{"id":305,"date":"2025-12-30T09:00:00","date_gmt":"2025-12-30T07:00:00","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/?p=305"},"modified":"2025-12-30T09:45:58","modified_gmt":"2025-12-30T07:45:58","slug":"tuomiokirkon-naakat","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/2025\/12\/30\/tuomiokirkon-naakat\/","title":{"rendered":"Tuomiokirkon naakat"},"content":{"rendered":"\n

Turun tuomiokirkko on vuosisatojen ajan ollut naakkojen koti. Naakka on kulttuuriymp\u00e4rist\u00f6jen lintu, joka viihtyy rakennusten onkaloissa ja koloissa, vaikka se pesii my\u00f6s lehti- ja sekametsiss\u00e4. Se on vuosisatojen ajan el\u00e4nyt kivikirkkojen ullakoilla ja torneissa. T\u00e4st\u00e4 se on saanut my\u00f6s nimet kirkhakkinen ja kirkherra.<\/p>\n\n\n

\n
\"\"
Magnus von Wright & Wilhelm von Wright: Naakka, 1828\u20131838. Kansallisgallerian kokoelma \/ Ateneumin taidemuseo. Kuva: Kansallisgalleria \/ Tero Suvilammi.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n

Kun Nils Henrik Pinello saapui Turkuun 6. syyskuuta 1827, kaksi p\u00e4iv\u00e4\u00e4 onnettoman kaupunkipalon syttymisen j\u00e4lkeen, h\u00e4n kiinnitti jo Paimiossa huomiota suureen naakkaparveen. Pinello tulkitsi, ett\u00e4 linnut olivat l\u00e4hteneet ihmisten tapaan pakolaisiksi tuhoutuneesta kaupungista. Naakat l\u00f6ysiv\u00e4t varmaankin nopeasti uudelleen takaisin tuomiokirkolle, mutta Pinellon havainto kertoo, miten olennainen osa kaupunkiymp\u00e4rist\u00f6\u00e4 n\u00e4m\u00e4 tummanpuhuvat varislinnut olivat.<\/p>\n\n\n\n

Naakkojen suhde Turun paloon tuli esille my\u00f6s vuonna 1936, kun Seura<\/em>-lehti julkaisi kuvitteellisen haastattelun. Lehden toimittaja kertoi k\u00f6mpineens\u00e4 kirkontorniin tapaamaan kellonsoittajaa mutta olikin p\u00e4\u00e4tynyt jututtamaan tuomiokirkon naakkaa. Mukana haastattelussa oli kirkon virkailija, joka oli hyvin harmistunut siit\u00e4, miten paljon naakat likaavat tornia. Toimittajaa kiinnosti kuitenkin enemm\u00e4n se, mit\u00e4 naakalla oli kerrottavanaan, ja kysyi palon vaikutuksista. \u201dPois paloivat n\u00e4m\u00e4 istuinortemme\u201d, vastasi naakka runollisesti, \u201dsortuivat punahonkaiset salvokset, sulivat mahtavat malmikellot ja rapaantuivat jylh\u00e4t kivisein\u00e4t.\u201d<\/p>\n\n\n\n

Naakat ovat olleet paitsi kulttuuriymp\u00e4rist\u00f6n lintuja my\u00f6s mit\u00e4 mielikuvituksellisimpien tarinoiden kohteita. Kirjailija J. H. Erkko taltioi 1910-luvulla sadun kahdesta pojasta, jotka kiipesiv\u00e4t tuomiokirkon torniin ry\u00f6v\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n naakan munia. Toinen piteli sis\u00e4puolella lankkua tornin luukusta samaan aikaan, kun toinen meni ulkopuolelle lankun p\u00e4\u00e4lle kurottamaan pes\u00e4lle. Juuri ratkaisevalla hetkell\u00e4 syntyi kiistaa siit\u00e4, kuka saisi saaliin. Eip\u00e4 aikaakaan, kun toinen toveri putosi lankulta: \u201dMutta t\u00e4ll\u00e4 osui olemaan lammasnahkaturkit yll\u00e4ns\u00e4. Tuuli ne levitti siiviksi putoavalle. Ne kannattivat h\u00e4nt\u00e4 ilmassa ja laskivat h\u00e4net hiljaa ja loukkaantumatta toiselle puolelle Aura-jokea.\u201d<\/p>\n\n\n\n

Tarinoita olisi kirjaksi asti, mutta nostan t\u00e4h\u00e4n vain kirjailija Rafael Hertzbergin novellin \u201dTurun tuomiokirkon aateliset naakat\u201d. T\u00e4ss\u00e4 tarinassa naakat kertovat sanomaa kristinuskon varhaisvaiheista Suomessa. Linnut olivat seuranneet sivistyksen tuloa. Piispa Henrikin sormeakaan ei l\u00f6yt\u00e4nyt korppi vaan tietysti naakka. Kirkherrojen ikiaikainen merkitys oli unohtunut, mutta \u201dtuleepa kerran kaupunkiimme kyn\u00e4npy\u00f6ritt\u00e4j\u00e4, joka saattaa kaupunkilaisten tiedoksi kunniakkaan historiamme ja merkityksemme kulttuurisena kirkon jylhyyden omalaatuisena v\u00e4ritt\u00e4j\u00e4n\u00e4\u201d.<\/p>\n\n\n\n

Hannu Salmi<\/p>\n\n\n\n

Kirjoitus perustuu Turun Sanomissa <\/em>23.12.2021 julkaistuun alioartikkeliin.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Turun tuomiokirkko on vuosisatojen ajan ollut naakkojen koti. Naakka on kulttuuriymp\u00e4rist\u00f6jen lintu, joka viihtyy rakennusten onkaloissa ja koloissa, vaikka se pesii my\u00f6s lehti- ja sekametsiss\u00e4. Se on vuosisatojen ajan el\u00e4nyt kivikirkkojen ullakoilla ja torneissa. T\u00e4st\u00e4 se on saanut my\u00f6s nimet kirkhakkinen ja kirkherra. Kun Nils Henrik Pinello saapui Turkuun 6. syyskuuta 1827, kaksi p\u00e4iv\u00e4\u00e4 onnettoman … Jatka lukemista Tuomiokirkon naakat<\/span> →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":29,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[2,10],"tags":[151,152,36],"class_list":["post-305","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-1800-luku","category-1900-luku","tag-linnut","tag-naakat","tag-turun-tuomiokirkko"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/305","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/users\/29"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=305"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/305\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":308,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/305\/revisions\/308"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=305"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=305"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=305"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}