteri","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/2025\/12\/17\/minkalieaikainen-prusin-patteri\/","title":{"rendered":"Mink\u00e4lieaikainen Prusin patteri"},"content":{"rendered":"\n

Taas Auran rannat, peltosarat n\u00e4en
ja vanhain valtateiden kiemurteet,
ja kirkot Kaarinan ja R\u00e4nt\u00e4m\u00e4en \u2013
Halisten kosken kuohuu veet
Ja Unikankareelta muurit temppelin
ylv\u00e4\u00e4n\u00e4 kohoo yli maiseman;
niin tutunomaisna n\u00e4\u00e4n Prusin patterin
partaalla jokilaakson Maarian<\/em><\/p>\n\n\n\n

Runosta ”Turun seutu” (v. 1934)<\/p>\n\n\n\n

Vanhassa Maarian pit\u00e4j\u00e4ss\u00e4, R\u00e4nt\u00e4m\u00e4ell\u00e4 V\u00e4h\u00e4joen it\u00e4rannalla sijaitseva Prusin patteri on tarinoiden rikastama paikka. Kuten runosta k\u00e4y ilmi, kohoaa se selv\u00e4n\u00e4 maamerkkin\u00e4. Tampereen tiet\u00e4 pitkin tuleville se oli ensimm\u00e4isi\u00e4 mieleenpainuvia n\u00e4kymi\u00e4. Vieress\u00e4 sijaitsee nyky\u00e4\u00e4n Orionin tehdas. Patteri oli pitk\u00e4\u00e4n peltojen ymp\u00e4r\u00f6im\u00e4, ja erottui siis sit\u00e4kin selke\u00e4mmin maisemassa.<\/p>\n\n\n

\n
\"\"
Vuoden 1697 tiluskartassa \u201dPrusin patteri\u201d n\u00e4kyy tyhj\u00e4n\u00e4 kukkulana peltojen keskell\u00e4 karttapohjoisessa. L\u00e4hde: Kansallisarkisto, Maanmittaushallituksen uudistusarkisto. MHA U\u00a0Uudistuskartat ja -asiakirjat. A\u00a0TURUN JA PORIN L\u00c4\u00c4NI. Turku. A105:61\/1-2 R\u00e4nt\u00e4m\u00e4ki; Tiluskartta ja selitys R\u00e4nt\u00e4m\u00e4en, Pappilan ja Virusm\u00e4en yksin\u00e4istalojen viljelyksist\u00e4 (1697).<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n

M\u00e4ke\u00e4 on kutsuttu my\u00f6s nimell\u00e4 Kapeenhaudant\u00f6yk\u00e4s tai \u201dKapehen haudan t\u00f6yk\u00e4s\u201d, miss\u00e4 \u201dkape\u201d on tarkoittanut Mikael Agricolan mukaan paholaista tai hiitt\u00e4. Paikka tunnetaan my\u00f6s nimell\u00e4 Patterim\u00e4ki. Monet nimet heijastuvat turkulaisten k\u00e4sityksist\u00e4 ja uskomuksista paikasta. Kummun on uskottu k\u00e4tkeneen viikinkikuninkaan haudan, ja arkeologi A. M. Tallgren piti sit\u00e4 vuonna 1902 paikalla k\u00e4ydess\u00e4\u00e4n hautakumpuna. Vuonna 1961 paikkaa tutkinut lehtori Veikko Lehtosalo totesi kummun alaosan olevan t\u00e4ysin luontainen ja maan kovaa ja karkeaa, mink\u00e4 lis\u00e4ksi rinne oli t\u00e4ynn\u00e4 suuria kivi\u00e4. Ainoastaan yl\u00e4osaan oli ajettu maata tykkipatterin perustuksia varten.<\/p>\n\n\n\n

Varsinaisena patterinpaikkana m\u00e4ke\u00e4 k\u00e4ytettiin ilmeisesti 1700-luvulla. Yleisimmin tarinoissa kerrotaan, ett\u00e4 se olisi ollut k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 isovihan (1713\u20131721) aikana. Jotkut tarinat liitt\u00e4v\u00e4t sen my\u00f6s pikkuvihan aikaan (1742\u20131743). Koska Ruotsin armeija oli jo antautunut Helsingiss\u00e4 ennen kuin Turku miehitettiin, on ajoitus ep\u00e4uskottava. Patterin kerrotaan olleen k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 my\u00f6s Suomen sodassa (1808\u20131809). Ruotsalaisten valmisteleman patterin tarkoitus oli torjua pohjoisesta valtatiet\u00e4 pitkin Turkuun marssivia ven\u00e4l\u00e4isi\u00e4. Patterin on my\u00f6s v\u00e4itetty olevan Krimin sodan (1853\u20131856) aikainen. T\u00e4llainen tarinoiden \u201dvaeltaminen\u201d ajanjaksosta toiseen ei ole harvinaista. Asiakirjal\u00e4hteit\u00e4 patterin alkuper\u00e4st\u00e4 ei ole tiedossa.<\/p>\n\n\n\n

Patterin kasvillisuus on oma lukunsa. Etenkin laiduntaminen on luonut leimansa m\u00e4elle. Mahdollisesta esihistoriallisesta toiminnasta kertovina on tavattu sikoangervoa, ahdekauraa ja nurmilaukkaa. Alueella ei ole harmiota, joka on yleinen ven\u00e4l\u00e4issotilaita seurannut kasvi. Per Kalmin (1716\u20131779) Maariassa tekemien kokeilujen seurauksena alueelle lienee karannut sinivatukkaa ja konnantatarta. Patterin alueelle istutettiin 1900-luvun alussa lehtikuusia, joille paikalliset heti \u201dtekiv\u00e4t ilkit\u00f6it\u00e4\u201d.<\/p>\n\n\n\n

Prusin patterin arvoituksellisuutta t\u00e4ydent\u00e4v\u00e4t kummitustarinat. Lapsia oli kielletty leikkim\u00e4st\u00e4 m\u00e4ell\u00e4, sill\u00e4 kummulla taistelleiden ja kaatuneiden sotilaiden henget saattaisivat suuttua moisesta. Lapset vain innostuivat metel\u00f6im\u00e4\u00e4n paikalla entist\u00e4 enemm\u00e4n, mutta tiett\u00e4v\u00e4sti vihaisia henki\u00e4 ei ilmestynyt. N\u00e4it\u00e4 kummitustarinoita on mahdollisesti ruokkinut laen rautaper\u00e4inen maa, joka kev\u00e4isin v\u00e4rj\u00e4\u00e4 rinnett\u00e4 pitkin valuvia sulamisvesi\u00e4 verenpunaiseksi.<\/p>\n\n\n\n

Riku Kauhanen<\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hteet:<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Ilta-Sanomat<\/em> 20.6.1961<\/p>\n\n\n\n

Kauhanen, Riku. V\u00e4\u00e4rin haudattu sotamies: Kummitustarinoita Suomen taistelukentilt\u00e4<\/em>. Jyv\u00e4skyl\u00e4: Atena, 2018. <\/p>\n\n\n\n

Kotiseutu: Suomen kotiseutututkimuksen \u00e4\u00e4nenkannattaja<\/em>. Nro 8-9\/1916.<\/p>\n\n\n\n

Lehtosalo, V. Kertomus Maarian pit\u00e4j\u00e4n alueella kes\u00e4ll\u00e4 1961 suoritetusta kiinteitten muinaisj\u00e4\u00e4nn\u00f6sten inventoinnista<\/em>. Kulttuuriymp\u00e4rist\u00f6n palveluikkuna. kyppi.fi. https:\/\/www.kyppi.fi\/to.aspx?id=129.135714 (k\u00e4ytetty 4.12.2025)<\/p>\n\n\n\n

Patru<\/em> 11\/1934<\/p>\n\n\n\n

Suomen matkailijayhdistyksen vuosikirja<\/em>, 1909.<\/p>\n\n\n\n

Siikkil\u00e4, Onni et al. Prusin patteri. Suomen Turku<\/em> 4\/1984. s. 4\u20135.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Taas Auran rannat, peltosarat n\u00e4enja vanhain valtateiden kiemurteet,ja kirkot Kaarinan ja R\u00e4nt\u00e4m\u00e4en \u2013Halisten kosken kuohuu veetJa Unikankareelta muurit temppelinylv\u00e4\u00e4n\u00e4 kohoo yli maiseman;niin tutunomaisna n\u00e4\u00e4n Prusin patterinpartaalla jokilaakson Maarian Runosta ”Turun seutu” (v. 1934) Vanhassa Maarian pit\u00e4j\u00e4ss\u00e4, R\u00e4nt\u00e4m\u00e4ell\u00e4 V\u00e4h\u00e4joen it\u00e4rannalla sijaitseva Prusin patteri on tarinoiden rikastama paikka. Kuten runosta k\u00e4y ilmi, kohoaa se selv\u00e4n\u00e4 maamerkkin\u00e4. Tampereen … Jatka lukemista Mink\u00e4lieaikainen Prusin patteri<\/span> →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":29,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[48],"tags":[130,129,131,132,133],"class_list":["post-270","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-1700-luku","tag-kasvillisuus","tag-maaria","tag-puolustusvarustukset","tag-rantamaki","tag-tykkipatteri"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/270","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/users\/29"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=270"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/270\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":274,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/270\/revisions\/274"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=270"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=270"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=270"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}