{"id":29,"date":"2025-09-03T21:23:07","date_gmt":"2025-09-03T18:23:07","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/?p=29"},"modified":"2026-01-23T13:54:11","modified_gmt":"2026-01-23T11:54:11","slug":"julistusta-ja-ihmeita-tuomiokapitulissa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/2025\/09\/03\/julistusta-ja-ihmeita-tuomiokapitulissa\/","title":{"rendered":"Julistusta ja ihmeit\u00e4 tuomiokapitulissa"},"content":{"rendered":"\n<h1 class=\"wp-block-heading\"><\/h1>\n\n\n\n<p>Turun tuomiokirkon tuomiokapitulin arkinen ty\u00f6 keskeytyi \u2013 elettiin oletettavasti vuotta 1374 \u2013 sill\u00e4 piispa Johannes Wesfalilla (piispana 1370\u20131385) oli julistettavaa.\u00a0 T\u00e4m\u00e4 porvariss\u00e4\u00e4tyinen ja turkulaislaistaustainen kirkonmies oli tarmokas uudistaja hiippakunnassaan, tarkastusmatkoillaan h\u00e4n esimerkiksi uudisti verojen ja kymmenysten ker\u00e4\u00e4mistapoja. Sielunhoitoakin h\u00e4n edisti sopeuttamalla katolisen kirkon tapoja suomalaiseen kontekstiin: harvaan asuttu maa ja kylm\u00e4t, pime\u00e4t talvet vaativat omanlaisiaan ratkaisuja. Johannes hankki paavilta luvan messun viett\u00e4miseen kannettavalla alttarilla sek\u00e4 ennen p\u00e4iv\u00e4nkoittoa.<\/p>\n\n\n<div class=\"wp-block-image\">\n<figure class=\"alignleft is-resized\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"884\" height=\"745\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-content\/uploads\/sites\/721\/2025\/09\/Heliga_Birgitta_relikskrin_Vadstena_klosterkyrka.jpg\" alt=\"Pyh\u00e4n Birgitan ensimm\u00e4inen pyh\u00e4inj\u00e4\u00e4nn\u00f6sarkku, jonka ensimm\u00e4iset turkulaispyhiinvaeltajat Vadstenassa n\u00e4kiv\u00e4t. Puuarkku on verhoiltu silkkisametilla ja sit\u00e4 kiert\u00e4v\u00e4t ruotsalaisten aatelissukujen hopeiset vaakunat.\" class=\"wp-image-31\" style=\"width:245px;height:auto\" srcset=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-content\/uploads\/sites\/721\/2025\/09\/Heliga_Birgitta_relikskrin_Vadstena_klosterkyrka.jpg 884w, https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-content\/uploads\/sites\/721\/2025\/09\/Heliga_Birgitta_relikskrin_Vadstena_klosterkyrka-300x253.jpg 300w, https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-content\/uploads\/sites\/721\/2025\/09\/Heliga_Birgitta_relikskrin_Vadstena_klosterkyrka-768x647.jpg 768w\" sizes=\"auto, (max-width: 884px) 100vw, 884px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\">Pyh\u00e4n Birgitan ensimm\u00e4inen pyh\u00e4inj\u00e4\u00e4nn\u00f6sarkku, jonka ensimm\u00e4iset turkulaispyhiinvaeltajat Vadstenassa n\u00e4kiv\u00e4t. Puuarkku on verhoiltu silkkisametilla ja sit\u00e4 kiert\u00e4v\u00e4t ruotsalaisten aatelissukujen hopeiset vaakunat. Kuva: Mikael Lindmark\/Wikimedia Commons.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n<p>Nyt oli kuitenkin kyse jostain muusta kuin kirkon hallinnollisten asioiden hoidosta. Johanneksen tietoon oli tullut Kokem\u00e4en kirkkoherran Olavuksen kohtalo. Olavus oli kohtalon oikusta sokeutunut. T\u00e4m\u00e4 oli tietysti ankara koettelemus kenelle tahansa, mutta kirkonmiehelt\u00e4 se vei my\u00f6s elannon \u2013 kanoninen oikeuskin m\u00e4\u00e4r\u00e4si, ettei kirkonmiehill\u00e4 saanut olla ruumiillisia vammoja. Olavus ei kuitenkaan j\u00e4\u00e4nyt toimettomaksi onnettomuudessaan vaan h\u00e4n oli pyyt\u00e4nyt h\u00e4d\u00e4ss\u00e4\u00e4n apuun taivaallista v\u00e4litt\u00e4j\u00e4\u00e4, Pyh\u00e4\u00e4 Birgittaa. Ruotsin Birgitta, aatelisrouva ja tunnettu mystikko, oli kuollut vuonna 1373 Roomassa. H\u00e4nt\u00e4 kunnioitettiin pyh\u00e4n\u00e4 jo h\u00e4nen el\u00e4ess\u00e4\u00e4n ja ihmeteot alkoivat heti h\u00e4nen kuolemansa j\u00e4lkeen. Seuraavana vuonna Birgitan pyh\u00e4inj\u00e4\u00e4nn\u00f6kset siirrettiin Vadstenan luostariin, Ruotsiin. Uutiset Birgitan ihmeit\u00e4tekevist\u00e4 voimista olivat siis kulkeneet vauhdilla l\u00e4pi kristikunnan Kokem\u00e4elle saakka.<\/p>\n\n\n\n<p>Birgitta oli vastannut Olavuksen rukouksiin ja palauttanut h\u00e4nen n\u00e4k\u00f6ns\u00e4. T\u00e4m\u00e4n ihmeen piispa Johannes nyt julkisti \u2013 ja julisti \u2013 synodissaan tuomiokirkon kaniikeille. N\u00e4in Johannes osaltaan osallistui Birgitan pyhimysmaineen levitt\u00e4miseen. Keskiajalla Birgitta olikin yksi suosituimmista pyhimyksist\u00e4 Suomessa. Vastalahjaksi kokemastaan ihmeest\u00e4 Olavus oli luvannut per\u00e4ti kolme pyhiinvaellusmatkaa Vadstenaan. Ensimm\u00e4isell\u00e4 toivioretkell\u00e4 h\u00e4nt\u00e4 saattoivat piispa Johannes ja Turun tuomiokirkon kaniikeista Ditmalus (ilmeisesti piispan veli Detmarus) sek\u00e4 Jacobus. Birgittalaisveljet kirjasivat Olavuksen ihmeen yl\u00f6s Vadstenassa ja l\u00e4hettiv\u00e4t sen muiden ihmekertomusten mukana Roomaan paavin kuuriaan arvioitavaksi.<\/p>\n\n\n\n<p>Sari Katajala-Peltomaa<\/p>\n\n\n\n<p><strong>L\u00e4hteet:<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>Acta et processus canonizacionis Beate Birgitte, toim. Isak Collijn. Samlingar utgivna av Svenska Fornskrifts\u00e4llskapet. Ser. 2 Latinska skrifter. Band I. Uppsala. Almqvist &amp; Wiksells boktryckeri 1924\u20131931, 142.<\/p>\n\n\n\n<p>Sari Katajala-Peltomaa, Anna-Stina H\u00e4gglund, Sofia Lahti ja Marika R\u00e4s\u00e4nen: Pyhimys naapurissa &#8211; Kuinka uskoa elettiin ja koettiin keskiajan Suomessa (Gaudeamus 2026, tulossa)<\/p>\n\n\n\n<p>Palola, Ari-Pekka:&nbsp;Johannes Westfal. Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. Studia Biographica 4. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1997\u2013 (viitattu&nbsp;14.8.2025)<br><a href=\"http:\/\/urn.fi\/urn:nbn:fi:sks-kbg-000232\">http:\/\/urn.fi\/urn:nbn:fi:sks-kbg-000232<br><\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Turun tuomiokirkon tuomiokapitulin arkinen ty\u00f6 keskeytyi \u2013 elettiin oletettavasti vuotta 1374 \u2013 sill\u00e4 piispa Johannes Wesfalilla (piispana 1370\u20131385) oli julistettavaa.\u00a0 T\u00e4m\u00e4 porvariss\u00e4\u00e4tyinen ja turkulaislaistaustainen kirkonmies oli tarmokas uudistaja hiippakunnassaan, tarkastusmatkoillaan h\u00e4n esimerkiksi uudisti verojen ja kymmenysten ker\u00e4\u00e4mistapoja. Sielunhoitoakin h\u00e4n edisti sopeuttamalla katolisen kirkon tapoja suomalaiseen kontekstiin: harvaan asuttu maa ja kylm\u00e4t, pime\u00e4t talvet vaativat omanlaisiaan &hellip; <a href=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/2025\/09\/03\/julistusta-ja-ihmeita-tuomiokapitulissa\/\" class=\"more-link\">Jatka lukemista <span class=\"screen-reader-text\">Julistusta ja ihmeit\u00e4 tuomiokapitulissa<\/span> <span class=\"meta-nav\">&rarr;<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":29,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[5],"tags":[7,6],"class_list":["post-29","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-1300-luku","tag-pyha-birgitta","tag-westfal-johannes"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/29","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/users\/29"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=29"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/29\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":363,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/29\/revisions\/363"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=29"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=29"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=29"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}