![\"\"](\"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-content\/uploads\/sites\/721\/2025\/12\/Toropainen_Kupittaan-terveellinen-vesi-1024x630.jpg\")
<\/p>\n\n\n\n
*<\/p>\n\n\n\n
Elias Tillandz (1640\u22121693) oli ensimm\u00e4inen varsinaisen l\u00e4\u00e4ketieteellisen koulutuksen saanut professori Turun akatemiassa. H\u00e4nt\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n my\u00f6s Suomen kasvitieteen is\u00e4n\u00e4. H\u00e4nen virkakaudellaan potilaiden hoitamista vaikeutti huomattavasti sairaalan puute. Turun raastuvassa k\u00e4siteltiin kes\u00e4kuussa 1691 Tillandzin pyynt\u00f6\u00e4 saada pystytt\u00e4\u00e4 sauna Pyh\u00e4n Henrikin eli Kupittaan l\u00e4hteelle, jotta siell\u00e4 voitaisiin hoitaa sairaita. Raati suostui t\u00e4h\u00e4n pyynt\u00f6\u00f6n, mink\u00e4 j\u00e4lkeen Tillandz kokeili l\u00e4hteen vett\u00e4 useiden sairauksien hoidossa. <\/p>\n\n\n\n
Turun seudulla ja erityisesti saaristossa esiintyi tuolloin paljon spitaalia eli lepraa. Siksi Tillandz esitti, ett\u00e4 l\u00e4hteen viereen rakennettaisiin erityinen sairashuone sen selvitt\u00e4miseksi, voitaisiinko spitaalisia parantaa siell\u00e4. Alueelle rakennettiin esimerkiksi suomalainen sauna, jossa oli my\u00f6s amme kylpyj\u00e4 varten. Lopuksi alueelle rakennettiin lauta-aita est\u00e4m\u00e4\u00e4n lepraa sairastavien ja muiden potilaiden v\u00e4linen kanssak\u00e4yminen.<\/p>\n\n\n\n
Johannes Ekelund (1712\/1713\u22121746) oli puolestaan ensimm\u00e4inen Turun akatemian l\u00e4\u00e4ketieteellisest\u00e4 tiedekunnasta valmistunut l\u00e4\u00e4k\u00e4ri ja l\u00e4\u00e4ketieteen tohtori. H\u00e4net julistettiin l\u00e4\u00e4ketieteen tohtoriksi vuonna 1743. Opintojensa loppuvaiheessa Ekelund v\u00e4itteli tohtoriksi puolustaen joulukuussa 1741 latinankielist\u00e4 v\u00e4it\u00f6skirjaa Examen Chymico-Medicum fontis soterii Kuppisensis<\/em>. Tutkimuksessa kuvattiin Kupittaan terveysl\u00e4hteen veden ominaisuuksia sek\u00e4 niit\u00e4 sairauksia, joiden hoidossa vett\u00e4 oli k\u00e4ytetty menestyksekk\u00e4\u00e4sti. <\/p>\n\n\n\n *<\/p>\n\n\n\n Kupittaan prunni eli kaivo saavutti suosiota terveysl\u00e4hteen\u00e4 1700-luvun kuluessa. Vuonna 1783 vuosittaisten vedenjuojien m\u00e4\u00e4r\u00e4ksi ilmoitettiin 100\u2212150, ja esimerkiksi vuonna 1781 heit\u00e4 oli 137. Tuolloin laitoksessa oli l\u00e4hdesali, apteekkisali sek\u00e4 huone k\u00f6yhille ja sairaille juojille. Piha oli katettu, jotta vieraat eiv\u00e4t joutuisi k\u00e4yskentelem\u00e4\u00e4n sateessa ja auringossa. Esimerkiksi vuonna 1797 Kupittaan juonti alkoi kes\u00e4kuussa ja k\u00f6yhill\u00e4 oli oltava papintodistus siit\u00e4, ett\u00e4 he olivat sairaita ja varattomia. Vuonna 1822 kaivohuoneella ilmoitettiin olevan keitt\u00e4j\u00e4tt\u00e4ren, joka valmisti vieraiden ruoan. Tuolloin kaivonjuojia oli vuosittain 180\u2212220.\u00a0<\/p>\n\n\n\n Evert Julius Bonsdorff (1810\u22121898) oli aikansa merkitt\u00e4vimpi\u00e4 l\u00e4\u00e4k\u00e4reit\u00e4 Suomessa. Bonsdorff toimi vuodesta 1853 Kupittaan terveysl\u00e4hteen esimiehen\u00e4, ja h\u00e4n korosti muodin mukaista vesiparannusta muun hoidon osana. Kupittaan terveysl\u00e4hteell\u00e4 toimi 1800-luvulta kaivomestari, joka johti veden juontia ja muuta siihen liittyv\u00e4\u00e4 oheistoimintaa. Vett\u00e4 tuli juoda tiettyin\u00e4 aikoina s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti tietty m\u00e4\u00e4r\u00e4, eik\u00e4 miten sattui, jotta sen terveysvaikutuksista olisi ollut hy\u00f6ty\u00e4. Jatkossa suositeltiin l\u00e4mpimi\u00e4 ja kylmi\u00e4 kylpyj\u00e4 saksalaisen Karlsbader-mallin mukaan. Tarjolla oli my\u00f6s pullotettua vett\u00e4, jota vieraat saattoivat vied\u00e4 mukanaan kotiin. Vuonna 1913 Kupittaan vesi tutkittiin Ruotsissa ja siin\u00e4 oli runsaasti radiumia, jolla katsottiin olevan terveytt\u00e4 edist\u00e4v\u00e4 vaikutus.<\/p>\n\n\n\n *<\/p>\n\n\n\n Kupittaanpuisto muokattiin vuonna 1820 kylpyl\u00e4vieraiden k\u00e4velt\u00e4v\u00e4ksi. Vuonna 1824 sinne p\u00e4\u00e4tettiin rakentaa Charles Bassin upeat kaivohuonerakennukset. Se k\u00e4sitti 1800-luvun ensimm\u00e4isell\u00e4 puoliskolla nykyisen puiston koillisosan, kylpyl\u00e4n alueen ja sit\u00e4 ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4n pienen puistikon. Kupittaan puutarhakoulun toiminta alkoi alueella vuonna 1841 ja oppilaiden vastuulla oli hoitaa ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4\u00e4 puistoa. Uudenmaankadun ja It\u00e4isen Pitk\u00e4kadun kulmassa sijaitsi Kupittaantori, jonka poikki johti kulku varsinaiseen puistoon. Tori uudistettiin 1880-luvulla, jolloin sinne istutettiin mm. viel\u00e4kin paikalla kasvava poppeli.<\/p>\n\n\n\n Kaivohuoneen vieraille oli tarjolla vuokrattavia hevosia terveysajeluihin. Puistossa j\u00e4rjestettiin my\u00f6s konsertteja ja ilotulituksia. V\u00e4hitellen ravintolatoiminta ja erilaiset esitykset laajenivat Kupittaan muihinkin osiin, joihin perustettiin ravintoloita. 1800-luvulla Kupittaa oli Turun huvittelukeskus, jota voisi verrata K\u00f6\u00f6penhaminan Tivoliin. Kupittaan kaivohuonetoiminta p\u00e4\u00e4ttyi vuonna 1885, kun vanhin kylpyl\u00e4rakennus paloi ja toinen huutokaupattiin siirrett\u00e4v\u00e4ksi pois. Juhlasali s\u00e4ilyi k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4n\u00e4 talvisotaan asti, jolloin se paloi. Nykyisin paikalla on en\u00e4\u00e4 l\u00e4hdepaviljonki.<\/p>\n\n\n\n Veli Pekka Toropainen<\/p>\n\n\n\n L\u00e4hteet:<\/strong><\/p>\n\n\n\n Veli Pekka Toropainen 2023: Kansanparantajasta l\u00e4\u00e4ketieteen professoriin \u2013 Sairauksien parantajat ja sairaanhoidon organisointi 1600-luvun Turussa. Ennen ja nyt: Historian tietosanomat 2\/2023<\/em>. https:\/\/journal.fi\/ennenjanyt\/article\/view\/126013<\/a>. Luettu 18.11.2025.<\/p>\n\n\n\n <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Kupittaan l\u00e4hteen vesi on ollut tunnettua parantavilta vaikutuksiltaan jo 1600-luvulta l\u00e4htien. Seuraavalta vuosisadalta l\u00e4htien terveysl\u00e4hteen suosio kasvoi ja veden juojien m\u00e4\u00e4r\u00e4 lis\u00e4\u00e4ntyi niin, ett\u00e4 paikalle rakennettiin 1800-luvun alussa n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t kaivohuonerakennukset. T\u00e4m\u00e4 laitos oli my\u00f6s alkuna Kupittaan alueen nousulle Turun huvittelukeskukseksi 1800-luvulla. * Elias Tillandz (1640\u22121693) oli ensimm\u00e4inen varsinaisen l\u00e4\u00e4ketieteellisen koulutuksen saanut professori Turun akatemiassa. H\u00e4nt\u00e4 … Jatka lukemista Kupittaan terveellinen vesi<\/span>